Luova
raportti käynnistä Hämeenlinnan setlementissä
Monikulttuurinen käsityö -hanke
Kulttuurienergiaa! -seminaarin luentoja
Stressimittari markkinoille
OPM:n Kirjastostrategia 2010
Luova
raportti käynnistä Hämeenlinnan setlementissä
Uusia ystävyksiä, Hämeenlinnan Setlementti
Tiina
oli 11-vuatias tyttö, joka muutti äitinsä kanssa Kempeleeltä Hämeenlinnaan.
Hänen äitinsä oli saanut töitä paikallisesta postista. Ja teki uudessa
työpaikassaan pitkiä päiviä, jolloin Tiina joutui viettämään paljon
aikaa yksin. Uudessa koulussa oli kyllä paljon kivoja tyttöjä, mutta
kukaan ei oikein tuntunut haluavan uutta ystävää. Ainoastaan luokkaan
edellisenä vuonna tullut Anastasia tuntui olleen edes hiukan kiinnostunut
uudesta tulokkaasta. Anastasia ei kuitenkaan päässyt iltaisin Tiinalle
kylään, jos Tiinan äiti ei ollut kotona.
Eräänä aamuna Anastasia tuli normaalia hyväntuulisempana kouluun. Tiina
oli kovin utelias ja kysyi mitä hauskaa oli tapahtunut. Anastasia kertoi
olleensa oman äitinsä kanssa kansainvälisessä naistenillassa sellaisessa
paikassa jonka nimi oli Kaarisilta. Siellä oli ollut monta naista, melkein
kaikki olivat tulleet Suomeen eri maista. He olivat yhdessä tehneet
suomalaista hernekeittoa ja lettuja. Anastasia ei kuitenkaan osannut
selittää, että mikä se sellainen Kaarisilta oikein oli, mutta toivoi,
että Tiina voisi tulla joskus heidän mukaansa. Olihan siellä muitakin
lapsia.
Tytöt
halusivat ottaa hieman selvää siitä mikä Kaarisilta oli. Opettaja oli
huomannut molempien tyttöjen eristyneisyyden muista luokan tytöistä
ja halusi olla avuksi ja lupasi ottaa asiasta enemmän selvää, jotta
tyttöjen ei tarvitsisi vaivata vanhempiaan. Seuraavana päivänä opettaja
kertoi, että Kaarisilta olikin vain niiden tilojen nimi, jossa toimi
sellainen yhdistys kuin Hämeenlinnan Setlementti. Setlementti tarjoaa
yhteistä toimintaa kaikille kaupunkiin muuttaville maahanmuuttajille,
sekä kaikille jotka olivat muuttaneet paikkakunnalle jostain muualta,
eikä heillä siten ollut vielä muita tuttuja joiden kanssa viettää aikaa.
Opettajalle oli myös kerrottu, että Tiinalla ja Anastasialla oli mahdollisuus
osallistua tiistaisin nuorteniltoihin, jos Tiinan äidillä ei ollut aikaa
tulla tutustumaan naisteniltaan.
Seuraavana
tiistaina Tiina ja Anastasia lähtivät yhdessä ottamaan selvää mitä nuorten
illoissa tapahtui ja millaisia muita nuoria paikalla mahtoi olla. Paikalla
oli noin kymmenen, tyttöjä hieman vanhempaa, nuorta jotka tervehtivät
uusia tulokkaita hymyillen. Myös ohjaaja, Miia, otti tytöt saman tien
mukaan askartelemaan joulukoristeita, joilla oli tarkoitus koristella
Kaarisillan toimitilat joskus joulukuun alussa. Toiset nuoret kertoivat
innolla mitä kaikkea he olivat jo tänä syksynä ehtineet tehdä; pelailla
erilaisia pelejä, askarrella kortteja, puuhailla kaikkea kivaa keittiön
puolella ja ihan vaan oleilla ja jutella kaikkea mukavaa. Seuraavalla
kerralla nuoret alkaisivat harjoittelemaan näytelmää Monikulttuuriseen
joulujuhlaan, joka järjestettiin joka vuosi ja jonne nuoret saivat aina
tehdä oman joulunäytelmän. Tiina ja Anastasiakin pääsisivät mukaan jos
vain halusivat. Illalla kotimatkalla tyttöjä nauratti, kun heillä oli
ollut niin mukavaa uusien tuttavien kanssa.
Tiinan
äiti odotti kotona rankan työpäivän jälkeen ja joi iltateetään keittiön
pöydän ääressä. Tiina oli niin innostunut, että pulputti tunnin yhtä
soittoa mitä kaikkea kivaa hän oli tänään tehnyt ja kuinka monenlaisia
uusia ihmisiä hän oli tavannut. Äiti hymyili ja oli onnellinen lapsensa
puolesta. Tiina oli saanut Miia-ohjaajaltaan esitteitä äidille vietäväksi,
mikäli hänkin olisi kiinnostunut Setlementin toiminnasta. Tiina ehdottikin
äidille, että he voisivat seuraavana keskiviikkona mennä yhdessä Anastasian
ja tämän äidin kanssa naisteniltaan jotta äitikin voisi saada uusia
ystäviä. Äiti hymyili ja sanoi, että hän kaipasikin jo muuta seuraa
kuin pelkkiä kirjekuoria ja postikortteja.
Teksti:
Suvi Tuomainen, oko 03
Takaisin sivun alkuun
Monikulttuurinen
käsityö 2003-2005 -hanke
Monikulttuurinen
käsityö -hankkeen toteuttajana on Kansalais- ja työväenopistojen
liitto
KTOL
yhteistyössä kansalais- ja työväenopistojen ja maahanmuuttajaorganisaatioiden
kanssa. Sen
tavoitteena on edistää etnisiä suhteita käsityö-kulttuurin
keinoin. Hanke tehostaa myös käsityön käyttöä maahanmuuttajanaisten
kotouttamisessa ja nostaa esiin heidän mukanaan tuomansa käden taidot
rikastuttamaan suomalaista kulttuuria.
Hanke tukee naisten inhimillistä arvokkuutta, luo pohjaa kieliopinnoille
ja rohkaisee vuorovaikutukseen. Kantaväestön asenteisiin hanke vaikuttaa
tiedotuksen, näyttely- ja työpajatapahtumien kautta, joiden sisällöt
rakennetaan kiinnostamaan sekä suomalaisia että tänne muuttaneita käsityön
taitajia. Kohderyhmänä
hankkeella on maahanmuuttajanaiset ja suuri yleisö
Hanketta
suunnitellaan yhteistyössä maahanmuuttajien ja käsityöalan asiantuntijoiden
kanssa. Vuoden 2003 aikana kartoitetaan maahanmuuttajanaisten käsityötaitoja
ja koulutustarpeita sekä rakennetaan yhteistyöverkosto hankkeen
toteuttamiseksi Vuoden 2004 aikana järjestetään opettajien
ja ohjaajien täydennyskoulutusta sekä kansalais- ja työväenopistojen
organisoimia käsityökulttuurin työpajoja maahanmuuttajanaisille. Näissä
työpajoissa valmistellaan näyttelyä vuodelle 2005. Hankkeen
aikan tuotetaan mahdollisesti myös TV- sarja ja oppimateriaalia.
Ohjelmat ja oppimateriaali ajettaneen ulos syksyllä 2005.
Hankeen suunnitteluvaiheen ja käsityönopettajien täydennyskoulutuksen
rahoittaa opetusministeriö. Hallinnosta, tiedottamisesta ja täydennyskoulutusohjelmasta
vastaa Kansalais- ja työväenopistojen liitto KTOL.
Hankkeeseen
liittyy koulutusohjelma "Kohti monikulttuurista käsityöopetusta".
Koulutus on tarkoitettu käsityönopettajille, ohjaajille, käsityöalan
kehittäjille sekä muille taitoaineiden opettajille.Koulutuksen kouluttajina
toimivat kulttuuritutkijat, käsityöalan- ja maahanmuuttotyön asiantuntijat
sekä uussuomalaiset käsityön taitajat.Koulutukseen otetaan 50 osallistujaa.
Koulutus on opetusministeriön rahoittamaa, ja se on osallistujille maksutonta.
Koulutuksen lähijaksot toteutetaan Helsingissä.
Koulutuksen tavoitteena on, että osanottajat tutustuvat monikulttuurisen
Suomen keskeisiin vähemmistöihin ja heidän käsityökulttuureihinsa ja
koulutuksen myötä - tuntevat maahanmuuttajatyön pääpiirteet valtakunnallisesti
ja löytävät paikallistason yhteistyökumppanit kehittämistarpeineen -
ymmärtävät kulttuurituntemuksen merkityksen maahanmuuttajien opetuksessa
ja omaavat vuorovaikutustaitoja monikulttuuristen opetustilanteiden
hallintaan - soveltavat uussuomalaisista käsityökulttuureista saatuja
ideoita käytännön opetustyöhön.
Koulutuksen laajuus on 3 opintoviikkoa ja se koostuu 3 x 2 lähiopetus-jaksosta
luentoineen ja työpajoineen sekä etätyöskentelystä.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Nea Pitkänen
nea.pitkanen@pp.inet.fi
puh 09-72690245, 050-5986383,
www.ktol.fi
Takaisin sivun alkuun
Kulttuurienergiaa!
-seminaarin luentoja
Jyväskylän
yliopistossa 20.11.2003 järjestetyn Kulttuurienergiaa! -seminaarin
luennoitsijoiden puheenvuorot ja artikkelit ovat luettavissa Jyväskylän
yliopiston Kulttuuripolitiikan laitoksen internet-sivuilta, http://www.jyu.fi/yhtfil/kultpol/ktext.htm
Seminaarin luennoitsijoina on ollut mm.
* Tutkija Marja-Liisa Kinnunen & professori Lea Pulkkinen, aiheenaan
Kulttuuriharrasteet kehityksen ja hyvinvoinnin voimavarana.
* YTT Assi Liikanen, aiheenaan Juhlat kunniaan!
* Professori Doris Laine-Almi, aiheenan Terveyttä kulttuurista
Lähde:
http://www.jyu.fi/yhtfil/kultpol/index.html
Takaisin sivun alkuun
Stressimittari markkinoille
Firstbeat
Technologies tuo markkinoille stressimittarin. Kilpa- ja huippu-urheilun
tutkimuskeskus KIHU on kehittänyt menetelmän työntekijöiden stressin
mittaamiseen. Jyväskyläläinen yritys Firstbeat Technologies Oy tekee
menetelmästä ohjelmistotuotetta, joka tulee markkinoille helmikuussa
2004. Menetelmän avulla mitataan, kuinka stressaantunut henkilö on ja
kuinka hän palautuu työstään. Fyysinen ja psyykkinen stressi voidaan
myös erotella toisistaan. Menetelmä kertoo lisäksi onko työntekijä lievästi
stressaantunut vai jo burn out -tilassa. Firstbeat Technologies markkinoi
ohjelmistoa työkaluksi palveluntuottajille, esimerkiksi työterveyshuoltoon.
Yhtiön perustajiin kuuluva Jyväskylän yliopiston liikuntafysiologian
professori Heikki Rusko uskoo, että tuotteesta syntyy kansainvälinen
vientituote. (Mediuutiset, 05 joulu 2003, s.6)
Lähde:
http://www.karkiverkosto.fi/
Takaisin sivun alkuun
OPM:n
Kirjastostrategia 2010
Kirjastostrategia
2010 - Tiedon ja kulttuurin saatavuuden politiikka,
OPM:n julkaisuja 2003:1
OPM:n
strategian mukaan yleinen kirjasto on perusopetuksen ohella julkishallinnon
tärkein tapa toteuttaa tietoyhteiskunnan kansalaisuuden perusedellytykset.
Se on keskeisin käyttäjän tarpeita kohdennetusti palveleva sivistys-
ja kulttuuripalvelu, joka vaikuttaa laajalle oppimiseen, opetukseen
ja aktiiviseen kansalaisuuteen.
Strategian visio: Kirjasto- ja tietopalvelut toimivat tiiviinä
yhteisenä verkostona ja yhtenä palvelukokonaisuutena. Monipuoliset kirjastopalvelut
turvataan kotimaisille kieli-ryhmille ja maahanmuuttajille. Kirjasto
varmistaa kansalaisen tasavertaisen pääsyn tiedon ja kulttuurin lähteille.
Kansalainen saa oikean tiedon oikeassa paikassa ja ajantasaisesti ikä-,
osaamis- ja tietotasoon suhteutettuna. Kirjasto-osaaminen ja kärkiasiantuntijuus
tulevat kirjastoalalla keskeiseksi. Tiedonhallintataidot nousevat tärkeiksi
kansalaistaidoiksi ja osaksi kaikentasoista oppimista.
Strategian
mukaiset haasteet: Kansalaisten tietohuolto eli tiedonsaanti
edellyttää hybridikirjastoja, kirjastojen roolin moninaistumista ja
kansallisen kirjastoverkon kehittämistä. Kirjastojen tulee tavoittaa
suuret väestönosat ja yhdistää monia erilaisia palveluja myös digitaalisessa
tietohuollossa ja kansalaisten sähköisessä asioinnissa. Kirjastojen
korkeakoulutetun henkilöstön väheneminen, väestön koulutustason nousu,
opetustoimen ja elinikäisen oppimisen laajentuneet tarpeet sekä kirjasto-osaamisen
kasvava kysyntä tuovat palveluille uusia vaatimuksia.
Strategian
linjaamat toimenpiteet: Kuntien ja valtion tehtävien linjauksessa
kunnat vastaavat palvelujen lainmukaisesta järjestämisestä ja vakiintuneista
peruspalveluista. Rahoituksesta vastaavat kunnat ja valtio yhdessä.
Valtion erityistoimin tuetaan laadukkaan, monimuotoisen aineiston ja
julkistiedon saamista kirjastoihin sekä taataan kansallisen kulttuurin
saatavuus ja kansallisen kirjastoverkon kansalaisia hyödyttävät uudet
rakenteet. Näillä toimenpiteillä vähennetään asuinpaikasta, iästä, osaamistasosta
ja varattomuudesta johtuvaa tiedollista syrjäytymistä, digitaalista
kuilua sekä kirjastopalveluiden eriarvoistumista. Toimenpideohjelmassa
luetaan joukko yksittäisiä toimenpiteitä
Kirjastostrategia 2010 on opetusministeriön linjaus tiedon ja kulttuurin
saatavuuden politiikaksi. Siinä esitetään näkemys tiedon ja kulttuurin
saatavuuden visioista ja tavoitteista, tunnistetaan haasteet ja kehittämistarpeet,
konkretisoidaan toimenpiteitä kansalaisten ja oppijoiden tietohuollon
turvaamiseksi sekä linjataan kuntien ja valtion rooli. Vaikka pääpaino
on yleisissä kirjastoissa ja valtion erityisvelvoitteissa, hyviä tuloksia
saadaan ainoastaan kuntien ja valtion sekä eri toimijoiden välisellä
tehostuneella yhteistyöllä, linjaa opetusministeriö.
Lähde:
Opetusministeriö
Takaisin
sivun alkuun
