Luova raportti käynnistä Hämeenlinnan setlementissä
Monikulttuurinen käsityö -hanke
Kulttuurienergiaa! -seminaarin luentoja
Stressimittari markkinoille
OPM:n Kirjastostrategia 2010

 

Luova raportti käynnistä Hämeenlinnan setlementissä

Uusia ystävyksiä, Hämeenlinnan Setlementti

Tiina oli 11-vuatias tyttö, joka muutti äitinsä kanssa Kempeleeltä Hämeenlinnaan. Hänen äitinsä oli saanut töitä paikallisesta postista. Ja teki uudessa työpaikassaan pitkiä päiviä, jolloin Tiina joutui viettämään paljon aikaa yksin. Uudessa koulussa oli kyllä paljon kivoja tyttöjä, mutta kukaan ei oikein tuntunut haluavan uutta ystävää. Ainoastaan luokkaan edellisenä vuonna tullut Anastasia tuntui olleen edes hiukan kiinnostunut uudesta tulokkaasta. Anastasia ei kuitenkaan päässyt iltaisin Tiinalle kylään, jos Tiinan äiti ei ollut kotona.

Eräänä aamuna Anastasia tuli normaalia hyväntuulisempana kouluun. Tiina oli kovin utelias ja kysyi mitä hauskaa oli tapahtunut. Anastasia kertoi olleensa oman äitinsä kanssa kansainvälisessä naistenillassa sellaisessa paikassa jonka nimi oli Kaarisilta. Siellä oli ollut monta naista, melkein kaikki olivat tulleet Suomeen eri maista. He olivat yhdessä tehneet suomalaista hernekeittoa ja lettuja. Anastasia ei kuitenkaan osannut selittää, että mikä se sellainen Kaarisilta oikein oli, mutta toivoi, että Tiina voisi tulla joskus heidän mukaansa. Olihan siellä muitakin lapsia.

Tytöt halusivat ottaa hieman selvää siitä mikä Kaarisilta oli. Opettaja oli huomannut molempien tyttöjen eristyneisyyden muista luokan tytöistä ja halusi olla avuksi ja lupasi ottaa asiasta enemmän selvää, jotta tyttöjen ei tarvitsisi vaivata vanhempiaan. Seuraavana päivänä opettaja kertoi, että Kaarisilta olikin vain niiden tilojen nimi, jossa toimi sellainen yhdistys kuin Hämeenlinnan Setlementti. Setlementti tarjoaa yhteistä toimintaa kaikille kaupunkiin muuttaville maahanmuuttajille, sekä kaikille jotka olivat muuttaneet paikkakunnalle jostain muualta, eikä heillä siten ollut vielä muita tuttuja joiden kanssa viettää aikaa. Opettajalle oli myös kerrottu, että Tiinalla ja Anastasialla oli mahdollisuus osallistua tiistaisin nuorteniltoihin, jos Tiinan äidillä ei ollut aikaa tulla tutustumaan naisteniltaan.

Seuraavana tiistaina Tiina ja Anastasia lähtivät yhdessä ottamaan selvää mitä nuorten illoissa tapahtui ja millaisia muita nuoria paikalla mahtoi olla. Paikalla oli noin kymmenen, tyttöjä hieman vanhempaa, nuorta jotka tervehtivät uusia tulokkaita hymyillen. Myös ohjaaja, Miia, otti tytöt saman tien mukaan askartelemaan joulukoristeita, joilla oli tarkoitus koristella Kaarisillan toimitilat joskus joulukuun alussa. Toiset nuoret kertoivat innolla mitä kaikkea he olivat jo tänä syksynä ehtineet tehdä; pelailla erilaisia pelejä, askarrella kortteja, puuhailla kaikkea kivaa keittiön puolella ja ihan vaan oleilla ja jutella kaikkea mukavaa. Seuraavalla kerralla nuoret alkaisivat harjoittelemaan näytelmää Monikulttuuriseen joulujuhlaan, joka järjestettiin joka vuosi ja jonne nuoret saivat aina tehdä oman joulunäytelmän. Tiina ja Anastasiakin pääsisivät mukaan jos vain halusivat. Illalla kotimatkalla tyttöjä nauratti, kun heillä oli ollut niin mukavaa uusien tuttavien kanssa.

Tiinan äiti odotti kotona rankan työpäivän jälkeen ja joi iltateetään keittiön pöydän ääressä. Tiina oli niin innostunut, että pulputti tunnin yhtä soittoa mitä kaikkea kivaa hän oli tänään tehnyt ja kuinka monenlaisia uusia ihmisiä hän oli tavannut. Äiti hymyili ja oli onnellinen lapsensa puolesta. Tiina oli saanut Miia-ohjaajaltaan esitteitä äidille vietäväksi, mikäli hänkin olisi kiinnostunut Setlementin toiminnasta. Tiina ehdottikin äidille, että he voisivat seuraavana keskiviikkona mennä yhdessä Anastasian ja tämän äidin kanssa naisteniltaan jotta äitikin voisi saada uusia ystäviä. Äiti hymyili ja sanoi, että hän kaipasikin jo muuta seuraa kuin pelkkiä kirjekuoria ja postikortteja.

Teksti: Suvi Tuomainen, oko 03
Takaisin sivun alkuun

 

Monikulttuurinen käsityö 2003-2005 -hanke

Monikulttuurinen käsityö -hankkeen toteuttajana on Kansalais- ja työväenopistojen liitto KTOL yhteistyössä kansalais- ja työväenopistojen ja maahanmuuttajaorganisaatioiden kanssa. Sen tavoitteena on edistää etnisiä suhteita käsityö-kulttuurin keinoin. Hanke tehostaa myös käsityön käyttöä maahanmuuttajanaisten kotouttamisessa ja nostaa esiin heidän mukanaan tuomansa käden taidot rikastuttamaan suomalaista kulttuuria.
Hanke tukee naisten inhimillistä arvokkuutta, luo pohjaa kieliopinnoille ja rohkaisee vuorovaikutukseen. Kantaväestön asenteisiin hanke vaikuttaa tiedotuksen, näyttely- ja työpajatapahtumien kautta, joiden sisällöt rakennetaan kiinnostamaan sekä suomalaisia että tänne muuttaneita käsityön taitajia. Kohderyhmänä hankkeella on maahanmuuttajanaiset ja suuri yleisö

Hanketta suunnitellaan yhteistyössä maahanmuuttajien ja käsityöalan asiantuntijoiden kanssa. Vuoden 2003 aikana kartoitetaan maahanmuuttajanaisten käsityötaitoja ja koulutustarpeita sekä rakennetaan yhteistyöverkosto hankkeen toteuttamiseksi Vuoden 2004 aikana järjestetään opettajien ja ohjaajien täydennyskoulutusta sekä kansalais- ja työväenopistojen organisoimia käsityökulttuurin työpajoja maahanmuuttajanaisille. Näissä työpajoissa valmistellaan näyttelyä vuodelle 2005. Hankkeen aikan tuotetaan mahdollisesti myös TV- sarja ja oppimateriaalia. Ohjelmat ja oppimateriaali ajettaneen ulos syksyllä 2005.

Hankeen suunnitteluvaiheen ja käsityönopettajien täydennyskoulutuksen rahoittaa opetusministeriö. Hallinnosta, tiedottamisesta ja täydennyskoulutusohjelmasta vastaa Kansalais- ja työväenopistojen liitto KTOL.

Hankkeeseen liittyy koulutusohjelma "Kohti monikulttuurista käsityöopetusta".
Koulutus on tarkoitettu käsityönopettajille, ohjaajille, käsityöalan kehittäjille sekä muille taitoaineiden opettajille.Koulutuksen kouluttajina toimivat kulttuuritutkijat, käsityöalan- ja maahanmuuttotyön asiantuntijat sekä uussuomalaiset käsityön taitajat.Koulutukseen otetaan 50 osallistujaa. Koulutus on opetusministeriön rahoittamaa, ja se on osallistujille maksutonta. Koulutuksen lähijaksot toteutetaan Helsingissä.
Koulutuksen tavoitteena on, että osanottajat tutustuvat monikulttuurisen Suomen keskeisiin vähemmistöihin ja heidän käsityökulttuureihinsa ja koulutuksen myötä - tuntevat maahanmuuttajatyön pääpiirteet valtakunnallisesti ja löytävät paikallistason yhteistyökumppanit kehittämistarpeineen - ymmärtävät kulttuurituntemuksen merkityksen maahanmuuttajien opetuksessa ja omaavat vuorovaikutustaitoja monikulttuuristen opetustilanteiden hallintaan - soveltavat uussuomalaisista käsityökulttuureista saatuja ideoita käytännön opetustyöhön.
Koulutuksen laajuus on 3 opintoviikkoa ja se koostuu 3 x 2 lähiopetus-jaksosta luentoineen ja työpajoineen sekä etätyöskentelystä.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Nea Pitkänen
nea.pitkanen@pp.inet.fi
puh 09-72690245, 050-5986383,
www.ktol.fi

Takaisin sivun alkuun

 

 

Kulttuurienergiaa! -seminaarin luentoja

Jyväskylän yliopistossa 20.11.2003 järjestetyn Kulttuurienergiaa! -seminaarin luennoitsijoiden puheenvuorot ja artikkelit ovat luettavissa Jyväskylän yliopiston Kulttuuripolitiikan laitoksen internet-sivuilta, http://www.jyu.fi/yhtfil/kultpol/ktext.htm

Seminaarin luennoitsijoina on ollut mm.
* Tutkija Marja-Liisa Kinnunen & professori Lea Pulkkinen, aiheenaan Kulttuuriharrasteet kehityksen ja hyvinvoinnin voimavarana.
* YTT Assi Liikanen, aiheenaan Juhlat kunniaan!
* Professori Doris Laine-Almi, aiheenan Terveyttä kulttuurista

Lähde: http://www.jyu.fi/yhtfil/kultpol/index.html

Takaisin sivun alkuun

 

Stressimittari markkinoille

Firstbeat Technologies tuo markkinoille stressimittarin. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU on kehittänyt menetelmän työntekijöiden stressin mittaamiseen. Jyväskyläläinen yritys Firstbeat Technologies Oy tekee menetelmästä ohjelmistotuotetta, joka tulee markkinoille helmikuussa 2004. Menetelmän avulla mitataan, kuinka stressaantunut henkilö on ja kuinka hän palautuu työstään. Fyysinen ja psyykkinen stressi voidaan myös erotella toisistaan. Menetelmä kertoo lisäksi onko työntekijä lievästi stressaantunut vai jo burn out -tilassa. Firstbeat Technologies markkinoi ohjelmistoa työkaluksi palveluntuottajille, esimerkiksi työterveyshuoltoon. Yhtiön perustajiin kuuluva Jyväskylän yliopiston liikuntafysiologian professori Heikki Rusko uskoo, että tuotteesta syntyy kansainvälinen vientituote. (Mediuutiset, 05 joulu 2003, s.6)

Lähde: http://www.karkiverkosto.fi/

Takaisin sivun alkuun

 

 

OPM:n Kirjastostrategia 2010

Kirjastostrategia 2010 - Tiedon ja kulttuurin saatavuuden politiikka,
OPM:n julkaisuja 2003:1

OPM:n strategian mukaan yleinen kirjasto on perusopetuksen ohella julkishallinnon tärkein tapa toteuttaa tietoyhteiskunnan kansalaisuuden perusedellytykset. Se on keskeisin käyttäjän tarpeita kohdennetusti palveleva sivistys- ja kulttuuripalvelu, joka vaikuttaa laajalle oppimiseen, opetukseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

Strategian visio: Kirjasto- ja tietopalvelut toimivat tiiviinä yhteisenä verkostona ja yhtenä palvelukokonaisuutena. Monipuoliset kirjastopalvelut turvataan kotimaisille kieli-ryhmille ja maahanmuuttajille. Kirjasto varmistaa kansalaisen tasavertaisen pääsyn tiedon ja kulttuurin lähteille. Kansalainen saa oikean tiedon oikeassa paikassa ja ajantasaisesti ikä-, osaamis- ja tietotasoon suhteutettuna. Kirjasto-osaaminen ja kärkiasiantuntijuus tulevat kirjastoalalla keskeiseksi. Tiedonhallintataidot nousevat tärkeiksi kansalaistaidoiksi ja osaksi kaikentasoista oppimista.

Strategian mukaiset haasteet: Kansalaisten tietohuolto eli tiedonsaanti edellyttää hybridikirjastoja, kirjastojen roolin moninaistumista ja kansallisen kirjastoverkon kehittämistä. Kirjastojen tulee tavoittaa suuret väestönosat ja yhdistää monia erilaisia palveluja myös digitaalisessa tietohuollossa ja kansalaisten sähköisessä asioinnissa. Kirjastojen korkeakoulutetun henkilöstön väheneminen, väestön koulutustason nousu, opetustoimen ja elinikäisen oppimisen laajentuneet tarpeet sekä kirjasto-osaamisen kasvava kysyntä tuovat palveluille uusia vaatimuksia.

Strategian linjaamat toimenpiteet: Kuntien ja valtion tehtävien linjauksessa kunnat vastaavat palvelujen lainmukaisesta järjestämisestä ja vakiintuneista peruspalveluista. Rahoituksesta vastaavat kunnat ja valtio yhdessä. Valtion erityistoimin tuetaan laadukkaan, monimuotoisen aineiston ja julkistiedon saamista kirjastoihin sekä taataan kansallisen kulttuurin saatavuus ja kansallisen kirjastoverkon kansalaisia hyödyttävät uudet rakenteet. Näillä toimenpiteillä vähennetään asuinpaikasta, iästä, osaamistasosta ja varattomuudesta johtuvaa tiedollista syrjäytymistä, digitaalista kuilua sekä kirjastopalveluiden eriarvoistumista. Toimenpideohjelmassa luetaan joukko yksittäisiä toimenpiteitä

Kirjastostrategia 2010 on opetusministeriön linjaus tiedon ja kulttuurin saatavuuden politiikaksi. Siinä esitetään näkemys tiedon ja kulttuurin saatavuuden visioista ja tavoitteista, tunnistetaan haasteet ja kehittämistarpeet, konkretisoidaan toimenpiteitä kansalaisten ja oppijoiden tietohuollon turvaamiseksi sekä linjataan kuntien ja valtion rooli. Vaikka pääpaino on yleisissä kirjastoissa ja valtion erityisvelvoitteissa, hyviä tuloksia saadaan ainoastaan kuntien ja valtion sekä eri toimijoiden välisellä tehostuneella yhteistyöllä, linjaa opetusministeriö.

Lähde: Opetusministeriö

Takaisin sivun alkuun