Lasten luovuuteen kasvattaminen
9000 auringonkiertoa on kokonaisvaltaista luovuuden herättelyä
Arkiluovuuteen ohjaamista päiväkoti Muksulassa
ARX-lastenkulttuurikeskus osaksi valtakunnallista Taikalamppu-verkostoa

Lasten luovuuteen kasvattaminen

Päiväkoti Muksulan johtaja Anne Forsman nosti lasten luovuuteen kasvattamisessa esiin arkiluovuuden päivikodeissa. Lasten kasvatus vaatii vapautta, sisäistä säännönmukaisuutta, itsekritiikkiä, leikkimieltä ja ennakkoluulottomuutta. Lapsille tärkeitä etappeja oppimisessa ovat odottamisen taito ja pitkäjänteisyys, pettymysten sietokyky, turvallisuudentunne ja sitä kautta luottamaan oppiminen. Palkintona edellä mainituista asioista on lapsen oma oivallus: Minä osaan!

Sanotaan, että luovuus tulee esiin kriisin avulla tai pakon alla ja että luovuus on ihmisen halua ilmaista itseään. Lapsen luovuutta on myös kyky leikkiä. Anne Forsman huomauttaakin tähän väliin, että tänä päivänä joutuu kuitenkin usein pysähtyä kysymään: Kuka leikkii? Kun hiekkalaatikolla äiti ja lapsi tekevät hiekkakakkuja, kuinka usein äiti tekee ensimmäisen kakun, ja vielä toisenkin ja lopulta vielä koristeleekin kakut eli tekee lapsen puolesta. Usein vain siksi, että lapsi pyytää äitiä tekemään. Lapselta puuttuu rohkeutta olla luova, rohkeutta tehdä itse, oppimisen tuloksena. Miksi tekisin kun aikuinen tekee? Osaisinko edes? Kärjistettynä liika rakkaus, jos näin voidaan sanoa, tukahduttaa lapsen. Puolesta tekeminen tukahduttaa luovuuden. Tärkeää olisi kannustaa lasta kokeilemaan ja oivaltamaan - ratkaisemaan ongelma itse. Lopputuloksen ei pidäkään olla kopio äidin tekeleestä vaan lapsen oma luova ratkaisu.

Valmiit mallit ovat ylipäätänsä kahlitsevia. Muksulan askartelutuokiossa onkin pyritty jättämään malli askartelut toisarvoisiksi ja lapset saavat aiheen, jota toteuttaa vapain materiaalein. Kierrätysmateriaalien käyttö on myös osana luovuuteen ja kestävään kehitykseen ohjaamista. Luovuus löytyy paikalla olevista materiaaleista ja askartelutarvikeliikkeisiin täytyy harvemmin turvautua.

Muksulassa ilmapiiri tukee lasta ja ohjaus tapahtuu taustalta. Tämä on periaate tehdä elämä mahdolliseksi turvallisissa puitteissa. Keskeneräisyyden hyväksyminen on luonnollinen osa elämää. Lapselta lasketaan suorituspaineita. Tärkeämpää on että lapsi pukee itse kuin se onko mekko lopulta oikein päin päällä.

Yllätyksellisyys on osa päiväkodin arkea. Arkiyllätyksellisyyteen tulee vastata maalaisjärjellä ja ongelmapäivät luovia onnistuneiksi. Ongelma on usein vain asenneongelma, jollaista käsitettä lapset eivät edes tunne. Meillä ohjaajilla on paljon opittavaa lapsilta.

Teksti: Alma Korhonen

Sivun alkuun

9000 auringonkiertoa on kokonaisvaltaista luovuuden herättelyä

Puheenvuoronsa alussa Lehtimäki määritteli omaa suhdettaan luovuuteen ja sen kehittymiseen ja oli omissa pohdinnoissaan tullut siihen tulokseen että luovuuden oivaltamiseen tarvitaan elämän mukanaan tuomaa ikää ja kokemusta. Pääpiirteittäin hän kuvasi luovuuden olevan sitä voimaa, joka on meissä kaikissa sisällä. Sitä voidaan rohkaista ja se tuottaa jotakin hyvää sekä tekijälle itselleen, että hänen ympärillään oleville. 9000 auringonkiertoa toiminta on suunniteltu puitteeksi lasten luovuuden kasvamiselle ja kehittymiselle. Se antaa myös mahdollisuuden tutkia, mitä luovuus oikein on. Pekka lehtimäen mukaan luovuus kehittyy oman tutkivan asenteen avulla, tutkivalla oppimisella, ja juuri se on yksi toiminnan perusajatuksista.

Hhistorian, ympäristökasvatuksen ja taidekasvatuksen
kokonaisuus: oma kylä

Toiminta Lusissa aloitettiin ja sen lähtökohtana oli olla kokonaisuus historian, ympäristökasvatuksen ja taidekasvatuksen lähtökohdista muodostuvaa luovaa toimintaa. Keskeisinä ajatuksina oli tarkastella lasten suhdetta aikaan: mitä se on ja mitä asioita siihen liittyy. Vastaavaa kysymystä on tutkittu jo esihistoriallisella ajalla. Lusissa toimimisen taustalla ja periaatteena oli toimia kuten ihmiset ovat toimineet muinaisina aikoina, 9000 auringonkiertoa sitten.

Toiminnassa otetaan ajan pohtimisen lisäksi huomioon myös muita hieman syvällisiäkin ajatuksia, tärkeimpänä niistä suhde luontoon. Toiminnassa mukana olevat ohjaajat ovat osa kylää ja heillä kaikilla on jokin rooli kylän yhteisössä, Pekka Lehtimäki kertoi itse olevansa kylän seppä. Ohjaajat ovat koulutukseltaan kuvaamataiton, käsitöiden draaman ja taidekasvatuksen ammattilaisia.

Lusiin kuvataidekoulu oppilaineen loi oman kylänsä, johon he muun muassa rakensivat rauta-aikaisen talon savesta, oljista ja muusta materiaaleista tutustumalla muinaisajan rakennustapoihin ja materiaaleihin ja merkitsivät alueensa polkujen vierille tulevilla veistoksilla ja symboleilla. Ympäristöstä sinänsä tehtiin luovuutta herättävä luontoa kunnioittaen. Sen avulla siirryttin ajasta toiseen, menneisyyden maailmaan jokaisen lapsen ikäluokkaan sopeutuvalla tavalla. Ympäristön synnyttämien mielikuvien avulla lapset alkavat elää elämää tuhansien vuosien takana, polttaen kaskea pelloilla, kylväen siihen satoa, tutustumalla tarinoihin, myytteihin ja elämällä, pukeutumalla ja leikkimällä ympäristössä, kuten ihmisten on kuviteltu elävän.

Toiminnan taustalla käytetään draaman, kädentaitojen ja myyttien maailmaa, jossa lapset saavat eläytyä muun muassa karhun kaatamiseen ja peijaisiin, käsitöiden tekemiseen sekä kalevalaiseen maailmaan. Toiminnan käytännönläheisyys opettaa lapsille syys-seuraus suhteita, muun muassa kotieläinten ja niiden hoitamisen sekä niistä saatavien materiaalien avulla. Toiminta on ympäristön kanssa sopusoinnussa elämistä, musiikkia, tanssia, leikkejä, iloa, läheisyyttä ja turvallisuutta jossa taustalla on ajatus ajasta ja ihmisen suhteesta luontoon.

Lapsi menneen ajan ympäristössä luonnon keskellä

Lopuksi  Lehtimäki kertoi kuvien avulla kuinka Lusissa lapset leikkivät metsän eläimiä, saniaisia, karhuja, hirviä ja elivät esiaikaisissa roolissaan irtautumatta niistä nykypäivään. Lehtimäen mukaan ajatukset elämästä Lusissa ja sen esiaikaisessa ympäristössä eivät loppuneet lapsissa heti viikon leirin jälkeen. Se ei kuitenkaan ole huono asia, sillä lasten tutkiva asenne ja mielenkiinto ympäristöään, menneisyyttään ja perinteitään kohtaan on tärkeä rikkaus nykyaikaisessa yhteiskunnassa.  Alussa Lehtimäen määrittelemä luovuuden käsite jäsentyi luennon lopussa. Luovuus on jotakin ihmisen sisällä olevaa voimaa, joka on meissä kaikissa. Sitä voidaan rohkaista ja se tuottaa jotakin hyvää sekä tekijälle itselleen, että hänen ympärillään oleville. Lehtimäki onnistui luennossaan tuomaan esille sekä lasten että etenkin toiminnassa mukana olevien ohjaajien luovuuden ja sen hyödyntämisen.

Teksti: Johanna Hakkarainen

Sivun alkuun

Arkiluovuuteen ohjaamista päiväkoti Muksulassa

Lasten ja nuorten luovuuteen ohjaamisen seminaari 14.2. Hämeenlinnassa. Alle kouluikäisten luovuuteen ohjaamisesta puhui Hämeenlinnassa jo 35 vuotta toimineen päiväkotipalveluja tarjoavan leikki-, liikunta-, ja askartelukoulu Muksulan toiminnanjohtaja Anne Forsman. Hän korosti puheessaan arkiluovuuden merkitystä lasten jokapäiväisessä elämässä ja muistutti kuulijoita siitä että aikuisen rooli lapsen luovuuteen ohjaamisessa on toimia taustahavainnoijana ja eri aktiviteettien mahdollistajana.

Anne Forsmanin mukaan usein sorrutaan siihen että leikkijä onkin itse asiassa aikuinen ja lapsi vain peesaa aikuisen toimintaa. Liiallista esimerkkiä antamalla aikuinen kahlitsee lapsen luovuutta ja halua yrittää itse, kun tekee luovan työn lapsen puolesta. Lapsi voi jopa ruveta pelkäämään, ettei hän itse osaakaan leikkiä. Monille nykyajan lapsille leikkimään ryhtyminen ei enää olekaan selviö, vaan lapsi voi tarvita kannustusta ja rohkaisua leikkimisen aloittamiseen. Aikuisen tulisi siis kyetä hyväksymään lapsen leikki sellaisenaan, eikä liikaa puuttua leikin kulkuun.

Tärkeäksi ohjaajan ominaisuudeksi lasten luovuuteen ohjaamisessa Forsman näki sen, että hän hyväksyy lapsen epävarmuuden. ja antaa tämän löytää omat ratkaisunsa ongelmiin. Lapselle ei anneta valmiita vastauksia, vaan kannustetaan häntä luovaan ajatteluun. Tätä kautta lapsi oppii sietämään myös pettymyksiä ja luottamaan itseensä ongelman ratkaisijana.  Myös ohjaajan olisi kyettävä luottamaan lapseen ja siihen että tämä itse oivaltaa omien ratkaisujensa vaikutukset itseen.

Myös askartelu ja liikuntahetkissä lasta kannustetaan luovaan toimintaan. Valmiita malleja ei tarvita, mutta toiminnassa tulee ottaa huomioon lapsen ikäkausi. Valmiiden mallien lisäksi myös liian valmiiksi pureskellut materiaalit Forsman näkee luovuutta kahlitsevina. Muksulan askartelussa käytetäänkin paljon kierrätysmateriaaleja, jolloin lapsi oppii näkemään tavallisten jo paikalla olevissa esineiden erilaisia käyttömahdollisuuksia luovuuden ilmaisun välineinä.

Forsman muistutti että luovassa toiminnassa tulee muistaa vastuun ja vapauden kulkevan rintarinnan. Luovan toiminnan tila ei saa olla liian kliininen ja lapset saavat itse hakea ja palauttaa paikoilleen hakemansa tarvikkeet. Tärkeää on oppia myös jälkien siivoaminen ja Muksulassa pidetään tarkkaan huoli siitä, ettei siivous jää yksin viimeisenä lopettavan tehtäväksi. Jos viimeisenä lopettava nimittäin joutuisi siivoamaan yksin, saattaisi monelle lapselle tulla kiire lopettaa ennen muita.

Arkiluovuuteen kuuluu myös arkiyllätyksellisyys. Hoitajien persoonallisuus on tärkeä työväline, sillä arkiyllätyksellisyyden kohtaamiseen ei koulutus pysty harjoittamaan. Forman kertoo esimerkiksi sen kuinka Muksulan lämmitys meni eräänä päivänä epäkuntoon. Tilanteessa moni aikuinen olisi mahdollisesti panikoitunut, mutta Muksulassa lapset viettivät päivän toppapuvut päällä. Lapsille päivä oli suuri seikkailu.

Leikki-, liikunta- ja askartelukoulu Muksula, kotisivut  

Teksti: Johanna Hakkarainen

Sivun alkuun

Hämeenlinnan ARX-lastenkulttuurikeskus osaksi valtakunnallista lastenkulttuurikeskusten verkosto Taikalamppua

Hämeenlinnan ARX-lastenkulttuurikeskus valittiin osaksi valtakunnallista Taikalamppu-lastenkulttuurikeskusten verkostoa. Hallinnointi ja tiedottamisvastuu annettiin Hämeenlinnalle. Lisäksi kehittämistehtäväksi opetusministeriö on Hämeenlinnalle asettanut seuraavat asiat:
- Toimii verkoston koordinaattorina
- Järjestää vähintään kolme valtakunnallista koulutus- ja tiedotustilaisuutta verkoston jäsenten kehittämistehtävien tuloksista vuonna 2003 muille lastenkulttuurin toimijoille
- Tiedottaa verkoston toiminnasta aktiivisesti.

Hämeenlinna on kunnostautunut festivaalien ja näyttämötaiteen parissa. Tästä syystä näiden toimintojen kehittäminen verkostossa sopii hyvin ARX-lastenkulttuurikeskukselle, Dromberg perustelee. Hämeenlinnassa on kaupungin myötävaikutuksella kehitetty jo pitemmän aikaa lastenkulttuuria verkostomallin avulla. Hämeenlinnan keskus myös koordinoi koko verkoston toimintaa. Näin todetaan Opetusministeriön verkkolehdessä.

Ohjaustoiminnan koulutusohjelma on osa Hämeenlinnan ARX-lastenkulttuurikeskus
-hanketta. Ohjaustoiminnan koulutusohjelman vt. yliopettaja Timo Sinivuori, KT, on mukana lastenkulttuurikeskuksen, verkoston, tiedottamisen ja koulutuksen suunnittelussa.

Opetusministeriö valitsi lastenkulttuurikeskusten verkostoon vuosiksi 2003-2005 kaikkiaan kuusi keskenään erilaista jäsentä, jotka muodostavat alueellisesti kattavan verkoston. Verkoston toiminta ulottuu mahdollisimman laajalle. Osaamiseltaan jäsenet täydentävät toisiaan siten, että eri taiteen alat ja lastenkulttuurin osa-alueet ovat edustettuina toiminnassa. Toimintaan on varattu yhteensä 406 000 euroa vuodelle 2003. Verkoston jäsenyyttä haki 44 kehityksen eri vaiheissa olevaa lastenkulttuurikeskusta. Kulttuuriministeri Kaarina Drombergin mukaan verkoston jäseniltä edellytettiin laaja-alaista yleistä lastenkulttuurin osaamista sekä erityisosaamista joltakin taiteen alalta tai lastenkulttuurin osa-alueelta, sillä toiminnalle asetetaan erilaisia kehittämistehtäviä.

Jäseniksi valittiin ja tukea saivat pääkaupunkiseudun yhteishankkeeseen helsinkiläinen Annantalon taidekeskus tiedottamisen kehittämiseen sekä Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut tanssitaiteen ja kuvataiteen kehittämiseen; Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu LASTU ry (Lapinlahti) näyttelytoiminnan sekä rakennustaiteen ja muotoilun kehittämiseen; ARX-lastenkulttuurikeskus (Hämeenlinna) festivaalien ja tapahtumien, esitystoiminnan sekä näyttämö- ja sirkustaiteen kehittämiseen; Jyväskylän Kulttuuriaitta (Jyväskylä) taidekasvatuksen, tutkimustoiminnan ja alan argumentoinnin sekä säveltaiteen ja mediakasvatuksen kehittämiseen; Nuoriso- ja kulttuurikeskus NUKU (Oulu) sanataiteen, kirjallisuuden ja elokuvakasvatuksen kehittämiseen; Porin lastenkulttuurikeskus (Pori) lastenkulttuurikeskusten kehittämiseen paikallisesti ja alueellisesti yhteensä.

Taikalamppu-verkoston tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluita koko Suomessa tukemalla jo olemassa olevien lastenkulttuurikeskusten toimintaa ja edistää palveluiden syntymistä sinne, missä niitä ei vielä ole. Verkoston toiminta perustuu toimikausiin. Jokaisen toimikauden alussa järjestetään avoin haku, jossa kaikki olemassa olevat lastenkulttuurikeskukset ovat tasa-arvoisessa asemassa uuden toimikauden verkostoa luotaessa.

Lisätietoja ja lähteet
Opetusministeriön verkkolehti
Kirjastolehti
ARX-lastenkulttuurikeskus
Ohjaustoiminnan koulutusohjelma, vt. yliopettaja Timo Sinivuori
s-posti timo.sinivuori@hamk.fi , p. (03) 646 3674

Tekstin koonnut: Saija Honkala

Sivun alkuun