Marja Sirkkola löysi voimaa ja elämyksiä pajusta
Alumnimme maailmalla, osa 4: Anu Pentik - ihanien ihmeiden tekijä
Mitä löytyy kassistasi?, osa 4: luovuusohjaaja Arja Anttila

Voimaa ja elämyksiä pajusta

Yliopettaja, taideterapeutti, erityisopettaja, KL Marja Sirkkola löysi pajun lumouksen ollessaan sapattivapaalla kolme vuotta sitten. Perustaidot pajun punontaan Marja hankki kansalaisopiston kurssilta, minkä jälkeen tutkimusmatka pajun kanssa on jatkunut tarjoten jatkuvasti uusia oivalluksia ja elämyksiä tekijälleen.

Pajun kanssa työskentely on kokonainen prosessi, jossa yhtä tärkeitä elementtejä ovat kiireetön liikkuminen luonnossa villipajua kerätessä, sekä itse punominen. Viimeistään keväthanget houkuttelevat lähtemään liikkeelle tutuiksi tulleisiin keruupaikkoihin, joihin mielellään palaa aina uudestaan. Vaikka nopeasti kasvavaa pajua pidetään yleisesti lähinnä vitsauksena, luontoa kunnioittava kerääjä ei koskaan tyhjennä kerralla suuria alueita.

Marja kertoo pajun punonnan olevan rentouttavaa vastapainoa opetus-, tutkimus- ja kehittämistyölle, jossa puhuminen ja ajattelu ovat korostuneet. Kun kädet työskentelevät luoden jotain konkreettista ja kaunista, on aikaa hiljaisuudelle, ajatuksille ja aikaa olla itsensä kanssa. Punonta työtapana on erityisen antoisa myös sen vuoksi, että kumpikin käsi työskentelee samanaikaisesti. Vasen - ja oikea aivolohko joutuvat käsillä tehdessä pakostikin yhteistyöhön, luovuus ja loogisuus ovat vuoropuhelussa keskenään. Pajunpunoja löytää yllättäen käsistään pieniä lihaksia, joiden olemassaolosta ei ole aikaisemmin ollut tietoinen ja jotka aloitusvaiheessa kipeytyvät helposti.

Marja käsittelee mieluiten tuoretta villipajua, koska siinä korostuu työskentelyn moniaistisuus. Vastakerätyn pajun tuoksu, notkea tuntu ja ihana värien kirjo tuottavat monipuolisen ja rikkaan aistielämyksen tekijälleen. Tärkeänä aistikokemuksen lähteenä Marja mainitsee vielä työskentelyn kolmiulotteisuuden.

Paju materiaalina on kiehtova ja haasteellinen. Punoja muokkaa käsillään pajua haluamaansa muotoon mutta samalla myös paju muokkaa tekijäänsä. Marja kertoo, ettei yleensä työskentele tarkan suunnitelman mukaan, vaan pikemminkin tunnustelee pajun omaa tahtoa ja sen antamaa viitettä työn tulevasta muodosta. Väri ja muoto vievät tekijän mukanaan.

Enemmän kuin hyödyllisten esineiden valmistaminen Marjaa kiehtoo vapaa punonta, jossa luova käsillä tekeminen on keskeisellä sijalla ja lopullinen tuotos on ennalta määrittelemätön. Myös ennakkoluuloton materiaalien kokeilu kuuluu Marjan työskentelyyn. Jos keruuretkellä vastaan tulee kiinnostava risu, se saattaa helposti päätyä osaksi jotain työtä.

Marjan mukaan tyydyttävintä luovassa, kokonaisessa käsityöprosessissa on, että siinä on selvä alku ja loppu. Se tuottaa tärkeän kokemuksen siitä, että on saanut päätökseen jotain itselleen merkityksellistä. Tällaista tunnetta saa harvoin kokea varsinaisessa päivätyössään opettajana.

Lopuksi Marjan ajatuksia herättävä ohje "pajusta stressaantuneelle" kirjoittajalle, jonka aika ei riitä kaiken tänä keväänä kerätyn tuoreen pajun punomiseen:
- Miksi et sitoisi niitä nipuíksi ja nauttisi niiden kauneudesta ihan kaikessa rauhassa?

Teksti ja Marjan kuva: Leena Ruoppa
Marjan pajutyökuvat: © Marja Sirkkola

Vinkki! Pajusta ja pajun viljelystä artikkeli Kädenjäljessä sekä pajutöiden ohjeita Ideatorilla

Alumnimme maailmalla, osa 4:
Anu Pentik, ihanien ihmeiden tekijä

Nahkasta saveen

Tehdas, yrityksen johtaminen, valtakunnan kuusikymmentäyksi Pentik - myymälää, yhteistyö alihankintafirmojen kanssa ja alan tapahtumat pitävät Anu Pentikin vauhdissa: tänään Posiolla, huomenna Pariisissa. Vuonna 1971 perustettu, käyttö- lahja- ja piensisustustuotteisiin erikoistunut Pentik Oy on käynyt läpi monet vaiheet. Se on muun muassa suunnitellut ja valmistanut omaa nahka-asumallistoa. Tänä päivänä keramiikan tuotanto on yrityksen alkuvoima ja lippulaiva.

Työvoimaministeriö myönsi Pentik Oy:lle vuoden 2003 Hyvän työnantajan palkinnon. Ministeriön perusteluissa sanotaan muun muassa näin: "Posion kuntaan perustettu Pentik Oy on 30 toimintavuotensa aikana kehittynyt maan johtavaksi sisustusalan yritykseksi. Yrityksen henkilöstöön kuuluu 110 työntekijää. Lisäksi eri myymälöissä työskentelee 60 henkilöä. Posion Pentik -mäellä on huomattava matkailullinen merkitys: siellä vierailee vuosittain 60 000 henkilöä. Pentik Oy on tehnyt tiivistä yhteistyötä työhallinnon kanssa. Työvoimakoulutuksena järjestettyjen kurssien jälkeen oppilaat ovat sijoittuneet lähes sataprosenttisesti työhön. Syrjäiselle alueelle sijoittuneen yrityksen olemassaolo ja pysyvien työpaikkojen saaminen on varmennettu yhteistyöllä monien eri sidosryhmien kanssa. Henkilöstöstä lähes 80 prosenttia on naisia. Erityistä huomiota Pentik Oy:ssä kiinnitetään työpaikan viihtyvyyteen, töiden ja työaikojen järjestelyihin sekä aktiiviseen vapaa-ajan toimintaan."

Muistoja Riihimäen ohjaajainstituutista

Anu Pentikin ja keramiikan välinen liitto on jatkunut
läpi vuosikymmenien. Kuva ajalta, jolloin Pentik
opiskeli Riihimäen Ohjaaja-Instituutissa saaden
lisäoppia ja innoitusta Waldemar Buhlerilta, (Kuva:
www.pentik.fi)

60-luvulla Anu Pentikillä oli tutkinto - ja rakkaana harrastuksena käsityöt ja sisustaminen. Siinä selitys, miksi hän lähti vuodeksi Instituuttiin opiskelemaan lisää kädentaitoja ja niiden ohjaamista. "Waldemar Bühler, joka opetti koulussa keramiikkaa ja sommittelua, oli hyvin innostava ihminen", Pentik muistelee. "Terveisiä enkelten maahan sinne jonnekin!"

Bühler oli legendaarinen kädentöiden guru, jonka taiteellinen laaja-alaisuus sekä ymmärrys ja visiot käsityön arvosta ja merkityksistä kannustivat nuorta naista - tekijää, jolla olivat lahjoinaan tarkka tyylitaju, vahva esteettinen näkemys ja tahto toteuttaa ambitioitaan.

Taiteellisessa tuotannossa Anu Pentikin omiksi genreiksi muodostuivat nahka ja keramiikka. Nahkatuotannosta yritys myöhemmin luopui - keramiikka jäi.

Aika riittää kun rakastaa

Anu Pentik varaa edelleen aikaa itselleen toteuttaakseen taiteellisia näkemyksiään. Myyntiin menevän keramiikan lisäksi häneltä kysellään myös tilautöitä. Kaikki Pentik-keramiikka valmistetaan Posion tehtaalla. Suunnittelijanimiä ei liikkeissä myytävien tuotteiden yhteydessä mainita, vaan kaikki markkinoidaan selkeällä brandilla.

Keraamikko vauhdissa. Posiolla on hyvä olla!

Hyvin suunniteltu käsityö on designia

Käsityöt ja sisustustuotteiden ideointi olivat Anu Pentikille aluksi vain harrastuksia. Homma kasvoi ja hobbismista tuli silkkaa liiketoimintaa, mutta Pentik on onnistunut säilyttämään käsityöihmisen sielun ja sydämen.

Entä mikä on hänen suhteensa designiin? Kuvia turhia kumartamatta Anu Pentik toteaa, että on istunut täydellisissä, puusepän tekemissä tuoleissa. "Hyvä ja toimiva suunnittelu on ilman muuta kaiken A&O", Pentik listaa.

Anu Pentik ja pinkka luonnoksia.
Tie tuotteeksi alkaa tästä.

Kädentyön merkitys

Yhteiskunnan pysyväisilmiötä, työttömyyttä ja sen aiheuttamia syrjäytymisongelmia Anu Pentik lääkitsisi kädentaitojen ylläpitämisellä. "Se on harrastus, jolla on monia positiivisia vaikutuksia ihmisen elämään. Niistä mielekäs ajankulu ei ole vähäisin. Toivon, että yhteiskunta ja ihmiset itse huomaisivat tämän mahdollisuuden", Pentik sanoo ja katoaa sitten vaaleat hiukset heilahdellen takaisin tehtaan huminaan.

Linkit:
Pentik Oy
Työvoimaministeriö: Hyvä työnantaja 2003

Haastattelu ja teksti: Pirjetta Kesseli
Kuvat: © Anu Pentik

Mitä löytyy kassistasi? (osa 4)
Luovuusohjaaja Arja Anttila

CuRecin Kassi-Alma on toiminut jälleen! Tällä kertaa rohkean ihmisläheinen perustutkimus tehtiin Hämeen ammattikorkeakoulun ohjaustoiminnan koulutusohjelman järjestämässä Luovuus mielenterveystyön tukena-seminaarissa. Kassinsa sisällön paljastajaksi valikoitui sattuman lakien mukaisest Arja Anttila, psykiatrisen alan ohjaaja.

Kun luovuus kukkii

Arja Anttila työskentelee Valkeakosken aluesairaalan psykiatrisessa yksikössä. Työpaikka tunnetaan Kaivannon sairaalan nimellä ja se sijaitsee Kangasalla erittäin kauniiden luonnonmaisemien keskellä. Arja oli saapunut seminaariin luennoidakseen. Siinä palstavieraamme kertoili luovuusohjaajan työstä kroonisten potilaiden ja kuntoutujien parissa.

Mutta asiaan! Arjan kassi pengottiin läpikotaisin ja kaikki esineet altistettiin Kassi-Alman terävälle katseelle. Kolme mahtavaa lukunuttua päälimmäisinä tavaroina melkein häikäisivät toimittajan. "Nämä pyysin mukaani itse tekijältä, tarvitsin ne ehdottomasti luentoani värittämään", toteaa Arja.

Seuraavina kassista pullahtivat esiin - kuin kutsusta - tukeva luentokansio sekä "välttämätön kostuke" eli vissyvesi. Työavainnippu, kampa ja kännykkä ovat selviä valintoja kassissa kannettaviksi esineiksi, mutta mitä tekee Hämeen partiomerkki sudenpentuiän ohittaneen taide- ja käsityöohjaajan laukussa?

Potilaan valmistamat lukunutut. Vahvat värit ja kudoksen
erikoinen, järisyttäväkin rakenne puhuvat puolestaan.
Taideteoksissa tavataan usein päiväkirjamaista tunnelmien taltiointia.

Pinssit, penaali ja pensselit

Tunnetusti Kassi-Alma ei kaihda mahdollisuutta päästä käsiksi ihmisen salaisimpiinkin nyssyköihin. Nahkaisen rahapussin sisältö analysoitiin kylmän viileästi. Pussissa asuivat lottolappu onnenriveineen, Nuori Suomi-pinssi, kirjemerkit ja DNA-liittymäsiru sulassa sovussa parin kilisevän kanssa.

Kädentaitoihmisen perustarvikkeista ja työnäytteistä mukaan olivat tulleet huovutettu Baddington-avaimenperä, maapalloterkkari ("tuo lapsuuden mieleen") ja lukemattomat kynät ja pensselit. Motorcross-penaali taas oli omalta pojalta pysyvästi lainassa.

Laukusta lennähtäneet kokemus-, kontakti- ja palautelaput sijaitsivat kassissa tietenkin seminaariluennon takia. "Yllätyin positiivisesti, kun yleisöä pukkasi juttelemaan osuuteni jälkeen" Arja iloitsee. Palautetta olisi tullut ilman kaavakkeitakin, mikä kuvaa hyvin seminaarin välitöntä tunnelmaa.

Kun kassissa edettiin syvemmälle, alkoi vastaan tulla virtuaalisia tiedostoja muutamien korppujen muodossa. Kassi-Alma kuitenkin armahti, eikä pyytänyt avaamaan niitä. Mikä merkitys lie miesten sarkahousun napeilla aivan kassin pohjalla? Jääköön sen arvoitus, hyvät lukijat, kutittamaan luovaa mielikuvitustanne.

Kemialliset aseet

Pöydälle kasattiin lopuksi hedelmähiusvahaa (extra strong), jota Arja. suositteli Kassi-Almankin iloisesti hapsottaviin haituviin; dödö, jonka vakioitua merkitystä varustelussa harva voi kieltää, sekä huulipuna, joita löytyi jopa kaksin kappalein: Lumenen ruotsinpinkki ja Gemeyn kotoisa ruskeanpunainen.
"Noilla varusteilla pärjää vaativampikin ohjaaja, seminaarissa kuin seminaarissa", kiitteli Kassi-Alma analyysin päätyttyä tutkimuskohdettaan.

Teksti ja kuva: Kassi-Alma alias Pirjetta Kesseli