Avartti - Nuoret sen tekevät! -kansainvälinen konferenssi
Kulttuurinen nuorisotyö suurennuslasin alla
Esteettömyyttä ja käytettävyyttä: Design for All -verkosto
Terapeuttinen virkistystoiminta, kasvava ala Yhdysvalloissa
Kulttuuri 2000 -ohjelman kolmas hakukierros
Lisäpanostuksesta kulttuuriin tarvitaan pikaisesti päätöstä
Vammaisten kulttuurin kehittäminen edellyttää lisäpanostusta
Kansallinen sosiaalialan kehittämisohjelma käynnistyy
Osallistu kulttuurialan Liikeidea-kilpailuun!

Avartti - Nuoret sen tekevät! - kansainvälinen konferenssi

Avartti on kansainvälinen, 14 - 25-vuotiaita hyviin harrastuksiin, elämyksiin, uusien tietojen hankintaan ja sosiaalisiin taitoihin kannustava nuorisotyön muoto. Ohjelman periaatteena on, että harrastustoimintaa ja nuorisotyötä tekevät tahot verkostoituvat keskenään tarjoamalla nuorille mahdollisuuden osallistua palveluun, taitoon, liikuntaan ja seikkailuun osana oman organisaationsa toimintaa.

Palvelu, taito, liikunta ja seikkailu kasvattavat tavoitteellisuuteen

Palvelu, taito, liikunta ja seikkailu ovat Avartin avainsanoja. Harrastuksia voi toteuttaa kolmella tasolla. Pronssitason saavuttaa puolen vuoden harrastuksilla, hopeinen vaatii vuoden ja kulta puolitoista vuotta. Kultaan liittyy myös ulkomailla suoritettu projekti. Täytettyään vaatimukset nuori saa todistuksen tunnustuksena saavutuksistaan.

Palvelua voi tehdä paikallisesti jonkun yksityishenkilön hyväksi tai maanlaajuisesti jonkin ongelman ratkaisemiseksi järjestötyön avulla. Palvelu voi olla hyödyllisen taidon hankkimista, esim. ensiapu- tai hengenpelastustaitojen opettelemista. Palvelu voi olla vapaaehtoistyötä sairaaloissa, avustamista vammaisten urheiluseuroissa, osallistumista ympäristönsuojeluun tai hyväntekeväisyystyötä.

Taidon tavoitteena on herättää nuorissa pysyvä innostus hyödyllisiin ja tyydytystä tuoviin harrastuksiin. Taito voi olla henkilökohtainen harrastus; ammatillinen taito, joka voi johtaa työsuhteeseen; projekti, esim. näytelmäesitys tai kasvimaan hoito; jokin perinnetaito. Toiminnassa on tärkeintä omien kykyjen hyödyntäminen ja sitkeä ponnistelu eikä minkään ennaltamäärätyn taitotason saavuttaminen. Taito kannustaa nuoria tekemään asioita itse eikä odottamaan, että ne tehdään heille tai heidän puolestaan.

Liikunta on mukana ohjelmassa monestakin syystä: liikunnan harrastaminen on tärkeää fyysiselle hyvinvoinnille. Fyysisen haasteen voittaminen tuo pysyvän saavutuksen ja tyydy­tyksen tunteen. Kun nuori on tutustunut miellyttävään liikuntamuotoon, siitä voi tulla hänelle elinikäinen harrastus. Liikunnassa on olennaista nuoren suoritustason kehittyminen hänen omiin kykyihinsä nähden. Nuori voi valita perinteisen urheilulajin tai pelin tai muun liikunta­harrastuksen kuten soudun, judon tai tanssin. Nuoret voivat harrastaa liikuntaa vapaa-ajan kerhossa, joukkueessa tai itsenäisesti.

Seikkailussa nuori oppii toimimaan ryhmässä ja samalla ottamaan vastuuta ryhmän toiminnasta. Seikkailussa nuori suunnittelee ja toteuttaa yhdessä muiden nuorten kanssa elämyksellisen retken. Lisäksi kultatasoon kuuluu lisävaatimuksena yleishyödyllisen teeman ympärille rakennettu projekti, joka voidaan toteuttaa yhteistyössä ja yhdessä eläen esimerkiksi ulkomailla.

Mitä Avartti-ohjelma tarjoaa?

Ohjelma tarjoaa nuorille mahdollisuuden asettaa itselleen henkilökohtaisia tavoitteita ja saavuttaa ne. Samalla nuoret saavat lisää itsetuntemusta, vastuuta ja luottamusta sekä oppivat suunnittelemaan ja organisoimaan. Osallistujien välillä ei ole kilpailua, vaan nuoret kilpailevat ainoastaan itsensä kanssa. Motivoituminen on onnistumisen edellytys. Tunnustuksen saamisen kriteerinä on henkilökohtainen kehittyminen osallistujan omasta lähtötasosta ja mahdollisuuksista lähtien. Ohjaaja seuraa kunkin nuoren henkilökohtaisen ohjelman toteuttamista ja osallistuminen merkitään saavutusten kirjaan. Avioinnissa kiinnitetään huomiota kehitykseen, kykyyn tulla toimeen muiden ihmisten kanssa, harrastamisen laatuun ja säännöllisyyteen.

Avartti-toimintaa käytännössä

Suomessa Avartissa toimivien organisaatioiden kirjo on laaja. Mukana on niin kuntien nuorisotoimia, seurakuntia kuin erilaisia järjestöjä ja yhdistyksiä. Avarttia tehdään niin syrjäytymisvaarassa olevien kuin aivan tavallisten nuorten keskuudessa. Koulutettuja Avartti-ohjaajia on Suomessa on parisensataa ja he seuraavat nuoren edistymistä. Avartti-ohjelma esittäytyi konferenssissa perjantaina teemalla "Young people in action" hotelli Kalastajatorpalla myös käytännössä, jolloin nuoret esittelivät osaamistaan palvelussa, taidossa, liikunnassa ja seikkailussa.

Kulttuuriministeri Dromberg: Avartti-toiminta on mitä parhain nuoristyön malli

"Avartti-ohjelma on mitä parhain toiminta- ja yhteistyömalli niin koulujen kuin kuntien, järjestöjen ja seurakuntien nuorisotyöhön. Meidät on vakuuttanut etenkin ohjelman pitkäjänteisyys, joustavuus ja sen sopivuus kaikille. Avarttia voivat tehdä kaikki nuoret taustaan katsomatta", sanoi kulttuuriministeri Kaarina Dromberg avatessaan konferenssin Helsingissä. "Olemme Avartti-ohjelman avulla onnistuneet tarjoamaan niin menestyville kuin syrjäytymisvaarassa oleville nuorille mielekkään toimintamuodon integroitua yhteiskunnan toimintaan. Nuorille, joilla on oireilevaa riski­käyttäytymistä, Avartti-ohjelma näyttää sopivan hämmästyttävän hyvin. Myös työttömien nuorten elämänhallinnan parantamisessa Avartti on hyvä työväline", Dromberg totesi ja jatkoi: "Samat johtopäätökset on tehty myös ruohonjuuritasolla. Kaiken kaikkiaan Avartissa saavutetut tulokset ovat olleet varsin rohkaisevia ja tuoneet positiivisia paineita toiminnan laajentamiseen"

Kulttuuriministeri Dromberg korosti, että Suomen Avartti on johdonmukaisesti pyrkinyt kehittämään Avartti-ohjelmaa yhdessä Karjalan tasa­vallan ja Viron kanssa."Tämä yhteistyö on merkinnyt yhteisiä ohjaajakoulutustilaisuuksia ja nuorisovaihtoa. Karjalan tasavallan ja Viron Avartin edustajat esittäytyvät ensimmäistä kertaa kansainväliselle Avartti-perheelle tässä konferenssissa." Suomen Avartti-ohjelmasta Dromberg totesi puheessaan: "Suomen Avartti-ohjelman perusperiaatteisiin kuuluu se, että nuoret ovat alusta asti mukana toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Niin on myös nyt. Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijat ja Suomen Avartti-nuoret vastaavat tämän konferenssin järjestelyistä. Tämä tapahtuma on osa nuorten opinto-ohjelmaa ja sen kautta nuoret saavat kokemusta vastuun kantamisesta yhteisistä asioista."

Nuoret saivat tunnustusta

Avartti-ohjelman kansainvälisen neuvoston puheenjohtaja, Wessexin jaarli prinssi Edward ja kulttuuriministeri Kaarina Dromberg jakoivat Avartti-tunnustukset 73 nuorelle 4.10.2002 valtioneuvoston juhlahuoneistossa Helsingissä. Kunniakirjan saaneista kuusi oli Karjalan tasavallasta, kuusi Virosta ja kuusikymmentäyksi Suomesta. Pronssisia tunnuksia (osallistumista vähintään puoli vuotta) jaettiin yhteensä 61 kappaletta ja hopeisia 12 kappaletta (mukana vähintään vuosi). Tunnustukset saaneet nuoret olivat 14 - 20-vuotiaita.

Miten mukaan Avartti-nuoreksi?

Avartti-ohjelmaan voivat osallistua 14 - 25-vuotiaat nuoret. Mikäli sinulla on jo jokin mieluisa harrastus, voit hyödyntää sitä Avartti-ohjelmassa. Jos taas vielä etsit itsellesi mielenkiintoista juttua, voit aloittaa sen Avartissa. Paikkakunnallasi toimivan Avartin yhteystiedot löydät Avartti-ohjelman suomalaisten sivujen kautta www.avartti.fi jossa klikkaamalla kuvaketta Miten mukaan Avarttiin? saat lisätietoja sekä paikkakuntien koordinaattorilistan. Oman paikkakuntasi linkin alta saat tietoa oman kuntasi Avartti-toiminnasta.

Minustako Avartti-ohjaaja?

Avartti-ohjaajina voivat toimia kaikki, jotka haluavat olla mukana tekemässä haasteellista nuorisotyötä: esimerkiksi nuorisotyöntekijät, opettajat, vanhemmat sekä eri lajien taitajat ja harrastajat. Parhaiten Avartti-ohjelmaan pääsee mukaan osallistumalla ohjaajakoulutukseen. Koulutuksessa annetaan tarvittavat tiedot ja taidot aloittaa Avartti omalla paikkakunnallasi.

Lähteet ja lisätietoja:
http:www.avartti.fi
http:www.intaward.org
http://www.minedu.fi/opm/uutiset/archive/2002/10/04_2.html
http://www.minedu.fi/opm/uutiset/archive/2002/10/04_1.html

Tekstin koonnut: Saija Honkala

Takaisin sivun alkuun

Kulttuurinen nuorisotyö suurennuslasin alla

Nuorten ohjaajakoulutukseen kokoontui ohjaajia kuudesta eri maasta ja kahdeksasta nuorten parissa työtä tekevästä järjestöstä. Aluksi osanottajat tutustuivat toistensa kotimaiden elinolosuhteisiin, kulttuurieroihin, koulutusjärjestelmiin ja nuorisotoiminnan muotoihin. Lisäksi pohdittiin myös keinoja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi, sekä nuorisotyön saralla tapahtuvan kasainvälisen yhteisyön lisäämiseksi.

Nuorten ohjaajakoulutuksen osanottajat tilivat Saksasta,
Tanskasta, Islannista, Suomesta, Puolasta ja Slovakiasta.

Kulttuuri nuorisotyön välineenä

Tieteellistä näkökulmaa koulutukseen toi Suomen Akatemian ja nuorisotutkimusseuran tutkija, VTT Sari Näre, esitelmällään "Kulttuuriperinteen siirtäminen, kokemusmuistin merkitys nuorten elämänvalinnoissa? " Siinä tutkija toi esille kulttuurisen nuorisotyön tehtävän toimia luottamuksen rakentajana ihmisten ja ihmisryhmien välille ja sitä kautta sosiaalisen pääoman ja itseluottamuksen rakentajana nuorille ihmisille. Hän korosti sitä, kuinka yhteiskunnassamme kasvatuksen roolin vähentyessä on opetuksen rooli lisääntynyt myös kulttuurisen pääoman välittäjänä. Agraariyhteiskunnassa nuorten oli helpompi löytää malli siitä kuinka tulee elää, mutta nykyisin tämä nk. "kulttuurinen käsikirja" on sekaantunut. Kulttuurisen nuorisotyön tehtävänä olisikin osaltaan auttaa nuorta hahmottamaan tunteitaan, roolejaan arvojaan ja asenteitaan; rakentamaan siltoja kulttuurin ja mielen välille.

Sari Näre korosti puheessaan kulttuurisen nuorisotyön merkitystä myös elämän kriisitilanteissa. Kulttuurisen nuorisotoiminnan tulisi tarjota nuorelle tilaisuuksia käsitellä ongelmia nonverbaalisella tasolla sekä luoda mahdollisuuksia korvaaville kokemuksille ja omien voimavarojen löytämiselle. Tutkijan mukaan kulttuurinen nuorisotyö sisältääkin elementtejä sekä perusnuorisotyön ehkäisevästä, että erityisnuorisotyön kuntouttavasta tehtävästä, eikä sitä sen vuoksi voikaan rajata palvelemaan vain toista. Hän kehottaisikin näkemään kulttuurisen nuorisotyön myös välineenä siirtää nuoria sosiaalitoimen puolelta nuorisotoiminnan suuntaan.

Luovaa toimintaa harjoitettaessa myös normaalin kouluyhteisöön sopeutumiskyvyttömät ja esimerkiksi erialaisista aistihäiriöistä kärsivät nuoret saavat tilaisuuden olla samalla lähtöviivalla muiden kanssa. Oikeassa ympäristössä luovuuden potentiaali jota usein voimakkaasti tuntevilla, innovatiivisilla ja usein juuri näiden piirteidensä takia syrjäytymisuhan alla olevilla on, saadaan valjastettua eheyttäväksi voimaksi.

Nuorisotyön käytäntöjä

Käytännön esimerkeiksi kulttuurisen nuorisotyön välineistä koulutuksessa otettiin teatterin tekeminen ja luontokokemuksen hyödyntäminen. Jyri Siimes esitteli Pirkanmaan seudulla aluillaan olevan nuorisoteatteriprojektin jossa teatterin tekemistä on lähdetty lähestymään juuri kulttuurisen nuorisotyön välineenä. Siimeksen mukaan kulttuurisen nuorisotyön tekijöille ei välttämättä aina ole selvää mikä työn tarkoitus on. Monet ohjaajat laittavat omien taiteellisten ambitioidensa toteuttamisen nuorisotyön päämäärien edelle. Siimeksen mukaan nuorisoteatterissa ohjaajan tulisikin osata olla 80 prosenttisesti nuorisotyöntekijä ja 20 prosenttisesti teatterintekijä, ja tämän asetelman tulisi vaihtua päälaelleen vasta vähän ennen ensi-iltaa.

Pirkanmaalla käynnistymässä olevassa nuorisoteatteriprojektissa ammattilaiset teatterin tekijät ja nuorisotyöntekijät ovat lähteneet yhteistyössä luomaan nuorille teatterintekijöille omaa koulutusjärjestelmää. Teatterialan koulutuksen ohella nuorille käytännön teatterin tekemisen kautta tarjoutuu tilaisuus myös kommunikaatiotaitojen oppimiseen, omakuvan rakentamiseen ja omien tunteidensa prosessoimiseen.

Luontokokemuksen merkityksen pohtimisen alustukseksi ohjaajille oli järjestetty kaksi luontoretkeä. Toisessa niistä melottiin kanootilla Karvianjokea ja toisella tutustuttiin Kauhanevan ja Pohjankankaan kansallispuiston upeisiin suomaisemiin ja suomalaiseen eräruokaan. Kodassa tarjoiltu ruoka ja Kulovalakia -kansanmusiikkiryhmästä kootun orkesterin musisointi Suoretken päätteeksi loivat mystistä tunnelmaa pimeävään iltaan, ja kun luontoretki vielä kruunattiin saunalla, oli elämys täydellinen.


Peter Juhl Tanskasta, Sandra Bauzer Saksasta ja Jyri Siimes Suomesta
tutkivat pohjatonta järveä Pohjankankaan kansallispuiston suomaisemassa.

Jokainen osanottaja oli yhtä mieltä siitä että luonnon käyttöä nuorisotyössä tulisi lisätä, mutta siten että luonnosta tehtäisiin nuorille kiinnostava paikka. Tähän ei kuitenkaan tarvita seikkailu urheilua, pelkkä touhukas yhdessä tekeminen riittää. Sisällä seinien ympäröimänä olo on turvallinen, sillä ympäristö on tuttu, ja jo pelkkä yöpyminen ulkona on monelle nykynuorelle sellainen extreme kokemus josta puhutaan ja jolla kehutaan vielä kuukausien päästä tapahtuneesta.

Kulttuuria kaiken aikaa

Kulttuurisen nuorisotyön pohdinta ei toki rajoittunut vain koulutuksen puitteissa esiteltyyn kulttuuritarjontaan, sillä Kankaanpäässä oli koulutuksen aikana meneillään Pohjois-Satakunnan taideviikko. Koulutuksen osanottajilla ei siis ollut tekemisen puutetta iltaisinkaan, kun pieni Kankaanpään kaupunki pisti parastaan. Ohjaajat kävivät seuramassa mm."Sini Valkoinen"- järviperformanssia, Satakunnan Sotilassoittokunnan ja tangokuningatar Tiina Räisäsen yhteistä esiintymistä, sekä karaokea. Majoituspaikkana toimineen hotellin ravintola ja disco tarjosivat myös hyvän paikan seurata paikallisten nuorten ja vähän vanhempienkin vapaa-ajan viettoa.

Koulutuksen myötä syntyi uusia yhteyksiä eri nuorisojärjestöjen välille ja Kansainvälinen ohjaajakoulutus koettiin tärkeänä näköalojen avartajana omaan työhön. Näin ollen koulutus ei myöskään jäännee viimeiseksi, vaan seuraavaa jo suunnitellaan.

Tekstin koonnut: Johanna Hakkarainen

Lisätietoja:
http://www.nuorisoseurat.fi/snl.html

Takaisin sivun alkuun

Esteettömyyttä ja käytettävyyttä: Design for All -verkosto

Design fo All -verkoston tuoreet kotisivut osoitteessa www.stakes.fi/dfa-suomi/

Design for All (DfA) tarkoittaa sellaisia suunnitteluun liittyviä strategioita ja keinoja, joilla edistetään ympäristöjen, tuotteiden ja palveluiden käytettävyyttä ja saavutettavuutta kaikille käyttäjille. Eurooppalaiseen DfA-verkostoon kuuluu yhteensä jo yli 90 organisaatiota. DfA on esteettömyyttä, käytettävyyttä, sosiaalisesti kestävää kehitystä, standardeja.

Suomalainen verkosto

Suomalainen 18 organisaation osaamisverkosto on tällä hetkellä EU-maiden laaja-alaisin ja jäsenmäärältään suurin. Siihen on koottu yhteen moni-alaisia Design for All -asiantuntijoita. Verkosto on avoin kaikille esteettömyydestä kiinnostuneille yhteisöille.

Suomalaiseen verkostoon kuuluvat tällä hetkellä seuraavat tahot: Arlainstituutti, Celia - Näkövammaisten kirjasto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Kehitysvammaliitto, Kuluttajatutkimuskeskus, Kuurojen liitto, Lapin yliopisto, Näkövammaisten keskusliitto, Taideteollinen korkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu, TEKES, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus, Työtehoseura, Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE, Vanhustyön keskusliitto ja VTT. Verkoston toimintaa koordinoi Stakes.

Verkoston tavoite

Verkosto levittää käytettävyyttä ja saavutettavuutta edistävää tietoa sekä yrityksille että julkiselle sektorille. Haasteena on myös tuottaa tietoa ja kehittää työvälineitä, joiden avulla käyttäjät ovat mukana tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa tarkoituksenmukaisella tavalla. Erityisen ajankohtaiseksi haasteen tekee väestön ikääntyminen. Suomi on Euroopan nopeimmin vanheneva yhteiskunta, ja vuoteen 2030 mennessä maassamme on suhteellisesti ottaen eniten ikäihmisiä koko Euroopassa. DfA-verkoston kotisivut tarjoavat esimerkiksi tietoa, yhteyksiä ja keskustelufoorumeita.

Lähteet ja lisätietoja:
Stakesin tiedote 65/18.9.2002 Esteettömyys ja käytettävyys tuovat tietoyhteiskunnan kaikille
www.stakes.fi/dfa-suomi/

Takaisin sivun alkuun

Terapeuttinen virkistystoiminta: yksi nopeimmin kasvavista aloista Yhdysvalloissa

Toisin kuin monet "luokkatovereistaan", terapeuttisen virkistystoiminnan collegetutkinnon suorittaneet löytävät asemansa ja työnsä valitsemallaan ammattialaa. Recreation therapy, joka tunnetaan myös nimityksellä therapeutic recreation on tutkimusten mukaan yksi kolmestakymmenestä nopeimmin kasvavasta alasta 90-luvulla. Ennustettu kasvuvauhti on 37 %.

Syitä nopeaan kasvuun

Kuten muilla terveyteen liittyvillä aloilla, terapeuttisen virkistystoiminnan työntekijöiden kasvava tarve johtuu amerikkalaisten keskimääräisen eliniän noususta; terveysalan teknologian kehityksen antamasta mahdollisuudesta selviytyä hengissä vakavista sairauksista, onnettomuuksista ja traumoista; kasvavasta henkisten sairauksien, huume- ja alkoholiriippuvaisten määrästä sekä huolesta, joka heihin nykypäivänä oikeellisesti kohdistetaan. Toinen syy on myös alan työntekijöiden ammatillisuuden (professionalization) kasvu, mihin vaikuttaa Yhdysvalloissa uusi kansallinen tutkinto-ohjelma (certification program), jonka valtuuttaa the National Council for Therapeutic Recreation Certification.

Ohjaajan (recreation therapist) työnkuvaa ja menetelmiä

Acacemy of Leisure Sciences -sivut esittelevät mm. Indianan yliopistossa terapeuttisen virkistystoiminnan tutkinnon suorittaneen Diane Williamssonin, joka sai valmistumisensa jälkeen työtarjouksia kolmelta eri taholta. Puolen vuoden aikana valmistumisesta neljä muuta tahoa otti häneen yhteyttä. "Olen tyytyväinen nykyiseen työpaikkaani ja toimenkuvaani", Diane Williamsson toteaa tekstissä, "mutta tuntui hyvältä huomata, että muutkin olivat kiinnostuneita minusta työntekijänä ja että mahdollisuuksia on todella paljon." Williamson työskentelee yleisen sairaalan psykiatrisella osastolla (a mental health unit within a general hospital).

Työssään Williamsson käyttää psykiatriapotilaille suunnattuja tavoite-orientoituneita toimintoja ja menetelmiä (activities as a form of goal-directed treatment for psychiatric patients). Hänen asiakkaansa osallistuvat mm. seuraaviin toimintoihin: pöytäseurapelit, taide ja kädentyöt, luova ilmaisu, ulkoilu (outdoor recreation), stressiä vähentävät harjoitukset (stress reduction exercises) sekä paikkakunnalla ja ympäristöön tehtävät retket.

Terapeuttiset aktiviteetit ovat aina tavoitteellisia, ja lisäksi ne valikoidaan huolellisesti asiakaskunnan mukaan asiakaslähtöisesti ammattitaitoisen ohjaajan luotsaamana. Tällä varmistetaan se, että aktiviteetit antavat merkityksellisiä vaihtoehtoja, jotka tuottavat positiivisia, terapeuttisia kokemuksia sekä mielihyvän ja tyytyväisyyden tunteita. Tavoitteena näihin aktiviteetteihin osallistumisen kautta on asiakkaan lisääntynyt fyysinen ja psyykkinen vointi, stressinhallinta, sosiaalisten taitojen sekä vapaa-ajan toiminnan kehittyminen, itsetunnon ja arvostuksen rakentuminen sekä tunteiden ilmaisun kehittäminen.

Terapeuttisen virkistystoiminnan ohjaaja (recreation therapist) aloittaa työnsä jokaisen asiakkaan kanssa arvioimalla asiakkaan terveydentilaa, tarpeita ja voimavaroja. Seuraavaksi tehdään toimintasuunnitelma (a plan of action), jonka avulla saavutettaisiin alustavasta arvioinnista (initial assessment) nousevat tavoitteet. Suunnitelman mukaan toteutetaan aktiviteetteja, ja prosessin aikana ohjaaja (the recreation therapist) havainnoi asiakkaan osallistumista. Havainnointi (observations) on perusta asiakkaan prosessin ja kehittymisen arvioinnille, joka dokumentoidaan asiakkaan tietoihin (record). Suunnitelma elää ja sitä muutetaan prosessin aikana asiakkaan ja ohjaajan välisen toiveita ja edistymistä koskevan keskustelun ja havainnoinnin mukaan.

Ohjaajan (recreation therapist) toimintaympäristöjä

Lähes jokaisen terapeuttisen virkistystoiminnan ohjaajan työ eroaa työympäristön ja asiakaskunnan mukaan. Recreation therapists työskentelee esimerkiksi erilaisissa terveydenhoitoalan toimipaikoissa kuten yleisissä sairaaloissa, lastensairaaloissa, psykiatrisilla osastoilla, kuntoutuskeskuksissa, huume- ja alkoholistiparantoloissa (keskuksissa), vammaistyön yksiköissä, hoitokodeissa (nursing homes) ja terveyskeskuksissa. Näissä toimipaikoissa ohjaaja yleensä työskentelee yhteistyössä muiden työntekijöiden kuten lääkäreiden, sairaanhoitajien, lähihoitajien, erilaisten terapeuttien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa.

Community-based recreation therapists eli yhteisöllisessä, kunnallisessa työssä olevat ohjaajat työskentelevät esimerkiksi leikki- ja vapaa-ajan puistoissa, virkistys- ja vapaa-ajan keskuksissa, kouluissa, asuntoloissa (esim. kehitysvammaiset, vanhukset, psyykkisesti sairaat), vanhainkodeissa tai päivätoimintakeskuksissa. Työmahdollisuudet terveydenhoitoalan yksiköissä kuten sairaaloissa ja kuntoutuskeskuksissa ovat ennusteiden mukaan hyvä. Suurinta kasvua ennustetaan yhteisö- ja kuntatyössä oleville (community-based programs) kuten asuntolapalvelut, kunnalliset vapaa-ajan palvelut ja päivätoimintaohjelmat, jotka suunnataan henkisesti tai fyysisesti vammaisille.

Tutkintovaatimukset työtä haettaessa

Työtä haettaessa tutkintovaatimukset vaihtelevat. Yleensä "aloittelevan tai alalle sisäänpääsytason" (entry-level positions) paikkoihin vaaditaan kandidaattitasoinen terapeuttisen virkistystoiminnan (recreation therapy or therapeutic recreation) tutkinto. Silti esimerkiksi monet hoitokodit työllistävät kouluttamattomia tai "alemman"/lähellä alaa olevan tutkinnon suorittaneita (associate degrees as activity directors). Terapeuttisen virkistystoiminnan maisterin tutkinnon suorittaneet työskentelevät terapeutteina (master clinician) tai toimivat valvonta- ja esimiestehtävissä.

Ohjaajan tulot vaihtelevat tutkintoasteen ja kokemuksen mukaan. Kandidaattitasoinen ohjaaja (therapist) ansaitsee muutamia tuhansia dollareita vähemmän kuin maisteritutkinnon suorittanut. Ei-yliopistotutkinnon suorittanut ansaitsee taas vähemmän kuin kandidaatti.

Foorumeita Yhdysvalloissa

Amerikkalaisen verkostofoorumin logo sivuilta www.eas.ualberta.ca/elj/als

Yhdysvalloissa on kaksi kansallista terapeuttisen virkistystoiminnan (recreation therapy or therapeutic recreation): American Therapeutic Recreation Society, P.O. Box 15215, Hattiesburg, MS 39404-5215 sekä National Therapeutic Recreation Society, 2775 South Quincy Street, Suite 300, Arlington, VA 22206-2204. Puhelinnumeroihin ulkomaantunnukset.

The Academy of Leisure Sciences esittelee itsensä sivuillaan näin: "Since its origin in Athens in 386 BC, the Academy has signified a place of study. But "Academy" also refers to a group of people dedicated to learning. The Academy of Leisure Sciences is such agroup. Although the life of philosophic leisure characteristic of the first Academy continues toelude us, that life is nonetheless our central interest. Just as the first Academy was founded todeepen understanding and appreciation of the Muses, that, too, is our interest." Tutustu sivuihin ja etsi aiheesta lisätietoja!

Lähteet:
www.eas.ualberta.ca/elj/als/

Tekstin kääntänyt ja referoinut: Saija Honkala

Takaisin sivun alkuun

Opetusministeriö tiedottaa

Kulttuuri 2000 -ohjelman kolmas hakukierros
Lisäpanostuksesta taiteeseen ja kulttuuriin tarvitaan pikaisesti päätöksiä
Vammaisten kulttuuritoimikunnan kehittäminen edellyttää lisäpanostusta

Kulttuuri 2000 -ohjelman kolmas hakukierros

Euroopan komissio julkaisi ehdotuspyynnön ohjelman vuoden 2002 hakukierroksesta Euroopan yhteisön virallisessa lehdessä (EYVL C 230/5, 15.8.2001). Ohjelman kolmannen vuoden määrärahat ovat yhteensä noin 31 miljoonaa euroa eli noin 184 miljoonaa markkaa.

Vuoden 2002 hakukierrosta koskevat keskeiset asiakirjat: ohjelmapäätös, ehdotuspyyntö, hakulomake sekä avustusten hallinnoinnin käsikirja löytyvät yhteisön 11 virallisella kielellä komission Europa-palvelusta osoitteessa: www.europa.eu.int/comm/culture/. Klikkaamalla kielilyhennettä "Fi" saat esille suomenkielisen asiakirjan.

Visuaalisten taiteiden vuosi 2002

Uutta Kulttuuri 2000 -ohjelmassa on vuotuinen eri kulttuurin aloja painottava menettely. Kaikki kulttuurin alat ovat yhä edustettuina ohjelmassa joka vuosi, mutta pääpaino tulee olemaan yhdessä kulttuurin alassa kerrallaan. Hankkeita tuetaan määrällisesti eniten pääalalla, jolle näin pyritään antamaan laajempaa näkyvyyttä Euroopassa. Kirjallisuuden käännös- ja yhteistyöhankkeet sekä virallisten ohjelmamaiden ulkopuolella toteutettavat näyttelyt ovat mukana aikaisempien hakukierrosten kaltaisesti joka vuosi.

Juuri käynnistyneellä, vuoden 2002 hakukierroksella painopisteenä on visuaaliset taiteet ja muut siihen liittyvät taideilmaisun muodot. Esille nousevat mm. maalaustaide, kuvanveisto, graafinen taide, taideteollisuus, valokuva, videotaide, muotoilu ja arkkitehtuuri.

Vuonna 2003 on vuorossa esittävien taiteiden vuosi, jolloin pääpaino annetaan esimerkiksi teatterin, tanssin, musiikin, oopperan sekä sirkustaiteen hankkeille.

Ohjelman viimeisenä toimintavuotena 2004 keskitytään kulttuuriperintöön, jolloin erityistä huomiota saavat irtain ja henkinen kulttuuriperintö, historialliset arkistot ja kirjastot, arkeologinen perintö, vedenalainen kulttuuriperintö, rakennettu kulttuuriperintö sekä kulttuuripaikat ja -maisemat.

Tuen myöntäminen

Vuoden 2002 hakukierroksella visuaaliset taiteiden alalla tukea myönnetään Euroopan laajuisesti noin 100 yksivuotiselle hankkeelle ja noin 12 monivuotisten yhteistyösopimusten tyyppiä olevalle hankkeelle. Lisäksi sekä esittävien taiteiden että kulttuuriperinnön alalla rahoitusta myönnetään arviolta 15 yksivuotiselle ja 1-2 monivuotiselle yhteistyöhankkeelle. Kirja-alalla tukea saa noin 10 yksivuotista sekä yksi monivuotinen hanke, kun taas kirjallisuuden käännöshankkeita tuetaan arviolta 90. Käännöshankkeissa etusijalla ovat lasten- ja nuortenkirjallisuus, eurooppalaisten modernien tai nykytaiteilijoiden monografiat sekä taidehistoriaa ja taiteen teoriaa käsittelevät teokset.

Hakukierroksella menestyvät laadukkaat hankkeet, jolla on vahva eurooppalainen lisäarvo. Myös uuden teknologian soveltavaa ja innovatiivista käyttöä painotetaan. Hyväksyttävien hankkeiden on käsiteltävä vähintään yhtä seuraavista kolmesta teemasta:
- kansalaisille suuntaaminen
- uusi teknologia ja uusmedia luovuuden välineenä
- traditio ja innovointi: menneisyyden ja tulevaisuuden yhteydet.

Kulttuuri 2000 -ohjelmassa on mukana 28 maata. Tukea myöntäessään komissio asettaa etusijalle sellaiset hankkeet, joihin osallistuu EU- ja ETA-maiden lisäksi Keski- ja Itä-Euroopan maita. Ehdokasmaista Unkari on ensimmäisenä hyväksytty ohjelmaan. Muut yhdeksän KIE-maata osallistuvat ohjelmaan edelleen sillä edellytyksellä, että niiden osallistumista koskevat päätökset vahvistetaan.

Hakemusten tulee täyttää sekä ohjelman asettamat taiteelliset, kulttuuriset että muodolliset kriteerit. Materiaalipyynnöt voi lähettää osoitteeseen ccp@cimo.fi

Lähteet ja lisätietoja:

CIMOn www-palvelu:
http://www.cimo.fi
EU:n kulttuuriohjelmat - Euroopan komission Europa-palvelu (koulutuksen ja kulttuurin pääosasto): http://www.europa.eu.int/comm/culture/index_en.html Kumppaninhakutietokanta (Espanjan yhteyspisteen www-palvelu): http://agora.mcu.es/pcc/index.htm (toimii englanniksi ja espanjaksi) CIMOn lehdistötiedote hakukierroksen käynnistymisestä: http://www.cimo.fi/tiedotteet/t160801.html

Ulla Holmlund & Hanna Hietaluoma
Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO
Kulttuuri 2000 -yhteyspiste (Cultural Contact Point Finland)
PL 343 (Hakaniemenkatu 2)
00531 HELSINKI
Puh. (09) 7747 7082 ja 7747 7244, faksi (09) 7747 7064
Sähköposti: ccp@cimo.fi
EU:n kulttuuriohjelmat Discover Finland http://finland.cimo.fi

Lisäpanostuksesta taiteeseen ja kulttuuriin tarvitaan pikaisesti päätöksiä

Kulttuuriministeri Kaarina Dromberg Taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelmaehdotuksen luovutustilaisuudessa keskiviikkona 19.6.2002 klo valtioneuvoston linnassa, Helsingissä:

Kulttuuriministeri Kaarina Drombergin mielestä taide- ja taiteilijapoliittisessa ohjelmaehdotuksessa asetettu tavoite, valtion kulttuuribudjetin nostaminen seuraavalla TTS-kaudella 0,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta, on hyvä tavoite. - Tavoitteen saavuttaminen edellyttää yhteistä tahtoa hallitukselta ja eduskunnalta sekä sen tiedostamista, miten tärkeä voimavara taide ja kulttuuri on koko yhteiskunnalle. Panostus taiteeseen ja kulttuuriin strategisena kehitystekijänä edustaisikin vastaavanlaista kaukonäköisyyttä kuin, mitä hallitus osoitti vuonna 1996 päättäessään tutkimusrahoituksen lisäysohjelmasta, sanoi kulttuuriministeri Dromberg vastaanottaessaan taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelmaehdotuksen keskiviikkona Helsingissä.

- Jotta ohjelman tarkoittamalle kasvu-uralle päästäisiin mahdollisimman nopeasti, tarvittaisiin jo tänä vuonna selkeitä päätöksiä näkyvästä lisäpanostuksesta taiteeseen ja kulttuuriin. Drombergin mukaan opetusministeriössä ryhdytään välittömästi toimiin ohjelman toteuttamiseksi. Dromberg pyrkii viemään asian valtioneuvoston käsittelyyn niin pian kuin mahdollista.

- Toivonkin, että nykyinen hallitus on tässä suhteessa edelläkävijä ja käynnistää viipymättä työn Luovan hyvinvointiyhteiskunnan eteen. Taiteella, kulttuurimyönteisellä ilmapiirillä ja niihin pohjautuvalla luovuudella on kulttuuriministeri Drombergin mielestä suuri merkitys kansakunnan hyvinvoinnille. Esimerkkinä hän mainitsee Suomen, jonka synty ja olemassaolo pohjaa kansalliseen kulttuuriin.

- Nykyinen elintasomme ja elämisenlaatumme ei olisi mahdollista ilman sivistystä ja kulttuuriperintöämme. Osaaminen, luovuus ja innovatiivisuus muodostavat tulevaisuudessakin sen perustan, jolle hyvinvointia on hyvä rakentaa. - On selvää, että taloudellisessa kilpailussa tarvitaan osaamisen rinnalla yhä enemmän luovuutta ja innovatiivisuutta. On myös selvää, että luovuus on asia, jonka kehityksen perusta luodaan usein jo lapsuudessa. - Siksi sekä yhteiskunnan taidemyönteisyys yleensä että lasten taidekasvatus ja lastenkulttuuri erityisesti ovat tärkeitä asioita, kun rakennetaan kansakuntamme elämänlaatua, elämänsisältöä ja elintasoa tulevaisuudessa.

Drombergin mukaan on oikea johtopäätös, että Suomen kehittämispolitiikkaa tulee laventaa. Teknologiavetoisen kehittämispolitiikan rinnalle tulee nostaa panostaminen taiteelliseen luovuuteen ja taiteen laajaan saatavuuteen. - Taiteella on talouteen myös sellaisia heijastusvaikutuksia, joita ei ole helppoa mitata. Kysymys on silloin siitä, kuinka luova ja innovatiivinen kansakunta me olemme, päättää Dromberg.

Lähde:
http://www.minedu.fi/opm/uutiset/archive/2002/06/19_2.html

Vammaisten kulttuuritoimikunnan kehittäminen edellyttää lisäpanostusta

Kulttuuria kaikille -työryhmä luovutti muistionsa kulttuuriministeri Kaarina Drombergille4.9.2002 opetusministeriössä Helsingissä. Työryhmä:
Vammaisten mahdollisuuksia kulttuuritoimintaan selvittänyt työryhmä ehdottaa vammaisten omaan kulttuuritoimintaan osoitetun määrärahan kasvattamista nykyisestä 112 000 eurosta 300 000 euroon vuoteen 2007 mennessä. Työryhmän mielestä Raha-automaattiyhdistyksen tuen piiriin sopivat edelleenkin parhaiten vammaisjärjestöjen hankkeet, joissa on mukana kuntoutuksellinen elementti. Vammaisten omaa kulttuuritoimintaa tuetaan luontevimmin opetusministeriön kulttuurimäärärahoista. Erityistä huomiota tulee työryhmän mielestä kiinnittää avustusten myöntökriteereihin ja niistä tiedottamiseen.

Neuvontatyötä ja asiantuntemusta kulttuurin saavutettavuuden edistämiseksi tulee kehittää. Yleiseen kulttuuritoimintaan osallistumisen esteiden poistaminen tulee käynnistää eri kulttuurilaitosten ja toimijoiden omana toimintana yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa. Työryhmä esitti kulttuuritilojen peruskorjaamisen ja perustamishakkeiden määrärahaa korotettavaksi 200 000 eurolla vuoden 2004 alusta. Määrärahan lisäys varattaisiin kulttuuritilojen rakenteellisten esteiden poistamiseen. Avustusten saamisen yhdeksi kriteeriksi lisättäisiin liikkumisesteiden poistaminen ja saavutettavuuden lisääminen.

Määrärahaa kuntien kulttuuritoiminnan kehittämis- ja kokeilutoimintaan tulee korottaa 50 000 eurolla, ja lisäys osoitettaisiin hankkeisiin, joissa vammaiset ihmiset ovat aktiivisesti mukana toimijoina. Kirjastojen perustamishankkeiden hankesuunnitelmien laatimista koskevaan ohjeistukseen tulee lisätä erillinen kohta, jossa edellytetään saavutettavuusnäkökulman huomioimista suunnitelmissa. Lisäksi opetusministeriön valtionavustuskäytäntöä tulee kehittää siten, että avustusten hakijoilta pyydetään hakemusten yhteydessä suunnitelma siitä, miten ne aikovat muuttaa toimintansa paremmin saavutettavaksi viiden vuoden siirtymäajan kuluessa.'

Työryhmä on esittänyt useiden nykyisten tukimuotojen kehittämistä siten, että osa määrärahoista varataan vammaisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseen tähtääviin hankkeisiin. Tavoitteena, että palvelujen tuottajat huomioivat tulevaisuudessa osallistumisesteiden poistamisen talousarvioissaan automaattisesti. Työryhmän mielestä kuntien tulee huomioida vammaiset myös kulttuuritoimen alueella sekä avustuksia ja apurahoja myöntäessään. Työryhmä esitti myös muotoilukilpailun järjestämistä, jonka tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja vammaisten elämän helpottamiseksi.

Lisäksi työryhmä esitti uuden palkinnon perustamista, joka myönnettäisiin vammaisten elämää helpottaneesta työstä tai vammaisten elämän tunnetuksi tekemisestä. Opetusministeriön tulisi myös asettaa "vammaiset ja kulttuuri" -toimikunta vuosiksi 2003–2007 mm. muistiossa tehtyjen kehittämisehdotusten eteenpäin viemiseksi.

Työryhmämuistio julkaistuna opetusministeriön www-sivuilla http://www.minedu.fi/julkaisut/julkaisusarjat/kulttuuriakaikille/kuvailu.html
Lisätietoja: - kulttuurisihteeri Mervi Tiensuu-Nylund, opetusministeriö,
puh. (09) 160 77266

Takaisin sivun alkuun

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa

Kansallinen sosiaalialan kehittämisohjelma käynnistyy

Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt käynnistää kansallisen sosiaalialan kehittämisohjelman. Palvelutarpeiden muutokset ja mm. väestön ikääntymisen mukanaan tuomat haasteet edellyttävät kokonaisarviota siitä, miten sosiaalialaa kehitetään tulevina vuosina. Myös kansallisen terveysohjelman keskeisten tavoitteiden toteutuminen edellyttää muutoksia sosiaalihuollossa sekä sosiaali- ja terveysalan yhteistyössä.

Sosiaalialan kehittämisohjelmalla selvitetään akuuteimmat kehittämistarpeet ja tehdään esitykset valtion, kuntien ja muiden toimijoiden yhteisistä toimenpiteistä, joilla turvataan alan tasapainoinen kehitys. Sosiaalialan kehittämisohjelman tavoitteena on turvata väestön keskeiset palvelut maan eri osissa ja se, että kaikissa kunnissa on peruspalveluissa tarvittava määrä työntekijöitä.

Jotta korkeatasoiset palvelut ovat tasa-arvoisesti kaikkien kansalaisten saatavilla, tarvitaan seudullista ja maakunnallista yhteistyötä palvelujen tuottamisessa ja asiantuntemuksen välittämisessä sinne, missä asiakas on. Kehittämisohjelmalla halutaan turvata lasten ja perheiden sekä vanhusten ja muun ikääntyvän väestön palvelut. Myös vammaisten, mielenterveysongelmaisten, päihdeongelmaisten ja muiden syrjäytymisuhan alaisten palvelut ovat osa kehittämisohjelmaa. Kehittämisohjelma etenee vaiheittain.

Ensimmäisiä ehdotuksia on käytettävissä valtioneuvoston päättäessä vuosien 2004-2006 määrärahakehyksistä. Toisessa vaiheessa hanke tukee hallitusohjelman laatimista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uutta tavoite- ja toimintaohjelmaa 2003-2007. Vuoteen 2015 ulottuvien sosiaalialan kehittämistarpeiden ja painopisteiden selvittämistä varten sosiaali- ja terveysministeriö esittää harkittavaksi laajapohjaisen valmisteluelimen asettamista. Kehittämisohjelman toteutus - Vasta perustettu sosiaalityön neuvottelukunta tekee vuoden 2002 loppuun mennessä esitykset sosiaalityön vahvistamiseksi ja sosiaalialan laaja-alaisen kehittämisen edistämiseksi.

- Syksyn 2002 aikana kolme selvityshenkilöä ja näiden tukena toimivat asiantuntijaryhmät arvioivat sosiaalialan tilan ja tekevät esitykset hanketta koordinoivalle johtoryhmälle. Johtoryhmän esitykset käsitellään sosiaali- ja terveysministeriössä ja valtioneuvostossa. Tärkeimmät alueet joista esityksiä odotetaan ovat:
(1) Keskeisten palvelujen saatavuus ja niihin liittyvät rakenteelliset kysymykset
(2) Sosiaalialan työvoimakysymykset, henkilöstön riittävyys ja osaaminen sekä muut henkilöstökysymykset
(3) Palvelujen ja ennaltaehkäisevän toiminnan organisointi ja järjestäminen kunnassa
(4) Sosiaalialan keskeisten palvelujen ohjauksen kehittäminen ja rahoitus.

Väestö ikääntyy ja vanhustenhuollon palvelujen tarve kasvaa vääjäämättä lähivuosina. Kotiin annettavat palvelut ovat vähentyneet viime vuosina. Jotta tulevaisuudessa ainakin nykyinen osuus ikäihmisistä pystyisi asumaan kotonaan, on välttämätöntä, että kotona asumista tuetaan. Varsinkin kodinhoitoavun ja avohuollon tukipalvelujen kattavuus 75 vuotta täyttäneiden ikäluokasta on kymmenessä vuodessa laskenut merkittävästi. Sosiaali- ja terveyshuollossa arvioidaan tarvittavan noin 12 000 työntekijää lisää vuoteen 2010 mennessä sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman tarpeen ennakointiryhmän mukaan. Vanhushuollon laatusuositusten mukaisen hoitohenkilöstömäärän saavuttamiseksi tarvitaan tämän lisäksi 6300 työntekijää lisää korjaamaan nykyistä alimitoitusta.

Vammaisten mahdollisuuksia omaehtoiseen elämään on tärkeä kehittää. Ihmisten mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan tukevat mm. avustajajärjestelmän kehittäminen, asumispalvelujen, asunnonmuutostöiden ja esteettömän asumisen lisääminen sekä kuljetuspalveluiden, kuntoutuksen ja kotipalveluiden lisääminen. Vammaispalvelujen tarve kasvaa ikääntymisen myötä. Kehitysvammahuollossa paineet vanhentuneen lainsäädännön uudistamiseksi kasvavat

Erityisosaamista vaativien palvelujen tarve on kasvamassa, samalla kun sosiaalialalla on havaittavissa merkkejä kasvavasta työuupumuksesta. Ihmisten omien toimintaedellytysten parantamiseksi arvioidaan uusia työllistymismahdollisuuksia esimerkiksi sosiaalisten yritysten avulla.

Lisätietoja antavat: sosiaali- ja terveysministeriössä apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä puh. (09) 160 73773 ja Stakesissa kehittämisohjelman koordinaatori, ylijohtaja Matti Heikkilä, puh. (09) 39 671.

http://www.stm.fi/

Takaisin sivun alkuun