Askartelu- ja viriketoiminnan ohjaajan työrooleja
Koulutus ja työelämä yhä tiiviimmin yhdessä
Ohjaajan toimenkuva ja vaihtoehtoisia nimikkeitä

Askartelunohjaajana vanhainkodissa - työroolien analysointia

Roolit työyhteisössä

• Työyhteisön yksinäinen puurtaja
• Vaativa perfektionisti
• Oikeudenmukainen tasa-arvon kannattaja
• Vastuuntunteva laadunvalvoja
• Kriittinen tiedonetsijä
• Iloinen ja optimistinen ideoija
• Kärsivällinen ristiriitojen sovittelija
• Lojaali ja luotettava murheiden kuuntelija
• Tinkimätön asiakkaiden puolustaja
• Yksilöllisyyden huomioiva ohjaaja
• Väsynyt oman reviirin puolustaja
• Vastuunottava jokapaikan höylä

Työyhteisöroolien analysointia

Kaikissa työyhteisörooleissani on mielestäni sekä myönteisiä että kielteisiä piirteitä vuorovaikutustilanteista riippuen, enkä oikeastaan osaa niistä yhtäkään kuvata erityisen vahvana. Roolien kielteiset piirteet tulevat selkeimmin esille ristiriitatilanteissa. Esimerkiksi vanhusasiakkaan oikeuksien puolustamisessa en itse näe mitään negatiivista, johtuen tasa-arvoisesta suhtautumisesta ihmiseen yleensäkin. Siitä roolista en halua luopua, koska se on tärkein syy miksi teen työtä vanhainkodissa. Konflikti syntyy vasta siinä tilanteessa, kun huomaan epätasa-arvoista vanhuksen kohtelua. Minulle ei riitä selitykseksi, että ei vanhus sitä ymmärrä tai huomaa. Toivoisin kuitenkin pystyväni pitämään omat kuohuvat tunteeni paremmin hallinnassani perustellessani näkökantojani.

Työyhteisössä yksinäisen työntekijän on kehitettävä vahva ammatti-identiteetti, muuten ei voi toimia oman alansa asiantuntijana muiden ammattiryhmien joukossa. Vahva ammatti-identiteetti ei kuitenkaan takaa asiantuntijan asemaa työyhteisössä. Tähän voi vaikuttaa sosiaalinen luokittelu. Luokiteltaessa ihmisiä esimerkiksi ammattiryhmien mukaan, korostetaan samaan luokkaan kuuluvien samankaltaisuutta ja eri luokkiin kuuluvien erilaisuutta. Luokittelu voi olla tilannekohtaista, mutta myös pysyvää. (Tiuranniemi 1992, 28.)

Omalla työpaikallani on muutamia henkilöitä, joiden ajatusmaailmassa ei askartelunohjaajan työ ole 'oikeaa työtä'. Heille ehkä on omaan ryhmään samastuminen niin voimakasta, etteivät he voi ymmärtää tai hyväksyä toisen ammattiryhmän edustamaa viitekehystä myös omalla tavallaan oikeaksi. Ryhmään samaistuminenhan liittyy ihmisen minäkuvaan ja myönteisen itsearvostuksen ylläpitämiseen stereotypioiden avulla. Tuntuisi ihan mukavalta ajatus ns. työparista, ettei tarvitsisi olla yksinäinen puurtaja. Oman reviirin puolustajan rooli on viimeisen vuoden aikana muuttunut kyynisen väsyneeksi. Olen pettynyt omien perustelujeni heikkoon vastaanottoon. Haluan oppia paremmat neuvottelutaidot suhteessa työnantajaan. Omien negatiivisten tunteiden hallitseminen havaitessani epäoikeudenmukaisuutta joko itseäni tai toista ihmistä kohtaan on aina ollut minulle vaikeaa, johtuen ehkä osittain perustemperamentistani, mutta uskoisin sen myös olevan hyvin piintynyt reagointitapa, jonka voisi muuttaa. Epäoikeudenmukaisen kohtelun koen hyvin suurena loukkauksena kaikkea inhimillisyyttä kohtaan ja loukkauksena ihmiskäsitykselleni. Oman reviirin puolustajan roolista en pidä, sillä mielestäni jokaisella työyhteisön jäsenellä on oma merkityksensä, jota ei tarvitse puolustaa tai puolustella.

Oman ammattitaidon kartuttamisen myötä taidan olla työyhteisössä kriittinen tiedonetsijä, ikävä perfektionisti ja vaativa laadunvalvoja, joka vaatii myös toisilta ammatillisia ja inhimillisiä perusteluja vanhuksia hoidettaessa. Itse en näitä rooleja koe rasitukseksi itselleni. Toisaalta olen havainnut, että minulta kysytään hyvin usein neuvoja ja apua, kun taloon tulee niin sanottu vaikea asiakas, jonka kanssa ei löydy yhteistä säveltä hoitajien kanssa. Toisaalta ns. vaikeat asiakkaat tuodaan mielellään hoiviini häritsemästä osaston 'rauhaa'. Olen myös usein joutunut kahden tulen väliin, kun laitosapulaisten ja hoitajien ryhmä käy taisteluaan. Kolmanteen ryhmään kuuluvana minua on usein yritetty manipuloida ryhmän tai toisen kannattajaksi. Toistaiseksi olen pysynyt objektiivisena ja tasapuolisesti yhteistyöhön kannustavana sivustakatsojana. Iloinen ja optimistinen elämän perusasenne on joskus ehkä ärsyttänytkin työtovereitani näissä konfliktien tasoitteluissa, koska pyrin usein etsimään hyviä puolia ikävistäkin asioista. Näistä asenteistani tai rooleistani en halua luopua, sillä mielestäni ammatillisuuden tulee perustua kriittiseen tiedon soveltamiseen käytännön työssä.

Työyhteisörooleistani tärkeimpinä pidän kuitenkin lojaaliaa ja luotettavaa murheiden kuuntelijaa ja yksilöllisyyden huomioivaa ohjaajaa. Ilman näitä pitkälti ihmiskäsitykseeni perustuvaa rooleja en olisi oman alani ammattilainen. Itseasetetut roolit ovat uskomuksia omasta toiminnasta, sen hyvyydestä tai huonoudesta. Omia toimintatapoja ja uskomuksia tulisi kyseenalaistaa. Jokainen voi keskustella itsensä kanssa. Kyseenalaistamalla omia uskomuksia ja käsityksiä voi kehittää suuntaan, joka mahdollistaa joustavamman toiminnan varsinkin vaikeammissa tilanteissa. (Tiuranniemi 1992, 48.)

Teksti: Vanhainkodin askartelu- ja viriketoiminnan ohjaaja

Takaisin sivun alkuun

Koulutus ja työelämä kulkevat tulevaisuudessa yhä tiiviimmin yhdessä

Hämeen ammattikorkeakoulun Wetterhoffin yksikössä 11.-12.10.2001 järjestetyssä kaksipäiväisessä "Ihmisen kasvun ja toiminnanohjauksen tulevaisuus" -seminaarissa luennoi toisena päivänä dosentti Seppo Helakorpi Helsingin ja Jyväskylän yliopistosta. Helakorven luennon aiheena oli "Työelämän laadulliset vaatimukset ammatillisen koulutuksen haasteena". Helakorpi tarkasteli luennossaan pääasiassa työelämän ja koulumaailman muutoshaasteita ja mahdollisuuksia korostaen yhteisössä toimimisen ja yhteistyön merkitystä.

Muutosten tuulet puhaltavat

Seppo Helakorven mukaan maailmanlaajuiset ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset luovat uudistumispaineita myös työ- ja koulutusyhteisöihin. Vanhat tayloristiset ajattelu- ja toimintamallit ovat vaihtumassa uudenlaisiin postmoderneihin malleihin. Helakorpi täsmentää, että tuleva postmoderni yhteiskunta perustuu verkostoitumiseen., jonka tunnusmerkkeinä ovat ennen muuta tietotekninen ja tuotantotekninen vallankumous. Lisäksi postmodernille tuotannolle ja palvelulle on ominaista keskittyminen ydinosaamiseen, prosessiajatteluun, laaja-alaiseen tiedonhallintaan ja asiantuntijuuteen. Näillä muutoksilla on Helakorven mukaan dramaattisia vaikutuksia sekä työn organisointiin että koulutukseen. Helakorpi pitää muutosprosessin toteuttamisessa tärkeänä sitä, että ihmiset joita muutos koskee, ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa muutosta. Ihmisillä on ajatuksia ja arvoja, joiden vapauttamiseen muutosprosessi pyrkii.

Organisaation, asiantuntijuuden ja asiakkuuden uudet näkymät

"Vanha hierarkkinen pyramidi, jossa organisaation ylin johto kuvattiin pyramidin kärkeen ja toteuttavat työntekijät alhaalle, on käännetty nyt toisin päin. Ylimpänä ovat asiantuntijoista muodostuneet saarekkeet, jotka ovat suoraan yhteydessä asiakkaisiin", Helakorpi väittää. Muutosten muokkaamien asiantuntijaorganisaatioiden tiimit ovat Helakorven mielestä muodostuneet palvelemaan tietyn asiakaskunnan tarpeita kokonaisvaltaisesti. "Kun asiantuntijat ovat pitkäkestoisesti tekemisissä asiakkaidensa ongelmien ja kehittämistarpeiden kanssa syntyy yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuva yhteinen pyrkimys saavuttaa parempia tuloksia", sanoo Helakorpi.

Organisaation rakenteen muuttuminen pyramidista asiantuntijaorganisaatioksi.

Helakorven ihanteen mukaisessa tulevaisuudennäkymässä yhteiskuntaa pyörittävät verkostoitumisen, asiantuntijan osaamisen ja moninaisen vuorovaikutuksen voimavarat. Koulutus on luonnollisesti avainasemassa uusien ajatus- ja toimintamallien eteenpäin viemisessä. Sopii siis kysyä, vastaako koulutus kuitenkaan tarpeeksi tehokkaasti muuttuvan maailman synnyttämiin haasteisiin?

Teksti: Maaret Lipponen, Sanna Broman

Lähde:
Seppo Helakorven luento Työelämän laadulliset vaatimukset ammatillisen koulutuksen haasteena 11.10.2001 Ihmisen kasvun ja toiminnan ohjauksen tulevaisuus -seminaarissa Wetterhoffilla, Hämeenlinna.

Takaisin sivun alkuun

Työministeriö kuvaa ohjaustoimintaa

Ohjaustoiminnan koulutuksella on perusta askartelunohjaajan koulutuksessa. Ohjaajia toimii myös monilla muilla ammattinimikkeillä, esim. ohjaaja, toiminnanohjaaja, virikeohjaaja, nuoriso-ohjaaja, työterapeutti, lastenohjaaja, leikkitoiminnan ohjaaja, työn ohjaaja, kehitysvammaisten ohjaaja. Ohjaustoiminnan koulutusohjelmasta valmistuvat työllistyvät vielä laajemmalle sektorille. Työministeriön sivuilla (www.mol.fi) askartelunohjaajan työtä kuvataan seuraavasti. Vastaako toimenkuvaanne?

11220 Askartelunohjaaja

Työtehtävät ja työpaikat
Koulutus
Ammatin vaatimukset
Viralliset kelpoisuusehdot
Palkkatietoja ja tilastoja
Työmarkkinat
Muuta aineistoa
Vaihtoehtoiset nimikkeet

Työtehtävät ja työpaikat

Askartelunohjaajia työskentelee vanhainkodeissa, vanhusten palvelukeskuksissa, psykiatrisissa- ym. sairaaloissa, terveyskeskuksissa, päiväosastoilla, avohuollossa, kuntoutuslaitoksissa, kehitysvammaisten laitoksissa ja suojatyökeskuksissa. He toimiivat myös ohjaajina, kuntien askartelukeskuksissa, kansalais- ja työväenopistoissa, nuorisokodeissa, vastaanottokodeissa, lastenkodeissa ja vankiloissa sekä teattereissa.

Askartelunohjaaja ohjaa hyvin monenlaista toimintaa. Työn tavoitteet vaihtelevat sen mukaan, missä hän työskentelee ja keitä hän ohjaa. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon puolella hänen työnsä liittyy kuntouttamiseen. Tällöin hän toimii osana potilaan hoito- ja kuntoutustyöryhmää. Nuorisotyössä toimiva askartelunohjaaja pyrkii nuorten aktiivisuuden herättämiseen ja toiminnallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Hän voi toimia esimerkiksi seurakuntien kerhojen vetäjänä tai ohjaajana kunnan monitoimitalossa. Nuorten parissa työskentelevä askartelunohjaaja painottaa erityisesti kädentaitojen harjaannuttamista sekä sosiaalisten taitojen kehittämistä. Psykiatrisen avohoidon potilaiden ja vanhuksien ohjauksen tavoitteena on henkisen hyvinvoinnin ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito sekä sosiaalisten kontaktien luominen ohjattavien välille.

Kaiken toiminnan tavoitteena on myös ohjattavien omanarvontunnon kohottaminen. Työssään askartelunohjaaja huomioi asiakkaansa erityistarpeet ja -rajoitteet sekä etsii hänelle sopivimmat toimintamuodot. Hän voi ohjata askartelua ja käsityötä, esimerkiksi savitöiden tekemistä, kankaankudontaa, kankaanpainantaa tai silkkimaalausta. Hänen johdollaan lauletaan, soitetaan, pelataan pelejä, leikitään, voimistellaan, luetaan kirjoja ja järjestetään erilaisia tilaisuuksia ja retkiä.

Työ on melko itsenäistä, sillä askartelunohjaaja työskentelee pääasiassa yksin. Askartelunohjaaja ohjaa sekä yksilötä että ryhmiä. Osa työajasta kuluu ohjauksen suunnitteluun. Askartelunohjaajan työtehtäviin sisältyy myös yksikkönsä talouden pito, erilaisten tarveaineiden hankkimista ja varastointia sekä koneiden huolto. Askartelunohjaaja voi toimia myös työnjohto-, konsultointi ja opetustehtävissä sekä itsenäisenä yrittäjänä. Vapaa-ajan ohjauksessä työskentelevä askartelunohjaaja työskentelee pääasiassa iltaisin sekä viikonloppuisin. Työ on pääasiassa liikkuvaa työtä. Käytettävät aineet, esimerkiksi kemikaalit ja liuottimet sekä tekstiilipöly voivat aiheuttaa allergisia oireita.

Koulutus

Hämeen ammattikorkeakoulussa suoritettu käsi- ja taideteollisuuden ammattikorkeakoulututkinto.

Ammatin vaatimukset

Askartelunohjaaja tarvitsee työssään kätevyyttä, luovuutta ja suullista ilmaisutaitoa. Hänen on tultava toimeen hyvin erilaisten ihmisten kanssa sekä osattava ohjata, opettaa ja kannustaa. Askartelunohjaajan täytyy tuntea lukuisat työssä käytettävät materiaalit sekä hallita niihin liittyvät työmenetelmät. Liikunnallisuudesta ja musikaalisuudesta on hyötyä työssä. Allergia voi haitata työssä.

Viralliset kelpoisuusehdot

Toimintaohjaukseen suuntautunut artenomin tutkinto tai arkartelunohjaajan tutkinto.

Palkkatietoja ja tilastoja

Kunnilla palkkaus muodostuu virka- tai työehtosopimuksen mukaisesta tehtäväkohtaisesta peruspalkasta sekä erilaisista henkilökohtaisista ja muista palkanosista.

Klikkaamalla kuntien tilastotietoa tai muiden alojen tilastotietoa saat näkyviin ammattialan eri ammattinimikkeiden tilastotietoja (palkkaus, työllisyys jne.).

Työmarkkinat

Askartelunohjaajat ovat työllistyneet kohtalaisesti. Vuonna 1997 n. 8 % askartelunohjaajista oli työttömänä.

Muuta aineistoa

Julkaisu: Terveydenhuollon ammatteja (Työministeriö)

Vaihtoehtoiset nimikkeet

OHJAAJA, TOIMINNANJOHTAJA, TOIMINNANOHJAAJA, VIRIKEOHJAAJA, VAPAA-AJAN OHJAAJA, PÄIVÄTOIMINNAN OHJAAJA, VIRKISTYSTOIMINNAN OHJAAJA
Katso muita, eri nimikkeiden alla olevia kuvauksia työministeriön sivuilta www.mol.fi

Lähde: Työministeriö, koulutus- ja ammattitietopalvelun tietojärjestelmä 8.11.2001 www.mol.fi

Takaisin sivun alkuun