Minä
ja ystäväni...
"Minä ja ystäväni…"
-leikkiä voi käyttää esimerkiksi tutustumiseen ja mielialan/ kuulumisten
kertomiseen. Istutaan ringissä ja jokainen nousee vuorotellen ylös ja
sanoo esimerkiksi: "Minä ja ystäväni pelaamme jalkapalloa". Tämän jälkeen
kaikki, jotka pelaavat jalkapalloa, nousevat seisomaan. Hetken päästä
kaikki voivat taas istuutua. Sitten seuraava nousee ylös ja sanoo vaikkapa:
"Minulla ja ystävilläni on kolme sisarusta", ja sitten kaikki, joilla
on kolme sisarusta, nousevat ylös. Näin edetään koko kierros tai vaikka
kaksi.
Kartta
Erilaisia
maantieteellisiä tehtäviä voi käyttää esimerkiksi tutustumiseen.
Kuvitellaan, että lattialle on levitetty suuri Suomen kartta. Ohjaaja
määrittelee kartan rajat ja voi vaikka näyttää, missä on Helsinki ja
Oulu. Sen jälkeen ryhmäläiset asettuvat kartalle vaikkapa sen mukaan,
mistä ovat kotoisin tai missä heidän mahdollinen kesämökkinsä sijaitsee.
Kartta voi olla myös koko maailman kartta ja ryhmäläiset voivat asettua
sille esimerkiksi sen mukaan, missä ovat viimeksi käyneet tai mihin
haluaisivat matkustaa.
Nauruleikit
Erilaisilla
nauruleikeillä voi mukavasti keventää tunnelmaa, varsinkin silloin kun
ollaan työskennelty pitkään ja kaikki ovat jo väsyneitä.
Hymyn heitto -leikissä kaikkien pitäisi
yrittää pysyä vakavana. Vain se, jolla hymy on, saa hymyillä. "Hymynaama"
ikään kuin ottaa hymyn pois naamaltaan ja vakavoituu, ja heittä hymyn
sitten jollekin toiselle. Toinen ottaa hymyn kädellään vastaan, "asettaa"
sen naamalleen ja hymyilee. Se, joka alkaa hymyillä tai nauraa silloin,
kun hymy ei ole hänellä, tippuu pelistä pois.
Flip flop -leikissä ollaan polvillaan piirissä
yhden pöydän ympärillä niin, että leuka on pöydän reunalla. Jokainen
sanoo aina vuorotellen "flip" ja seuraava "flop", seuraava taas "flip"
ja sitten taas "flop". Naaman pitää pysyä täysin peruslukemilla. Jos
alkaa naurattaa, saa mennä pöydän alle nauramaan, mutta sitten kun on
taas oma vuoro sanoa "flip" tai "flop", pitää nostaa leuka pöydän reunalle
ja sanoa se vakavana. Jos alkaa hymyillä tai nauraa pöydän päällä, tippuu
pelistä pois. Väsyneenä vakavana pysyminen on yllättävän vaikeaa.
Roskis
Joskus on
hyvin vapauttavaa heittää konkreettisesti roskiin erilaiset mieltä painavat
asiat. Asetutaan piiriin ja laitetaan roskakori (tai vaikkapa kuvitteellinen
säkki) piirin keskelle. Sitten jokainen saa vuoronperään käydä kuvitteellisesti
heittämässä roskiin haluamansa asian. Asian saa sanoa ääneen, mutta
sen voi myös pitää ihan omana tietonaan. Kun kaikki ovat saaneet heittää
taakkansa pois, roskapussi suljetaan ja heitetään pois. (Roskapussin
sisältöä ei tarvitse kierrättää!)
"Hyvä
säkki"
Hyvä säkki
on roskiksen vastakohta. Se (joko kuvitteellinen tai joku todellinen)
asetetaan piirin keskelle ja sieltä jokainen saa käydä poimimassa itselleen
jotakin hyvää. Jokainen saa itse määritellä, mitä se hyvä on. Se voi
olla esimerkiksi onnea, viisautta, kärsivällisyyttä, toivoa tms. Kun
jokainen on käynyt vuorollaan poimimassa oman "hyvänsä", hyvän säkin
loppu sisältö voidaan vielä kuvitteellisesti puistella kaikkien päälle.
Tunneilmaisu
Erilaisia
tunteita voidaan ilmaista eri tavoin. Ohjaaja voi jakaa kaikille vaikka
jonkun tekstin ja samalla lapun, jolle on kirjoitettu jokin tunnetila/
mieliala/ luonteenpiirre (esim. iloinen, surullinen, väsynyt, ylimielinen,
vihainen, hilpeä jne.) Jokainen lukee tekstin vuorotellen yrittäen samalla
äänellään ilmentää kyseistä tunnetilaa. Lopuksi muut voivat arvata,
mistä tunnetilasta oli kyse.
Tunneilmaisua voi tehdä myös vaikka niin, että mennään piiriin, päätetään
yhdessä joku sana tai lyhyt lause (esim. kukkanen tai elämä on ihanaa).
Sitten ohjaaja sanoo aina jonkun tunnetilan, ja kaikki sanovat sovitun
sanan/ lauseen yhteen ääneen yrittäen ilmaista kyseistä tunnetilaa.
Parin
etsintä
Ohjaaja on
kirjoittanut lapuille eri eläinten nimiä niin, että jokaista on kaksi.
Kukin ryhmäläinen ottaa yhden lapun ja miettii hetken, miten kyseistä
eläintä voi esittää. Sitten kaikki lähtevät eläintä esittäen kiertämään
tilassa ja etsimään pariaan. Voidaan sopia, että eläintä pitää esittää
ilman ääntä, "pantomiimina". Oman parin löytymisen merkiksi mennään
kyykkyyn. Kun kaikki ovat löytäneet parinsa, yksi pari kerrallaan esittää
omaa eläintään ja muut yrittävät arvata, mistä eläimestä on kyse.
Arvuuttelu
Istutaan piirissä
(melko tutun ryhmän kanssa). Jokainen kirjoittaa ohjaajan ohjeitten
mukaan lapulle esimerkiksi, mikä hedelmä/ eläin oikealla istuva voisi
olla, jos hän olisi hedelmä/ eläin. Tai mikä ammatti/ vaatekappale kuvaa
parhaiten vasemmalla istuvaa henkilöä. Laput kerätään ja ohjaaja lukee
laput vuorotellen ja sitten yhdessä arvaillaan, ketä esim. päärynä/
leijona/ valokuvaaja/ villasukat jne. kuvaa parhaiten. Todella hauskaa
tutussa porukassa!
Kysymys-
& vastaus -kortit
Perinteisiä
kysymys-/vastauskortteja voi käyttää rennon sanailun lisäksi myös esimerkiksi
tutustumiseen.
Korteissa on siis valmiita kysymyksiä (esim. Pidätkö jäätelöstä?) ja
vastauksia (esim. Joskus ollessani yksin.). Jaetaan kaikille muutamia
kortteja. Sitten jokainen vuorollaan vastaa omakohtaisesti kysymykseen,
joka kortissa on. Tai jos kortissa on vastaus, pitää keksiä jotakin
itseensä liittyvää, joka sopii tähän vastaukseen.
Esimerkiksi jos kortissa lukee: "joskus pimeässä", mietin, mitä minä
teen joskus pimeässä. Voin sanoa, vaikka: "Joskus pimeässä kaivan nenää/
pelkään/ haaveilen tms. Näin tulee kerrottua itsestä sellaisia asioita,
joita normaalisti ei ehkä tutustuttaessa tulisi kertoneeksi.
Ihmispasianssi
Istutaan tuoleilla
piirissä. Ohjaaja nostaa korttipakasta jokaiselle kortin ja kertoo jokaiselle,
mikä on hänen korttinsa osoittama maa (hertta, ruutu, risti vai pata).
Sitten aloitetaan peli… Ohjaaja nostaa sekoitetusta korttipakasta kortteja
ja kertoo aina, mikä maa kortissa on. Jos kortissa olisi vaikka pata,
kaikki padat saisivat siirtyä istumaan seuraavaan tuoliin (kierretään
myötäpäivään). Jos tuolissa istuu jo joku (niin kuin pelin alussa varmasti
istuukin), pata menee istumaan tämän henkilön syliin. Näin siis edetään
siirtyen eteenpäin aina, kun oma maa mainitaan. Jos siirtyvän henkilön
sylissä istuu joku, myös sylissä istuja(t) siirtyy eteenpäin. Tarkoitus
on kiertää koko rinki, ja voittaja on se, joka ensimmäisenä pääsee takaisin
omalle tuolilleen. Ihmispasianssi on oikein hauska leikki tutussa porukassa,
mutta fyysisen läheisyyden takia sen käyttöä kannattaa harkita täysin
vieraassa ryhmässä.
Lähde: Ryhmätoiminnalliset
ohjausmenetelmät -kurssi
Opettaja: Jari Aho, jari.aho@hamk.fi
Koonnut:
Pauliina Vanhanen
Takaisin
sivun alkuun
Kirjavinkkejä
luovuudesta ja toiminnallisista harjoituksista
Leikkikirjat
Luovuuden kukoistus
Luovuustutkimusta
Draama toimii
Draamasuunnistus
Ryhmätoiminnallisista
ohjausmenetelmistä on paljon englanninkielistä, mutta myös
suomenkielistä kirjallisuutta. Esittelen tässä muutamia
käytännöllisiä oppaita, joista voi olla hyötyä
aiheesta kiinnostuneille ohjaajille
Leikkikirjat
Rooyackers, Paul.
1994. Draamaleikkikirja. Painatuskeskus Oy.
Rooyackers, Paul.
1995. Kielileikkikirja. Painatuskeskus Oy.
Storms, Ger. 1993.
Musiikkileikkikirja. Painatuskeskus Oy.
Wiertsema, Huberta.1996.
Liikuntaleikkikirja. Oy Edita Ab.
Draamaleikkikirja,
Kielileikkikirja, Musiikkileikkikirja ja Liikuntaleikkikirja ovat opettajille
ja ohjaajille laadittuja ideapankkeja, jotka sisältävät
otsikkonsa mukaisia toiminnallisia harjoituksia eli leikkejä. Ne
ovat kätevän kokoisia kuljetettaviksi, selkeitä ja käytännönläheisiä.
Jokaisen kirjan
alussa on lyhyesti tietoa aihepiiristä ja harjoitusten tarkoituksesta
sekä käytännön vihjeitä ohjaajalle. Kirjojen
pääsisältönä ovat erilaisten leikkien tai harjoitusten
ohjeet. Ohjaajan näkökulma on otettu hyvin huomioon: Leikit
on kuvattu lyhyesti ja selkeästi, niihin on merkitty kohderyhmän
ikäsuositus sekä mahdolliset tarvikkeet. Myös leikkien
kesto on arvioitu.
Lähes kaikki
leikit ovat helppoja toteuttaa vähäisin valmisteluin, ja erilaisille
ryhmille löytyvät omat leikkinsä. Kaiken ikäiset
ja eri kokoiset ryhmät on otettu huomioon.
Luovuuden
kukoistus
Kemppinen, Pertti.
2000. Luovuuden kukoistus - toiminnallinen harjoituskirja. Kustannusvalmennus
P. & K. Oy.
Luovuuden kukoistus
- toiminnallinen harjoituskirja sisältää 350 erilaista
Katriina Rouvinen-Kemppisen ja Pertti Kemppisen kokoamaa toiminnallista
harjoitusta. Suuri osa harjoituksista perustuu mielikuviin. Ne on lajiteltu
käyttötarkoituksen mukaan, esimerkiksi NLP-harjoitukset, Ratkaisukeskeiset
harjoitukset, Luovuusharjoitukset ja Rentoutusharjoitukset. Yksi kiinnostava
luku terveellisiin elämäntapoihin kannustava luku Elämäntapaharjoitukset.
Kunkin harjoituksen
kohdalla on kuvattu sen tavoitteita, toteutus vaiheittain ja tarvittaessa
purku. Lisäksi joidenkin harjoitusten taustaa on valotettu hiukan
ja tärkeitä ohjaajan huomioitavia asioita on merkitty ylös.
Kirjan tekijät
kuvaavat kirjan harjoituksia turvallisiksi, mutta ohjaajan on silti
hyvä pitää mielessä joitain perusasioita, kuten
se, että harjoitusten tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja luottamukseen.
Luovuustutkimusta
Kari Uusikylä
on Helsingin yliopiston professori, joka on tutkinut muun muassa luovuutta
ja lahjakkuutta sekä kasvatuksen vaikutuksia niihin. Hän on
julkaissut useita luovuutteen liittyviä teoksia, joista esittelen
tässä kolme. Suomessa on toki muitakin luovuuden tutkijoita,
ja kirjassa Luovuus onkin toisena tekijänä professori Jane
Piirto.
Luovuus
- Taito löytää, rohkeus toteuttaa
Piirto, Jane &
Uusikylä, Kari. 1999. Luovuus - taito löytää, Rohkeus
toteuttaa. WSOY
Tämä Jane
Piirron ja Kari Uusikylän yhdessä laatiman teoksen tavoitteina
on kirjan alkusanoja lainaten "tarjota tietoa luovuudesta ja antaa
virikkeitä lukijan oman luovuuden kehittämiseen."
Kirjan alkupuoliskossa
Uusikylä määrittelee luovuutta, ja kuvailee tunnettujen
psykoanalyytikkojen, humanistipsykologien ja muiden tiedemiesten näkemyksiä
siitä.
Jane Piirto taas
johdattelee omassa osiossaan lukijaa luovaksi kasvamiseen ja kasvattamiseen.
Hän käyttää siinä hyväkseen erilaisia
harjoituksia.
Lahjakkaiden
kasvatus
Uusikylä, Kari.
1994. Lahjakkaiden kasvatus. WSOY
Tässä
kirjassaan Kari Uusikylä käsittelee lahjakkuutta ja kasvatuksen
vaikutuksia siihen erityisesti tutkimuksen kautta. Kiinnostavia ovat
eri tavoin lahjakkaiden haastattelut, joita on runsaasti. Uusikylä
on kirjoittanut tämän teoksen erityisesti kasvatustyötä
tekeville, mutta myös kaikille lahjakkuudesta kiinnostuneille.
Isät
meidän. Luovaksi lahjakkuudeksi kasvaminen
Uusikylä, Kari.
1996. Isät meidän. Luovaksi lahjakkuudeksi kasvaminen. WSOY
Isät meidän
- luovaksi lahjakkuudeksi kasvaminen on toiveiden täyttymys niille,
joita luovuustutkimus kiinnostaa, mutta eivät jaksa lukea kuivia
tutkimusraportteja. Tässä teoksessa Uusikylä on pukenut
tutkimuksensa tulokset proosan muotoon. Kirjan alku imaisee lukijan
mukaansa kuin hyvä romaani konsanaan, ja tutkimuskin tulee luettua
puolivahingossa. Se on kuvattu dialogina, jonka kirjan päähenkilö
käy opponenttinsa kanssa väitöstilaisuudessaan.
Paitsi tutkimusraportti
ja romaani, isät meidän on myös koulutuspoliittinen kannanotto
ja vetoomus "lapsen, luovuuden ja ihmisyyden puolesta", kuten
kirjan takakannessa on ilmaistu.
Draama
toimii ja Draamasuunnitus
Barber, Keith &
Owens, Allan. 1998. Draama toimii. JB-kustannus.
Allan Owens
on Chesterissä Englannissa työskentelevä draaman ja draamakasvatuksen
opettaja. Owens paitsi opettaa paikallisessa peruskoulussa, myös
kiertää maailmalla kouluttamassa erilaisia yhteisöjä.
Parinkymmen vuoden pituinen ura saralla on tehnyt Owensin tunnetuksi
ja halutuksi draamakurssien vetäjäksi, myös Suomessa.
Yksi Allan Owensin työn tuloksista on Draama toimii -kirja, jonka
hän on tehnyt yhdessä Keith Barberin kanssa. Se on
loistava apuvälinen kaikille, jotka ovat kiinnostuneita draaman käytöstä
ohjauksessa.
Teokseen on helppo
tarttua, vaikkei tietäisi draamasta mitään etukäteen.
Teksti on selkeää, ja suorastaan tempaa mukaansa.Oma asenteeni
draamaa kohtaan muuttui vastahakoisesta kiinnostuneeksi jo luettuani
takakannen ja pätkiä sieltä täältä. Ulkoasultaan
kirja on houkuttelevan näköinen, ja sitä on helppo kuljettaa
mukana pehmeiden kansien ansiosta.
Kirjan alussa on
pohdittu draamaopetuksen hyötyjä. Tultuaan vakuuttuneeksi draaman mahdollisuuksista,
lukija saakin ohjeita draamaprosessin suunnitteluun. Käytännön työskentely
on selostettu yksityiskohtaisesti, ja tekstiä on höystetty havainnollisin
kaavioin. Kirjassa on esitelty yhteensä seitsemän valmista draamatarinaa
vaihe vaiheelta. Ohjeiden avulla tuntuu siltä, että tällainen aloittelijakin
voisi uskaltautua kokeilemaan draamaa jonkun ryhmän kanssa.
Sitten, kun on erilaisten
ryhmien kanssa kolunnut läpi kaikki valmiit tarinat, ja on niihin jo
kyllästynyt, voikin ryhtyä suunnittelemaan omia draamatarinoita.
Sitä varten Owens on koonnut hyviä neuvoja kirjan loppuosaan.
Hän on kuvannut draamatarinan kehittelyä vaiheittain. Lisäksi
kirjan lopussa on teatteri- ja draamakoulutuksen suomalaisten laitosten
ja yhdistysten yhteystietoja, sekä kirjallisuutta.
Barber, Keith &
Owens, Allan. 2002. Draamasuunnistus - prosessidraaman arviointi ja
reflektointi. Teak.
Owens ja Barber
ovat tehneet yhdessä myös kirjan Draamasuunnistus - prosessidraaman
arviointi ja reflektointi. Se on ilmestynyt Raija Airaksisen ja Pekka
Korhosen suomentamana tänä vuonna Teakilta. Kirjassa kuvataan
käytännön draamatyöskentelyä, sen kehittämistä,
arviointia ja reflektointia. Kirja sisältää myös
seitsemän uutta draamatarinaa. Draamasuunnistus on luonnollinen
jatko Draama toimii -teokselle.
Verkostoitumisen
käsikirja
Verkostoitumisen
käsikirjassa esitetään helppotajuisesti, mitä on yritysten verkostoituminen,
mitä hyötyä siitä on, miten kannattaisi verkostoitua ja miten vältetään
tavallisimmat karikot. Kirja on tarkoitettu pienyrittäjille, erityisesti
perinteisen käden taitoihin perustuvan yritystoiminnan alueella. Kirjaa
voidaan käyttää oppimatriaalina yritysvalmennuksessa ja tukimateriaalina
yritystoiminnan kehityshankkeissa. Kirja ilmestyi keväällä 2002. Sen
laati Seppo Niemelä.
Lisätietoja: tutkimusjohtaja Antti Hautamäki
Seppo Niemelä. Menestyvä yritysverkosto - Verkostorakentajan ABC. Sitra
247, kustantaja Edita Publishing Oy. 136 s. ISSN 0785-8388 (Sitra),
ISBN 951-37-3648-2.
Kirjoista
ideoita ja tietoa tilkkuilijoille
Bergene,
Lise (suom. Salonen, Sirkka). 2002. Kauneimmat tilkkutyöt. Gummerus
Marler,
Ruth. 2001. The Art of the Quilt. PRC Publishing Ltd
Oletko
täysin hullaantunut tilkkutöistä, ja koet siksi olevasi
jotenkin eriskummallinen? Lue Ruth Marlerin kuvaus siitä, miten
samoin on käynyt ihmisille, etenkin naisille, kautta historian.
Marler keskittyy kuvaamaan tilkkuilua Amerikassa, mutta norjalainen
Lise Bergene todistaa olemassaolollaan, että tilkkuiluun hurahtaneita
on myös täällä pohjoismaissa.
Kauneimmat
tilkkutyöt
Gummerus
on julkaissut tänä vuonna uuden suomenkielisen oppaan tilkkutöiden
harrastajille nimeltä Kauneimmat tilkkutyöt. Norjalaisen Lise
Bergenen tekstit on suomentanut Sirkka Salonen. Bergene on koonnut kirjaan
yli kolmekymmentä erilaista tilkkutyötä kuvineen ja ohjeineen.
Mallit vaihtelevat perinteisestä moderniin.
En
suosittele kirjaa vasta-alkajille. Aivan kokemattoman ei kannata lähteä
tälle "matkalle neulojen, lankojen ja kankaiden maailmaan",
kuten Bergene itse ilmaisee. Bergene on kyllä ohjeistanut työt
vaihe vaiheelta, mutta täysin vailla perustietoja häntä
seuraava voi eksyä kysymyksineen:" Mikä on blokki?"
"Miten tilkut liitetään toisiinsa?"
Perustiedot
on hankittava muualta, sillä Bergene on keskittynyt lähinnä
värien valintaan ja sommitteluun. Malleja on kuitenkin paljon,
niissä on käytetty monia eri tekniikoita ja ne ovat värikkäitä.
Kaikkiin malleihin liittyy työohje tarvittavine kaavaimineen. Hiukan
tilkkuilua harrastaneelle Kauneimmat tilkkutyöt onkin oiva ideapankki!
Tillkkuilun
taidetta
The
art of the quilt on vuonna 2001 julkaistu Ruth Marlerin kokoama teos,
jossa kuvataan tilkkutyön eri ulottuvuuksia. Alkuosassa Marler
kertoo siitä, miten tilkkutyö syntyi ja kehittyi Amerikassa.
Suurimman osan kirjasta kattaa eri tyylien esittely tilkkutyön
helmien kautta. Lisäksi hMarler on kertonut lyhyesti tilkkuilusta
eri maissa sekä yleisimpien tekniikoiden käytöstä.
Tästä
kirjasta voivat hyötyä niin vasta-alkajat kuin edistyneemmätkin.
Etenkin historiaosuuden englanninkielinen teksti on vähän
vaikeaselkoista, mutta kuvathan kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.
Suosittelen kirjaa inspiraation lähteeksi kaikille tilkkutöistä
kiinnostuneille.
Kirjaesittelyt:
Piritta Majamäki
Takaisin sivun alkuun
Jouluaskartelua
Kanelinen
joulukortti
Tähti-joulukortti
Joulutähti-kortti
Kranssi-joulukalenteri
Mobile-joulukalenteri
Tulitikkurasia-joulukalenterit
Tähtipallo
Kynttilävahaväri
Joulu lähestyy.
Jouluvalmistelut on hyvä aloittaa ajoissa niin kotona kuin ohjaajan
työpaikalla, ettei tulisi kiire eikä joulustressi iskisi.
Tässä muutamia ideoita joulukorttien, -kalenterien ja -koristeiden
tekoon.
Kanelinen
joulukortti
Tarvikkeet: