Työpaikkahuumori jaksamisen apuna
Kulttuuripolitiikan asemaa tuetaan ja vahvistetaan
Taide osaksi hoivatyötä
OPM:n Luovuus ja kulttuuri -kärkihanke
Aikuisten koulutustason kohottamisohjelma NOSTE
Inhimillinen hoiva ja teknologia vanhustenhuollossa
Vammaisten ihmisoikeusopas ilmestynyt
STM:n ja OPM:n uusia julkaisuja

Työpaikkahuumori jaksamisen apuna

Mitä huumori oikein on?

Naurukouluttaja Vesa Karvinen määritteli aluksi, mitä huumori ja huumorintaju oikeastaan ovat. Hänen mukaansa huumori on asenne, mieliala tai tunnelma, jossa on emotionaalinen valmius leikillisyyteen. Huumorintaju puolestaan on persoonallisuuden ilmiö, jonka elementtejä ovat oman ja toisen huumorintajun tiedostaminen, huumorintajun arvostaminen sekä kyky käyttää huumorintajua selviytymiskeinona. Itselle nauraminen on luennotsijan mukaan merkki kehittyneestä huumorintajusta.

Huumoria ja naurua ei oteta aina vakavasti, vaikka niiden myönteiset vaikutukset ihmisten väliseen kanssakäymiseen ovat kiistattomat. Luennoitsija toivoikin, että huumoriin ja nauruun suhtauduttaisiin kunnioittavasti ja niitä opiskeltaisiin käyttämään entistä enemmän myös työpaikoilla. Vakuudeksi sanomastaan luennoitsija mainitsi muutamia esimerkkejä eri tieteenalojen suhtautumisesta nauruun ja huumoriin. Psykologit määrittelevät huumorintajun ja naurun muun muassa itsetunnon suojautumiskeinona hankalissa tilanteissa. Sosiologien mukaan nauru lisää sitoutuneisuutta ryhmässä, testaa kanssakäymisen rajoja ja on osaltaan asioiden perille saamisen edellytys. Lääketieteessä tunnustetaan, että nauru aktivoi ihmistä, se lieventää kipua ja tuottaa mielihyvää. Kasvatustieteen mukaan nauru ja huumori helpottavat muistamista ja lisäävät luovuutta. Biologit summaavat nauramisen ihmisen sisäiseksi hölkäksi ja pitävät sitä kokonaisvaltaisena ihmiskehon hyväntekijänä.

Viiden minuutin nauruhölkkä ja sosiaalinen liima

Naurun merkitys arjessa on valtava. Karvinen kertoi, että tutkimuksien mukaan Suomessa nauretaan viidestä kuuteen minuuttia päivässä. Määrä on vähäinen, naurua voisi hänen mukaansa arjessa olla enemmän. Nauraminen koetaan sosiaalisesti ja naurumäärän vähäisyys voi kieliä yksinäisyydestä, jota nykyään on paljon. Luennoitsijan mukaan nauruapua yksinäisille ovat esimerkiksi TV:n valmiiksi nauretut hupailuohjelmat.
Joukossa nauru tarttuu ja leviää helposti.

Nauraminen vähentää tilapäisesti stressiä, se helpottaa muutoksessa, rentouttaa ja lisää hapenottoa ja sitä kautta aktiivisuutta. Tunnereaktion avulla tieto rekisteröityy kolme kertaa nopeammin aivoihin kuin ilman tunnetta hankittu tieto. Selviytymisvoimavarana nauru selkeyttää tunteita, lisää mielikuvitusta ja sosiaalista vuorovaikutusta, se toimii sosiaalisena liimana.

Huumorilajit ja huumorinkäytön alkeita

Vesa Karvinen listasi mutamia asioita, jotka naurattavat yleisesti. Kielellinen leikittely ja luova hassuttelu, turha byrokratia, koominen ja yllättävä käänne naurattavat. Arveluttavaa, mutta naurua aiheuttavaa ovat vahingonilo ja salatut ja kielletyt asia ja mielikuvat. Asioden yhteensopimattomuus ja tarinen loppuhuipennus ovat tuttuja kaikille hyvien vitsien rakenteista.

Luennoitsija esitteli kahdenlaista huumoria. Myönteisesti vaikuttavia huumorilajeja ovat tasavertainen huumori, sisäpiirihuumori, hirtehishuumori ja tilannekomiikka. Arveluttavina huumorinlajeina ja pahimpina karikkoina luennoitsija mainitsi vahvemman vitsailun, tulokashuumorin, seksuaali- ja erityisryhmähuumorin sekä vihamielisen huumorin.Luennoitsija kehotti käyttämään hyvää huumoria runsaasti. Hän suositteli, että kerrottava vitsi liitettäisiin keskutelun aiheeseen, eikä erikseen pyydettäisi lupaa sen kertomiseen. Hän piti hyvänä, että kertoja pystyisi liittämään itsensä ja käsillä olevan tehtävän vitsiin. Vaikea tai turhauttava tilanne pitäisi kehystää uudelleen ja jokaisen pitäisi opetella nauramaan itseleen. Jokaikisen tehtäväksi Karvinen antoi huumorin levittämisen ympäristöönsä.

Vinkkejä hyväntuuliseen arkeen

Eväiksi luennosta Vesa Karvinen antoi muutamia makupaloja. Työvireyden ylläpitämiseksi joskus kannattaisi poiketa rutiineista. Jokainen voisi hyväksyä omat virheet, nauraa niille ja olla läsnä enemmän kuin vain työpaikkaroolissaan. Kehumisia luennoitsija kehotti jakamaan muiden kuullen ja huomautuksia rakentavasti kahden kesken. Ilonpilke silmäkulmassa epäsuorasti esitetty vaikeakin asia tuntuu helpommalta kohdata, tarinat ja kielikuvat vertauttavat asian muuhun ympäröivään todellisuuteen.

Matkalla taitavaksi huumorinkäyttäjäksi ja naurunviljelijäksi Karvinen kehotti kaikkia hymyilemään niin paljon kuin jaksaa. Jo aivan energiataloudellisista syistä olisi hänen mukaansa edullisempaa hymyillä kuin pitää hapanta naamaa. Laskelmien mukaan vihaisimpaan ilmeeseen ihminen joutuu käyttämään jopa 64 eri lihasta, kun hymyyn tarvitaan vain kolme aktiivista lihasta. Kaikkien muut lihakset saavat hymyillessä rentoutua.

Teksti: Maija Rimpiläinen
Kuva: Esa Vienamo (kuva ei liity artikkelissa mainittuun seminaariin)

Lisätietoja aiheesta:
www.leikkimieli.fi
www.dialogia.fi
www.elamantapaliitto.fi
www.tavastia.sci.fi

Takaisin sivun alkuun

Kulttuuripolitiikan asemaa alueiden päätöksenteossa ja kehittämisessä tuetaan ja vahvistetaan

Opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan aluekehittämisen toimenpideohjelma on valmistunut. Ohjelma linjaa aluekehittämisen strategiset painopisteet ja toimenpiteet vuosiksi 2003-2013. Tavoitteena on vahvistaa kulttuuripolitiikan asemaa aluepoliittisessa päätöksenteossa ja aluekehittämisessä ja mm. turvata palveluiden saatavuus, kehittää yhteistyötä sekä huolehtia alalla työskentelevien täydennyskoulutuksesta.

Kuntia kannustetaan alueelliseen yhteistyöhön kulttuuripalveluiden tarjonnan ja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi. Taide- ja kulttuurilaitosten henkilöstön täydennyskoulutukseen panostetaan ja elokuvateattereiden alueellisia pilotti- ja kokeiluhankkeita tuetaan teattereiden muodostaman jakeluverkoston kehittämiseksi. Paikallisia kirjastopalveluita tuetaan edistämällä kansallisen kirjastoverkon toimivuutta ja luomalla uusia palveluita kaikkien käyttöön. Digitaalisen tietohuollon yhtenä tavoitteena on, että kirjasto- ja tietopalveluita sekä julkisen hallinnon sähköistä asiointia kehitetään yhteisenä verkkopalveluna.

Kulttuuriympäristöjen suojeluun liittyviä tehtäviä pyritään siirtämään aluetasolle, jota varten Museovirastolle esitetään luotavaksi kymmenen toimipisteen verkosto. Teatteri- ja orkesterilain oikeudenmukaisempaa toteutumista varten teattereiden ja orkestereiden henkilötyövuosien määrät ja yksikköhinnat olisi korotettava todellisuutta vastaavalle tasolle. Alueellisten taidetoimikuntien asemaa alueiden ammattitaiteen asiantuntijaorganisaatioina halutaan vahvistaa. Myös suoraa taiteilijatukea halutaan lisätä ja luoda nuorille taiteilijoille suunnattu starttirahajärjestelmä. Kuntia kannustetaan varaamaan prosentin rakennuskustannuksista taideteosten hankkimista varten julkisiin tiloihin.

Taidekasvatusta esiopetuksessa, peruskoulussa, yleissivistävässä ja ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa sekä taidekasvatukseen liittyvää ammatillista koulutusta tuetaan. Lisäksi lasten ilta- ja aamupäivätoimintaa sekä taiteen perusopetusta tuetaan ja taiteen ohjattua harrastustoimintaa edistetään. Taide- ja kulttuurilaitoksia sekä yhdistyksiä kannustetaan lastenkulttuuritoimintaan.

Tavoitteena on luoda edellytyksiä mm. sille, että tietoverkoissa on tarjolla paikallisia ja alueellisia suomalaisen kulttuurin sisältöjä. Verkkouutispalveluita kehitetään siten, että tietojen saatavuus taide- ja kulttuuripolitiikasta ja tapahtumista sekä alan toimijoista on monipuolista ja helppoa. Valtion ja muiden tahojen teknologiaan ja kehitystoimintaan suuntautuvaa rahoitusta ohjataan aiempaa enemmän sisältötuotantojen rahoitukseen ja esimerkiksi AV-kulttuurin hankkeita rahoitetaan.

Uusia tapoja taiteen käyttämiseksi yritystoiminnassa ideoidaan. Alueille kehitettäisiin yhteistyössä kulttuurialan yrityshautomoverkosto. Myös työyhteisöjä kannustetaan taidepalvelujen hyödyntämiseen työssä viihtymisen ja jaksamisen parantamiseksi.

Nuorisotyön keskeisiä kehittämisalueita ovat nuorisotyön tavoitteellisten peruspalveluiden turvaaminen, nuorten elinolojen parantaminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä nuorten kasvun tukeminen aktiivisiksi kansalaisiksi. Tavoitteena on mm. vakinaistaa nuorten työpajatoiminta ja käynnistää starttipajatoiminta, toteuttaa nuorisotyölain kokonaisuudistus, vahvistaa ennaltaehkäisevää päihde- ja huumetyötä, toteuttaa nuorten osallisuushankkeita sekä kehittää nuorten demokratiakasvatusta.

Toimenpideohjelma on luettavissa opetusministeriön www-sivuilta

Takaisin sivun alkuun

 

Taide osaksi hoitotyötä

Kulttuuriministeri Tanja Karpelan mukaan taide voisi olla nykyistä vakiintuneemmin osana terveydenhuollon arkea. - Suomessa on suuremmissa hoitolaitoksissa perinteisesti ollut vapaa-ajan kehittäjiä, askartelunohjaajia ja eri nimikkeillä toimivia kulttuurivastaavia. Mahdollisen uuden ammattikunnan kehittäminen on käynnissä. Myös monilla taiteilijajärjestöillä on ammatillisia tavoitteita työskennellä sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoyhteisöissä, Karpela sanoi Kulttuuri osana elämää -seminaarissa Espoossa. Esimerkkinä Karpela mainitsi Ranskan, missä suurissa sairaaloissa toimii kulttuurivastaavia terveydenhuollon ja kulttuurielämän välittäjinä. Englannissa taiteilijaryhmät markkinoivat työtään sairaaloille ja muille laitoksille.

- Taide- ja kulttuuritoiminta ei ole Suomessa vielä muotoutunut systemaattisesti osaksi hoitotyötä ja kuntoutusta. Terveyttä kulttuurista -verkoston lisäksi aatetta ovat vieneet eteenpäin asian omakohtaisesti tärkeäksi kokeneet henkilöt sekä alueelliset taidetoimikunnat. Ministeri arveli, että kulttuuripolitiikan arkielämään kytkemisessä ja taiteen soveltavassa käytössä on tapahtumassa läpimurto. - Tulokset ovat hyviä ja toiminta saa hyväksyntää ja innostusta osakseen. Uusia toimijoita tulee mukaan ja asia saa myös tutkimuksellista huomiota ja tukea, kiitteli Karpela.

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen luovuuden voimavarojen aiempaa monipuolisemmasta käytöstä. Parhaillaan laaditaan periaatepäätökseen liittyvää toimeenpano-ohjelmaa, jossa otetaan kantaa terveyttä kulttuurista -toiminnan jatkamiseen. - Valtion tehtävänä on edistää toimintaa niin, että mukana ovat paitsi opetusministeriö, myös sosiaali- ja terveysministeriö sekä ympäristöministeriö, Karpela sanoi.

Lähde: Opetusministeriö

Takaisin sivun alkuun

 

OPM:n Luovuus ja kulttuuri -kärkihanke sekä Luovuus- ja kulttuurikasvatusstraregia

Tunnistetaanko maassamme taiteen ja kulttuurin peruskoulutuksen merkitys luovuuden ja innovaatioiden lähteenä? Ovatko koulutuksessa mukana korkeakulttuurin, populaarikulttuurin sekä uuden mediataiteen erilaiset muodot, monitaiteisuus ja monikulttuurisuus? Ovatko koulutuksemme vahvuuksina ilo ja kannustus, tunne ja taito sekä haltioituminen toisten ideoista? Käytetäänkö luovan opettamisen menetelmiä erilaisten taitojen ja tietojen opettamisessa? Onko koulutuksessa kaikille lapsille, nuorille ja aikuisille alueita, joissa he voivat vahvistaa itseluottamustaan, luovuuttaan ja joustavuuttaan?

Näitä kysymyksiä pohditaan opetusministeriön kansallisessa luovuus- ja kulttuurikasvatusstrategiassa. Strategiaa valmistelevat yhteistyössä opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osasto sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto. Luovuus ja kulttuuri -kärkihankkeen toteuttamisehdotuksessa esitetään tapoja, joilla eri tahot voisivat osallistua tähän hankkeeseen.

Osallistu keskusteluun luovuus- ja kulttuurikasvatuksesta! Tutustu halutessasi strategiaan ja toteuttamisehdotukseen OPM:n sivuilla Ilmaise näkemyksesi OPM:n keskustelupalstalla, kerro mielipiteesi yhteyshenkilöille tai tiedota alueellista luovuuskoordinaattoria hyvästä luovuus- ja kulttuurikasvatukseen liittyvästä hankkeesta. Yhteyshenkilöt: Luovuus ja kulttuuri -kärkihankkeen asiantuntija Riitta Tikkanen, sähköposti: riitta.tikkanen@pp2.inet.fi pääjohtaja Kirsi Lindroos, Opetushallitus, sähköposti: kirsi.lindroos@oph.fi kulttuuriasiainneuvos Pirkko Rainesalo, puh. (09) 1607 7497, sähköposti: pirkko.rainesalo@minedu.fi suunnittelija Eeva Jeronen, puh. (09) 1607 7492, sähköposti: eeva.jeronen@minedu.fi

Lähde: http://www.minedu.fi

Takaisin sivun alkuun

 

Aikuisten koulutustason kohottamisohjelma - NOSTE-OHJELMA

Viisivuotisen (2003-2007) aikuisten koulutustason kohottamisohjelman tavoitteena on

Ohjelmaa toteuttavat opetusministeriö ja työministeriö toimialoillaan. Opetusministeriön toimet keskittyvät erityisesti työssä olevien henkilöiden koulutustason kohottamiseen, johon pyritään tehostamalla koulutukseen pääsyä sekä tukemalla opiskelua. Koulutuksen järjestäjiä kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota ohjelmaan piiriin kuuluvien henkilöiden koulutukseen pääsymahdollisuuksiin valtionosuusrahoitteisessa oppilaitosmuotoisessa ja oppisopimuskoulutuksena toteutettavassa ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Aikuisten koulutustason kohottamiseen myönnettävillä valtionavustuksilla edistetään hakeutumista opintoihin ja lisätään ammatillisen koulutuksen ja tietokoneen ajokorttikoulutuksen opiskelijapaikkoja sekä opiskelun tukitoimia yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa.

Lähde ja lisätietoja: http://www.minedu.fi/opm/hankkeet/kohottamisohjelma/index.html

Takaisin sivun alkuun

 

Inhimillinen hoiva ja teknologia täydentävät toisiaan vanhustenhuollossa

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikkä Mönkäre puhui Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton 50-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä 22. lokakuuta vanhustenhuollosta ja teknologiasta. Vanhusten palvelujen turvaamiseksi tänä syksynä käynnistyvään sosiaalialan kehittämisohjelmaan sisältyy neljä hanketta: kotipalvelujen, kotihoidon ja omaishoidon sekä laitoshoidon kehittäminen samoin kuin palvelusetelin käyttöönotto kotipalvelussa ja sitä koskevien menettelyohjeiden laatiminen. Ensisijainen tavoite vanhusten huollossa on ikääntyvien ihmisten kotona asumisen tukeminen.

Viime vuosikymmeninä suomalaisten elinajanodote on pidentynyt ja sairastavuus vähentynyt selvästi. Tätä kehitystä on ministerin mielestä edelleen tuettava esimerkiksi kuntoutuksen ja terveysliikunnan keinoin. Jos ikääntyneiden terveydentila ja toimintakyky paranevat niin, että se ilmenee hoito- ja hoivapalveluiden käytön myöhentymisenä, menojen kasvupaineet vähentyvät olennaisesti. Iän sekä terveyden ja toimintakyvyn lisäksi palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin vaikuttavat merkittävästi myös muutokset palvelujen järjestämisessä samoin kuin asuin- ja elinympäristön toimivuus myös iäkkäiden kannalta, ministeri sanoi.

Visioidessaan tulevaa vanhuspolitiikkaa ministeri Mönkäre näki tärkeänä uuden teknologian ja apuvälineet, jotka lisäävät kotona asumisen turvallisuutta ja mahdollisuutta selviytyä itsenäisesti samalla kun ne tukevat itsehoitoa. Parhaimmillaan tekniikka täydentää omaisten ja muiden palvelujen antajien tuomaa turvaa ja läsnäoloa. Pitkäaikaissairauksien seuranta voidaan toteuttaa nykyistä omatoimisemmin ja samalla kehittää hoitohenkilökunnan työmenetelmiä asiakas- ja potilasturvallisuudesta tinkimättä, Mönkäre totesi.

Mönkäre muistutti, että vanhusten hoivan järjestämiseen liittyy aina eettisiä peruskysymyksiä kuten yhteisvastuun ja yksilövastuun tasapainottaminen. Kaikenikäisten yhteiskunta, ihmisten perusoikeuksien turvaaminen, tasa-arvo, yhteisvastuu ja omatoimisuuden tukeminen sekä kansalaisten laaja osallistuminen ovat hänen mielestään tulevaisuudessakin se arvopohja, jolle lainsäädäntö ja ikäihmisille suunnatut palvelut pitää rakentaa.

Lähde: http://www.stm.fi

Takaisin sivun alkuun

 

Vammaisten ihmisoikeusopas ilmestynyt

Vammaisten ihmisoikeusopas Tunne oikeutesi - Pidä puolesi - Auta muitakin -opas käsittelee ihmisoikeuksia vammaisen ihmisen näkökulmasta. Opas auttaa vammaisia henkilöitä tunnistamaan omat ihmisoikeu-tensa ja syrjintätilanteet. Lähtökohtana ovat ihmisoikeuksien universaalisuus, luovuttamat-tomuus sekä perustavanlaatuisuus. Ihmisiä ei saa erottaa tai asettaa eriarvoiseen asemaan minkään yksilöön liittyvän ominaisuuden perusteella. Ihmisoikeuksia ei myöskään voi ottaa keneltäkään pois. Valtiot, jotka ovat hyväksyneet ihmisoikeussopimukset, ovat sitoutuneet turvaamaan kansalaisilleen ihmisoikeuksien toteutumisen.

Vammaisten vuosi 2003

Oppaan word-versioon on linkki Valtakunnallisen vammaisneuvoston (Vane) etusivulla.

Takaisin sivun alkuun

 

STM:n ja OPM:N uusia julkaisuja

STM:n julkaisut saa pdf-versioina tai verkkojulkaisuina STM:n www-sivuilta Julkaisut-linkin takaa.

• Lapsi, perhe ja palvelunohjaus: pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä palveluohjauskokeilu 2001-2003.
• Hyvinvointipalveluiden rahoitusperiaatteet -verkkojulkaisu
• Mielekäs elämä! -ohjelman loppuraportti.
• Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö -opas

Takaisin sivun alkuun