Kirjansidonta
Erilaisia tapoja kuvioida paperia
Apua luovaan kirjoittamiseen ja sen ohjaamiseen
Kirjan ystävä -materiaalipaketti
Uutta ja vanhaa fantasiaa
Idea kirjoitustuokioksi
Uusia kirjoja Kehitysvammaliitolta
Kivaa kesäpuuhaa
Kesäaskarteluun materiaali luonnosta
Hääkoristeet
Hääleikit
Häälinkit

Kirjansidonta

Ihmiset ovat aina halunneet ilmaista itseään ja jäsentää maailmaansa erilaisten kuvien avulla. Luolien seiniin piirretyt kuvat muuntuivat aikojen kuluessa kuvamerkeiksi, ja ne taas pelkistyivät kirjainsymboleiksi. Tarve tallentaa sanottua ja muistaa tapahtumia loi esineen nimeltä kirja. Ennen paperin keksimistä tekstejä kirjattiin niin savi-, kivi- ja puutauluille kuin nahalle ja papyruksellekin.

Kirjojen sitominen on maailman kolmanneksi vanhin ammatti. Sitä on harjoitettu jo satojen vuosien ajan muun muassa munkkiluostareissa, joissa se on säilynyt käsityöperinteenä tähän päivään saakka. Kirjantekomenetelmät ovat kuitenkin kehittyneet vuosien varrella ja työ kirjapainoissa on teknistynyt. Perinteinen, käsityönä tehtävä kirjansidonta on nykyään valitettavasti melko harvinainen taito.

Erilaisia kirjansidontamenetelmiä on useita. Esimerkiksi länsimaalaiset sitovat kirjansa aivan eri tavoin kuin japanilaiset. Kirjoissa voidaan käyttää myös lukemattomia erilaisia materiaaleja. Voisi sanoa, että kirjan ulkoasun suunnittelussa vain mielikuvitus on rajana.

Voit itse kokeilla kirjansidontaa seuraavien yksinkertaisten ohjeiden avulla.

Japanilainen neljän pisteen perussidonta eli "Yotsumetoji"

Tarvikkeet:
Paperia kirjan sivuiksi, erilaista paperia kansiksi, ohutta, mutta kestävää paperia kulmavahvikkeiksi, sidontalankaa (esim. puuvilla-, silkki- tai kirjontalanka), pitkä ja kapea neula, viivain, paperiliimaa, terävä piikki (esim. naskali), sakset tai paperileikkuri, apupaperia ja lyijykynä.

Työvaiheet:
1. Leikkaa paperileikkurilla tai saksilla haluamasi kokoisia paperiarkkeja kirjan sivuiksi, ja taita ne kahtia. Leikkaa myös kirjan kannet.
2. Tasoita kirjan reunat "paukuttamalla" sivupinoa kevyesti pöydän pintaa vasten. Aseta pino varovasti pöydälle. Voit laittaa pinon päälle jonkun painon.
3. Liimaa kulmapalat paikoilleen kuvien osoittamalla tavalla. Kirjan kannet laitetaan paikoilleen vasta kulmapalojen liimauksen jälkeen.

4. Laita kannet paikoilleen.
5. Kiinnitä apupaperisuikaleet varovasti kirjan ympäri. Suikaleet pitävät kirjan sivut paikoillaan reikien tekemisen ja sidonnan ajan.
6. Merkitse lyijykynällä sidontapisteet (4kpl) kansilehteen. Reunimmaiset kaksi pistettä merkitään vähintään ½cm päähän reunasta. Kaksi muuta pistettä merkitään tasavälein reunimmaisten pisteiden väliin.
7. Paina terävällä piikillä merkitsemiesi sidontapisteiden reiät koko kirjan läpi.
8. Varaa sidontalankaa 4 x kirjan korkeuden verran. Tee ompelu kuvasarjan avulla.

Lähteet:
http://www.tkukoulu.fi/~tkkroger/japan/sivu2.htm
Moilanen, Tuula (1997) Kirjansidonnan opas. Gummerus, Jyväskylä.
http://www.vak.fi/tkto/kirsit.htm

Lue lisää kirjansidonnan historiasta sivulta http://www.uta.fi/~tlmaih/kirjasta.htm#KIRJANSIDONTA

Takaisin sivun alkuun

Erilaisia tapoja kuvioida paperia

Ruiskutus

Paperista tulee hyvin hauskan ja eloisan näköinen, kun sen pinnalle ruiskutetaan ja pirskotetaan väriä eri tavoin. Pirskottamiseen voit käyttää muun muassa hammasharjaa. Otat vain väriä hammasharjaan ja "rapsutat" harjaosaa niin, että väri lentää. Ruiskuttamiseen käy hyvin myös suihkepullo.

Saat paperiin kuvioita, kun teet toisesta paperista, kartongista tai vaikka piirtoheitinkalvosta sabloonan, jonka asetat kuvioitavan paperin päälle. Jos vaihtelet sabloonoiden paikkaa, tulee kuvioiden kohdalle ohuempi värikerros.

Koska ruiskuttaessa väriä saattaa lennellä muuallekin kuin paperille, kannattaa vaatteet ja työtila suojata huolellisesti.

Liisterikuviointi

Liisterin valmistus:
Laita n. 1 dl kädenlämpöistä vettä astiaan ja sekoita joukkoon 1 rkl tapettiliisteriä koko ajan hämmentäen. Anna seoksen turvota hetki ja lisää sitten vielä ½ l vettä. Sekoita tasaiseksi. Lisää liisterin joukkoon vesiliukoista väriä, esimerkiksi Deka-, peite-, vesi- tai tekstiiliväriä.

Levitä liisteriväri paperille tai pahville maalaamalla tai tuputtamalla. Saat paperille erilaisia kuvioita sabloonoita käyttämällä tai vaikka kammalla "raaputtamalla". Jos maalaamisen jälkeen tuputat liisteripintaa sienellä, pinnasta tulee marmorimainen.

Jos käyttämäsi paperi tai pahvi on liukaspintainen, voit laittaa maalatun paperin päälle toisen paperin. Liikuttele papereita varovasti vastakkain ja irrota ne sitten toisistaan. Näin molempiin papereihin tulee mielenkiintoinen kuvio. Tässä kuviointitavassa värin tulee olla juoksevaa.

Kun lisäät liisterin joukkoon hieman vesiohenteista lakkaa, paperi kestää paremmin kulutusta. Tällainen paperi soveltuu hyvin muun muassa kirjansidontaan.

Kuulamarmorointi

Kuulamarmorointia varten tarvitset kuvioitavia papereita, kuulia, paksuhkoa väriä (esimerkiksi sormiväriä) ja laakean astian.

Aseta paperi astian pohjalle. Tiputtele paperin päälle pieniä nokareita haluamiasi värejä ja laita kuulat astian pohjalle. Ota astia käsiisi ja liikuttele sitä niin, että kuulat vierivät edestakaisin paperin yli. Värit tarttuvat kuuliin ja levittyvät paperille hauskoiksi, sekalaisiksi viivoiksi. Jos haluat paperille jonkin kuvion, tee sabloona. Kiinnitä se paperille teipillä, ettei se liikkuisi kuvioinnin aikana.

Värjäys

Värjäämällä saat nopeasti ja helposti värikkäitä ja yllätyksellisiä kuvioita. Tarvitset vain ohutta paperia ja hyvin juoksevaa väriliuosta.

Taittele ensin paperi haluamallasi tavalla ja "dippaa" sitten taitetun paperin eri kulmat erivärisiin väriliuoksiin. Kannattaa kokeilla erilaisia taittelutapoja, koska niin saat monenlaisia, jännittäviä kuvioita.

Puhallusmaalaus

Puhallusmaalausta varten tarvitset ohutta, huokoista paperia, tiskiainetta, vettä, myrkytöntä, vesiliukoista askartelumaalia, mehupillin ja pienen astian.

Sekoita astiassa vesi ja tiskiaine. Kokeilemalla löydät parhaan sekoitussuhteen. Sekoita joukkoon vielä askarteluväri. Puhalla mehupillillä voimakkaasti seokseen niin, että saat pinnalle nousemaan saippuakuplia. Paina ohut paperi kuplien päälle. Näin kuplakuviointi tarttuu paperiin. Laita kuvioitu paperi kuivumaan. Jos siihen on tarttunut paljon saippuavaahtoa, pyyhi se varovasti pois.

Lasten kanssa työskenneltäessä on varottava, etteivät lapset imaise saippua-väriseosta suuhunsa.

Marmorointi

Marmoroimalla paperiin saadaan marmorin pintaa muistuttava kuviointi. Marmoroituja papereita voidaan käyttää muun muassa kirjojen kansiin, rasioiden päällyksiin sekä kirjekuoriin. Marmoroimalla voidaan kuvioida myös kangasta ja pieniä esineitä (ks. viime numero, pääsiäismunien marmorointi).

Marmorointia varten tarvitset liisteriä, paperia (esimerkiksi litoposteria), öljyvärejä, pipettejä tai siveltimiä sekä laakean astian, joka on marmoroitavia papereita suurempi.

Ennen työskentelyn aloittamista työtila ja vaatteet kannattaa suojata huolellisesti. Kaada liisteri laakeaan astiaan. Tiputtele värejä pipetillä tai siveltimellä liisterin pinnalle. Pudota väripisarat mahdollisimman läheltä liisterin pintaa, jotta väri jäisi pinnalle eikä painuisi pohjaan. Voit tehdä väreistä mieleisiäsi kuvioita tikulla tai harvalla kammalla värejä liikutellen.

Laske puhdas paperi seoksen pinnalle ja painele ilmakuplat pois. Vedä paperi pois liisterin päältä altaan reunaa vasten, jolloin liika liisteri irtoaa. Aseta paperi kuivumaan tasaiselle muoville. Jos paperissa on edelleen paljon liisteriä, saat sen pois kumilastalla vetämällä. Ennen seuraavan paperin marmorointia pyyhi liisterin pinnalta vanhat värit pois vaikka sanomalehtipaperin avulla.

Marmorointia voi tehdä myös ilman liisteriä, tiputtamalla öljyvärejä veden pinnalle. Näin työskenneltäessä pinnalle syntyvää kuviota ei kuitenkaan voi hallita juuri ollenkaan.

Kun lopetat työskentelyn, hävitä liisteri kiinteiden jätteiden mukana.

Lisätietoja marmoroinnista voi kysellä muun muassa Sinooperista.
Kuvia marmoroinnista voit katsoa vaikka sivulta

Takaisin sivun alkuun

Apua luovaan kirjoittamiseen

Pencil Dancing

Mari Messer. 2001. Pencil Dancing. F&W Publications.

Mari Messer on yhdysvaltalainen kirjailija ja PR-konsultti, joka järjestää luovuuden, kirjoittamisen ja taiteen työpajoja.Meidän iloksemme hän on koonnut ajatuksiaan luovuudesta kirjan muotoon.

Jos tunnet luovuutesi olevan tukossa, tai et ehkä ole vielä löytänyt luovuutesi lähteitä, tästä kirjasta voi olla apua. Mari Messer onliittänyt mukaan lukuisia harjoituksia, joiden avulla voi oppia muun muassa kesyttämään sisäisen kriitikkonsa. Useimmat harjoitukset ovat toteutettavissa itsekseen kotioloissa ja hiukan muunneltuna ryhmässäkin.

Paitsi että Pencil Dancing on hyödyllinen opas tutkimusmatkalla luovuuden lähteille, se on myös nautittavaa luettavaa. Englanninkielisyys saattaa tosin olla joillekin este. Messerin teksti on kepeän humoristista, ja marginaaleihin on ripoteltu oivaltavia sitaatteja luovuuden olemuksesta.

Luovasti sinisellä kynällä

Karhumäki, Johanna & Toivakka, Sari. 1999. Sininen kynä, luovan kirjoittamisen opas. WSOY.

Sininen kynä soveltuu luovan kirjoittamisen oppimateriaaliksi niin peruskoulun ja lukion äidinkielen opetukseen kuin erilaisten kirjallisuuden työpajojen ja harrastuspiirienkin käyttöön. Kirja koostuu enimmäkseen erilaisista kirjoitusharjoituksista, mutta joukossa on myös lyhyesti sanataiteen teoriaa. Juuri teoriaosuuksien vuoksi Sinisestä kynästä on hyötyä myös itsenäisesti työskentelevälle.

Kirjoitusharjoitukset ovat monipuolisia ja ottavat huomioon erilaiset käyttäjäryhmät. Harjoituksista osa sopii yksilötyöskentelyyn ja toiset tehdään pareittain tai pienryhmissä. Tehtävät on laadittu siten, että ne harjoittavat laajasti kirjoittamisen eri osa-alueita. Ne soveltuvat myös eri ikäisille kirjoittajille.

Sininen kynä sisältää myös ohjeita opettajalle/ohjaajalle. Esimerkiksi opetuskokonaisuuksien suunnitteluun on ohjeita ja jopa malleja kurssi- ja työpajasuunnitelmista. Kirjassa on myös valmiita lomakepohjia arviointia varten. Hyödyllinen lisä on myös lista arvostelupalveluita Suomessa tuottavista tahoista.

Infoplaneetan kirjallisuussivut

Lasten luovaan kirjoittamiseen löytyy apua myös Internetistä. Kansainvälisen Infoplaneetta-projektin webbisivuilla ovat koululaisten omat interaktiiviset kirjallisuussivut. Sivuilla on paljon hauskaa ja hyödyllistä materiaalia kirjista ja kirjoittamisesta. Ne sopivat yksin tarkasteltaviksi, mutta miksei myös esimerkiksi luovan kirjoittamisen kerhoille tai äidinkielen tunnille.Edellytyksenä on vain tietokone ja hyvä Internet-yhteys

Koululaiset voivat jättää sivuille omaa sanataidettaan. Jos tekstiä ei vain synny, voi lukea kirjailija Taru Nuotion luovan kirjoittamisen ohjeet. Lisäksi sivuilla on kaksi tarinapeliä ja Hilpeä Herra Hirviö, jonka taskuista voi kaivella jos jonkin moisia osasia tarinan rakennusaineiksi. Taskuihin voi jättää myös omia juttujaan muiden iloksi.

Kirjallisuussivuilla on myös esitelty kirjailijoita, joille voi halutessaan jättää viestejä. Lisäksi lapset voivat jättää omia kirja-arviointejaan muiden luettavaksi. Tietysti sivuilla on myös linkkivinkkejä.

Infoplaneetalla on vastaavanlaiset sivut myös eläimistä, urheilusta ja musiikista. Lisätietoa Infoplaneetta-projektista saa nettisivulta:

http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi

Kirjan ystävä

Kirjan ystävä on materiaalikansio, joka sisältää paljon tietoa kirjallisuudesta, oppimiseta ja työtavoista. Teoriatiedon lisäksi se sisältää todella paljon erilaisia tapoja käsitellä kirjallisuutta lasten ja nuorten kanssa. Menetelminä kirjallisuuden käsittelyssä on puhuminen, kirjoittaminen, tutkiminine, toimiminen, draama, kuva ja musiikki. Kansio sisältää myös valmiita oppimiskokonaisuuksia, monistepohjia. linkki- ja kirjallisuuslistoja ja -suosituksia sekä kalvopohjia. Vaikka paketti on suunnattu opetukseen, sen tehtävät, tavoitteet ja harjoitukset ovat mainiosti sovellettavissa myös ohjaustoimintaan. Kirjaa voi tilata Suomalaisen kirjallisuuden seurasta.
http://www.finlit.fi/

Toivakka, S., Saure, A., Nuorgam, V. & Lyyri, M. Kirjan ystävä - kirjallisuudenopetuksen menetelmäopas perusasteelle. Laatusana Oy. Konstantika Oy.

Takaisin sivun alkuun

Uutta ja vanhaa Fantasiaa

Bengtsson, Niklas. 2000. Mielikuvituksen rajaton riemu: Bibliografia ja johdatus fantasiakirjallisuuteen. Lukukeskus ry. BTJ Kirjastopalvelu Oy.

Myytillisiä tarinoita. 1999. Suomen Kirjallisuuden Seura.

Fantasiakirjallisuus on nyt suosiossa

Fantasiakirjallisuuden suosiota heijastelevat esimerkiksi elokuvateattereiden viimeaikaiset hitit, kuten Harry Potter ja Taru sormusten herrasta. Fantasiakirjailijat C. S. Lewis (Narnia-sarja), J. K. Rowling (Harry Potter) ja J. R. R. Tolkien (Taru sormusten herrasta) hallitsivat etenkin nuortenkirjojen myyntiä Kirjamedia Oy:n Kirjakauppaliitolle tekemän tilaston mukaan. Kuukausittainen tilasto löytyy Internetistä osoitteesta http://www.booknet.fi/puntari/suomi/.

Lewis, Tolkien ja Lewis ovat tunnetuimpia fantasiakirjailijoita, mutta eivät toki ainoita. Väljästi määriteltynä fantasiakirjallisuus pitää sisällään kaikki kirjat joissa on yliluonnollisia tapahtumia. Science Fiction eli tieteiskirjallisuus on oma kirjallisuuden lajinsa, vaikka se usein sekoitetaankin fantasiaan. Toinen lähikäsite on kauhukirjallisuus.

Mielikuvituksen rajaton riemu on johdatus fantasiakirjallisuuteen, ja bibliografia joka keskittyy nykyaikaiseen fantasiaan. Kirjaan on listattu erikseen lapsille, nuorille ja aikuisille sopivia fantasiakirjoja sekä fantasian piirteitä sisältäviä saagoja, eepoksia ja ritariromaaneja.

Fantasian juuret ovat ikivanhassa suullisessa perimätiedossa

Fantasiakirjallisuus ei ole mikään nykyajan keksintö. Itse asiassa ei-realistinen kirjallisuus vallitsi ennen 1700-lukua jolloin realistinen kirjallisuus alkoi vasta yleistyä länsimaissa.

Fantasiakirjallisuuden juuret ovat suullisessa perinteessä. Useiden maiden kansalliseepoksissa, kuten Kalevalassakin, on paljon fantasiakirjallisuudelle ominaisia yliluonnollisia elementtejä.

Yliluonnollisista tapahtumista on Suomessa kerrottu tarinoita jo kauan ennen lukutaidon yleistymistä. Lauri Simonsuuri on toimittanut Suomen kansan kertomat uskomustarinat kokoelmaksi nimeltä Myytillisiä tarinoita. Se on alun perin julkaistu vuonna 1947 ja viimeisin uudistettu painos on vuodelta 1999.

Idea kirjoitustuokiosta

Nykyaikainenkin fantasiakirjallisuus on usein vanhojen uskomusten muokkausta ja tulkintaa uudella tavalla. Vanhoja uskomustarinoita voi hyödyntää myös oman luovuuden liikeellepanijana kotona tai kirjoittajakoulussa. Valitse jokin myytillinen kertomus ja kirjoita siitä oma versiosi. Muista, että fantasian maailmassa voi tapahtua mitä vain!

Piritta Majamäki

Takaisin sivun alkuun

Uusia kirjoja Kehitysvammaliitolta

Uusi teoriakirja selkokielestä

Selkokielestä uusi teoriakirja nimeltä Selko-opas. Oppaan on toimittanut Selkokeskuksen johtaja Hannu Virtanen ja se sisältää seitsemän artikkelia. Tavoite on ollut koota käytännönläheistä, uusinta tietoa yksiin kansiin. Selko-oppaan on kustantanut Kehitysvammaliiton Oppimateriaalikeskus Opike. Kirjaa voi tilata Selkokeskuksesta hintaan 20 euroa.

Kehtiysvammaisten taideyhteisön taidekirja

Hännätön kissa -taidekirja Tuore upea taidekirja Hännätön kissa esittelee Lieksassa toimivan Kirsikodin taiteilijat ja heidän töitään. Kirsikoti on kuvataiteisiin keskittynyt kehitysvammaisten taideyhteisö. Kirsikodin taiteilijoiden töistä koottu näyttely järjestetään ensi syksynä Kiasmassa. Hännätön kissa -kirjassa esitellään kehitysvammaisia taiteilijoita ja heidän töitään. Kaikki ovat saaneet säännöllistä opetusta Kirsikodissa. Lisäksi kirjassa kerrotaan Kirsikodin toiminnan periaatteista. Kirja on selkokielinen, joten siinä on kiinnitetty huomiota tekstin ymmärrettävyyteen ja selkeyteen. Kirsikodissa on syvällisesti ymmärretty, mistä kehitysvammaisten taiteessa on kysymys. Ensin on annettava mahdollisuudet, on oltava välineet ja aikaa. Niiden lisäksi on oltava hyvät opettajat ja virikkeitä, jotka innostavat maalaamaan. Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää kehitysvammainen yksilönä, omana itsenään, jolla on omat ajatukset ja tunteet. Hänelle on annettava vapaus tuoda ne esille. Oma ilmaisutapa löytyy ajan kanssa, kun sitä saa etsiä rauhassa. Vuosia jatkunut pitkäjänteinen ja määrätietoinen työ ammattitaiteilijoiden johdolla on tuottanut tulosta, joka näkyy valmiissa töissä. Kirsikodin taiteilijoiden teokset pysäyttävät ja riemastuttavat. Ne eivät jätä ketään kylmäksi. Hännätön kissa -kirjan julkaiseminen on osa Kehitysvammaliiton 50-vuotisjuhlavuoden tapahtumia. Syksyn taidenäyttely Kiasmassa toteutetaan yhteistyössä Kiasman, Kirsikodin ja Kehitysvammaliiton kesken.
Raija Mikkonen & Ari Sainio: Hännätön kissa, Kehitysvammaliitto 2002, 64 sivua. Hinta: 20 euroa.
Tilaukset: Kehitysvammaliiton Oppimateriaalikeskus, Viljatie 4 C, 00700 Helsinki, puh. 09-34809 350 tai sähköpostitse: opike@famr.fi
Lähde:
http://www.kehitysvammaliitto.fi/html/uutta.html

Työkeskuksesta työhönvalmennuskeskukseksi -raportti

Raportti tarjoaa näköaloja työ- ja toimintakeskusten kehittämisprosessien haasteisiin ja mahdollisuuksiin, joita toimintaansa kehittämään pyrkivillä työkeskuksilla on erilaisten tuetun työllistymisen toimintatapojen mallien omaksumisessa ja uusien asiakasryhmien tarpeisiin vastaamisessa. Työkeskusten kehittäjille tarjotaan ideoita ja oivalluksia, mutta myös avoimiksi jääviä kysymyksiä ja varoituksen sanoja. Työkeskushenkilöstön "omaääniset" kuvaukset kertovat projektiliturgian ja ylevien tavoitteiden takaisesta - toisinaan kaikkea muuta kuin kivuttomasta, mutta silti antoisasta - käytännön kehittämistyöstä.
Teoksen toimittaja YTM Marika Hyvärinen, Kehitysvammaliiton työllisyyshankkeiden projektikoordinaattori. Julkaisua voi tilata Kehitysvammaliiton Oppimateriaalikeskuksesta.
Lähde:
http://www.kehitysvammaliitto.fi/html/uutta.html

Takaisin sivun alkuun

Kivaa kesäpuuhaa...

Aurinkotekniikka

Aurinkotekniikka on hauska tapa kuvioida kangasta. Sen avulla voit tehdä monenlaisia kuvioita muun muassa silkkihuiveihin, tyynynpäällisiin tai vaikka lautasliinoihin. Aurinkotekniikka sopii erinomaisesti lämpimän kesäpäivän ohjelmaan.

Tarvitset kangasta, kangasvärejä, ison siveltimen, piirtoheitinkalvoa ja/tai kasvien lehtiä sekä suojamuovia ja -käsineet.

Piirrä kalvolle haluamasi kuvio ja leikkaa se irti. Tee kangasväristä juoksevampaa sekoittamalla siihen vähän vettä. Mitä enemmän lisäät vettä, sitä vaaleammaksi väri muuttuu. Aseta kuvioitava kangaspala suojamuovin päälle ja levitä väri siveltimellä kauttaaltaan kankaalle. Asettele piirtoheitinkalvosta tekemäsi kuvio/ kuviot tai kasvin lehti/ lehdet kankaan päälle. Painele kuvio tiiviisti kankaan pintaan. Laita kangas aurinkoon kuivumaan. Valo ja lämpö aikaansaavat sen, että kangasväri ikään kuin pakenee kuvion alta jättäen kuvion kohdan vaaleammaksi. Anna kuvion olla kankaan päällä kunnes kangas on täysin kuivunut. Kiinnitä väri kankaaseen kangasvärin ohjeen mukaan.

Esimerkkikuva sivulla http://www.emotuotanto.fi/kukka.htm

Savupainanta

Savupainannalla voit tehdä kauniita kasviaiheisia kuviointeja muun muassa kortteihin, kirjekuoriin ja -papereihin. Työtavassa ollaan tekemisissä tulen ja rasvan kanssa, joten menetelmää ei suositella lasten kanssa toteutettavaksi. Huolehdithan paloturvallisuudesta!

Tarvikkeet: Kasvinlehtiä, heiniä, sieniä yms., kaakelilaatta, kynttilä, ruokaöljyä, n. 2-3 cm leveitä siveltimiä, paperia, kartonkia, kortteja, kirjepapereita ja -kuoria tms.

Työvaiheet:
1. Tarvitset kaksi työpistettä: yhden "likaista" ja toisen puhdasta työvaihetta varten. Suojaa pinnat.
2. Sytytä vakaalla jalustalla oleva kynttilä. Sivele kaakelin pintaan ruokaöljyä. Älä laita öljyä liian paljon, ettei se valu.
3. Likainen työvaihe: Pidä kaakelia kaksin käsin ja aseta se kynttilän liekin päälle noin 45 asteen kulmaan. Liikuta kaakelia rauhallisesti kynttilän liekissä niin että liekki nokeaa kaakelin pintaa.
4. Aseta kasvinlehti tms. kaakelille niin, että sen ruotipuoli on noettua pintaa vasten. Laita päälle "suttupaperi" ja paina tasaisesti, jotta noki tarttuisi kasviin.
5. Puhdas työvaihe: Nosta nokeentunut kasvi (sormin tai pinseteillä) varovasti kaakelilta ja aseta se kuvioitavalle paperille, kartongille tms. siihen kohtaan, mihin haluat kuvion tulevan. Laita päälle puhdas suttupaperi ja paina tasaisesti.
6. Nosta suttupaperi ja kasvinlehti pois varovasti. Kuvio on valmis. Kuvion kuivuminen kestää noin 15 minuuttia. Kuivuttuaan kuvio ei enää sotkeennu eikä tahraa, koska ruokaöljy kiinnittää noen.
Hyvän painojäljen saamiseksi nokea kaakeli aina uudelleen seuraavaa painantaa varten. Muista vartioida tulta.
Jos kuuma öljy sattuu leimahtamaan, se sammutetaan tukahduttamalla.

Takaisin sivun alkuun

Kesän askarteluun materiaalit luonnosta

Olkityöt

Lindén, Eevi & Talvitie, Tuulikki. 2002. Olkityöt. 50 perinteistä ja uutta koristetta. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki.

Tänä keväänä on ilmestynyt uusittu ja laajennettu painos kirjasta Olkityöt, 50 perinteistä ja uutta koristetta, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1989.

Lähes kaikki kirjan malleista ovat Eevi Lindénin tekemiä ja Tuulikki Talvitie on laatinut selkeät ohjeet ja muun tekstin sekä piirtänyt havainnolliset mallipiirrokset. Kaikkiin ohjeisiin on liitetty Pekka Mäkisen ottama valokuva valmiista työstä. Kirjan on kustantanut Tammi.

Tästä oppaasta löytyvät kaikki olkitöihin tarvittavat perustiedot materiaalin hankinnasta työohjeisiin. Myös olkitöiden historiaa Suomessa on selvitetty lyhyesti.

Ohjeita erilaisiin olkitöihin on kaikkiaan 50. Mallit on jaettu vaikeusasteittain, ja mukaan on otettu niin helppoja kuin vaikeampiakin töitä. Niissä on myös hyödynnetty kattavasti eri tekniikoita. Tätä voi suositella olkitöiden perusteokseksi kaikille harrastajille.

Luonnonmateriaaleja monipuolisesti

Liukko, Marjaana & Rinne, Tiina. 1998. Luontoäidin lähikauppa. Suomen 4H-liitto.

Kesä on kulta-aikaa luontoäidin lähikaupassa. Nyt on aika palauttaa mieleen kaislan, luonnonkuitukasvien, tuohen, pajun, kuusenkerkkien ja muiden luonnonmateriaalien keruuajat.

Luonnonystävä löytää tästä Suomen 4H-liiton julkaisemasta kirjasta paljon hyvää tietoa luonnonmateriaalien hyödyntämiseen. Kirjan tekijöiden lähtökohtana on perinteen kunnioittaminen ja unohtumassa olevien materiaalien ja menetelmien elvyttäminen.

Kirjan ohjeiden perusteella voi valmistaa monenlaisia pienimuotoisia tuotteita omaan käyttöön tai myyntiin. "Luontoäidin lähikauppa" on tehty 4H-nuorten pienimuotoista yritystoimintaa silmällä pitäen, mutta siitä voi olla hyötyä myös muille harrastajille ja ohjaajille, kursseilla ja koulutustilaisuuksissa.

Takaisin sivun alkuun

Hääaskartelua

Ideat, tuotteet ja kuvat Mari Lohvansuu-Kumpulainen

Hedelmäinen juhlakoriste

Tarvikkeet:
Iso styrox -pallon puolikas (halkaisija 25 cm), tummanvihreää silkkipaperia, minikurpitsoja n. 25 kpl, vihreää kapeaa ja leveää paperinarua, katkaisupihdit ja liimaa (esim. Eri Keeper). Tarvikkeet löydät Sinooperista.

Työvaiheet:
Leikkaa katkaisupihdeillä minikurpitsojen rautalankavarret lyhyemmiksi, noin 2 cm:n mittaisiksi. Älä heitä pätkiä pois, tarvitset niitä myöhemmin. Tee terävällä tikulla reikiä pallonpuolikkaaseen. Laita lyhennettyihin varsiin liimaa ja työnnä ne reikiin. Revi vihreästä silkkipaperista n. 10-15 cm:n kokoisia paloja. Ota nyt aiemmin leikkaamasi rautalanganpätkä, taita se kaksinkerroin ja aseta sen "tylppä" pää paperin keskelle ja rutista "kiertäen" paperi sen ympärille. Kasta se myös liimaan ja aseta "aluskasvillisuudeksi" minikurpitsojen väleihin.

Leikkaa leveästä vihreästä paperinarusta noin 15 cm:n pituisia pätkiä ja avaa ne. Leikkaa ne pituussuunnassa keskeltä kahtia. Taita ne kaksinkerroin ja leikkaa päistä palat pois, jotta saat ne lehden muotoisiksi. Kasta liimaan ja aseta lehdet muiden sekaan rautalanganpätkiä apuna käyttäen. Leikkaa lopuksi leveästä paperinarusta n. 6 cm:n pituisia pätkiä. Avaa ja leikkaa ne pituussuunnassa keskeltä kahtia. Muotoile lehden muotoiseksi ja liimaa ne pallonpuoliskon alareunaan kiinni.

Kuva: Mari Lohvansuu-Kumpulainen

Kultainen hääkoriste

Tarvikkeet:
Styrox-pallon puolikas (halkaisija 25 cm), luonnonvärisiä helmiä n. 2 rasiaa, kultaverkkoa n. 50 cm, valkoisia satiiniruusuja vihreällä varrella n. 4 pussia, kullanväristä metallilankaa, Bebeo Deco askartelumaalia (väri: kulta), valkoista tylliä, vihreitä metallivarrellisia lehtiä, katkaisupihdit ja liimaa. Tarvikkeet löydät Sinooperista.

Työvaiheet:
Maalaa styrox-pallon pinta Bebeo Deco askartelumaalilla, väri kulta. Anna kuivua. Pistele palloon reikiä. Taita ruusujen varret kaksinkerroin, kasta liimaan ja työnnä reikiin kiinni. Leikkaa kultaverkosta noin 10x10 cm:n paloja. Ota sormilla kiinni verkon keskeltä ja rypistä, kasta liimaan ja kiinnitä palloon. Leikkaa katkaisupihdeillä metallilangasta n.10 cm:n pituisia pätkiä. Pujota langan keskikohdalle helmi, taita ja kierrä langat kierteelle. Kasta liimaan ja pistele ruusujen ympärille.

Kuva: Mari Lohvansuu-Kumpulainen

Paperinaruruusu

Tarvikkeet:
Vihreää ja punaista ohutta paperinarua, sakset, liimaa tai kuumaliimapistooli, tulitikkuja

Työvaiheet:
Leikkaa n. 15-20 cm vihreää paperinarua varreksi. Leikkaa punaista paperinarua n. 60-70 cm. Avaa se kokonaan auki. Kieputa punainen naru tiiviisti tulitikun ympärille. Poista tikku ja liimaa nuppu kiinni. Kiinnitä nupun sisälle varsi liimalla. Lehdet: Leikkaa kaksi n. 10 cm:n pätkää vihreää paperinarua lehdiksi. Aloita niiden avaaminen keskeltä ja jätä päät avaamatta. Taita lehti keskeltä kahtia ja leikkaa pituussuunnassa keskelle n. 2 mm:n pituinen viilto. Tee toiselle "lehdelle" samoin. Työnnä varsi molempien lehtien läpi ja kiinnitä liimalla.

Takaisin sivun alkuun

Hääleikkejä
Koonnut Maaret Lipponen

Valmiit huumoripuheet

SUOMALAIS-EESTILÄINEN HÄÄPUHE (kahden henkilön esittämänä: toinen puhuu suomeksi, toinen "viroksi")

Arvoisa hääpari,
Auline tuplapulma,
Arvoisat häävieraat.
Orgesuguse naimarahvad.
Minun kotimaassani on tapana…
Papatukse pitäjä majagondull tuumiva…
antaa häissä neuvoja nuorelle parille.
hakka naimapuuhas tuplapulma oppipomoks.
Sen vuoksi ajattelin sanoa muutaman sanan
Selleperäst papatukse pitäjä pysyb legenda laatimises.

Tämä nuoripari on odottanut hartaasti…
Tema tuplapulma on ootanud pikisilmi…
tämän avioliiton solmimista.
tema naimapuuha huipennust.

Avioliitto on kuitenkin…
Naimapuuha itses lieneb…
kuin tuhannen peninkulman matka
ko tuha mustikulmast kinttupolku.
Vaikka se alkaa yhdellä askeleella…
Kuigi siihe ryhtyb ega kompural…
niin hyvät neuvot helpottavat matkaa.
ning oppipomo rääkimise lieb naimise onneks.

Muista siis - sulhanen nämä neuvot!
Sest moista - peig nema ylevaatimal!
Nuorta aviopuolisoa täytyy ohjata…
Jyngri lapse askel peab suuntima…
rakkaudella ja älyllä vaan ei voimalla.
hibelyl ja nubil ei bodil.
Avioliiton onnellisuus on luettavissa…
Naimapuuha hupiluku on räknättävis…
vaimon hymykuoppien määrästä.
naise kikatusmonttujen summast.
Meitä ei ole luotu vihaamaan…
Kes on pulpahtanud rähinä pito…
vaan rakastamaan toisiamme.
aga hibely pito toisega. Suunnittelu on toiminnan perusta,
Bonimaj lieb pohjustelu tegusil,
mutta rakkaus vie perille.
aga armastus vieb pehku.

Ystävyyttä on alituisesti hoidettava…
Elustelu tarvi tabuttelu ilma paussi…
ja rakkautta jatkuvasti vaalittava.
ja armastus rohkem rapsuttelu alituise.
Älä siis kysy puolisoltasi:
Kui sa viis utlem kumppanilt:
"Mikä sinua vaivaa?"
"Kus sugune tauti sus o?"
vaan kuuntele häntä halukkaasti.
aga kuule tema vieno pajatus.
Sellainen osoittaa tosi rakkautta.
Sest siit puhkeb totine armastus.

Ja katsohan - morsian:
Siis katsu - pruut:
Rakkaus on kuin ikä…
Armastus lieb otsegu nahjus…
sitä on mahdoton salata.
mihi sen kähvellät.

Koska rakkaallasi on iloinen nauru…
Kui su armastus saab ilmoille hea kaakatus…
saat hänestä hyvän elämäntoverin.
temast uleb sul sitkiä käbyne.
Miehellä on tahtonsa,
Koigesugust partakarva tupsuttaja hamuab,
mutta naisella on keinonsa.
aga naise konstil lökäpöksy jugsad.
Satakoon teille onnea aina ja ikuisesti!
Ja valuga onnis Teile otsega vihma igga ja igavesti!
(Lähde: Jokela & Korvenheimo: Unohtumaton hääjuhla)

TÄYDELLISET

"Täydellinen aviovaimo…
… antaa arvoa miehensä edistymiselle ja tunnustaa sen niin usein kuin mahdollista
… ei valittele hänen huonoja tapojaan, vaan sallii hänen pitää henkilökohtaiset omituisuutensa
… ei arvostele hänen tolkutonta epätaloudellisuuttaan eikä hänen mieltymystään ravintoloihin
… ei aseta kukkia veteen kylpyammeeseen eikä unohda niitä sinne
… ei laiminlyö miestä lasten ja pölynimurin takia
… ei ojenna häntä milloinkaan muiden läsnäollessa
… sallii hänen silloin tällöin olla yksin
… ilahduttaa häntä pienillä, odottamattomilla huomaavaisuuksilla
… lausuu hänelle kohteliaisuuksia hänen ulkomuodostaan
… valmistaa hänen mieliruokalajejaan miehen maun eikä vitamiinin-tarpeen mukaan
… nauraa jokaiselle jutulle tai sukkeluudelle, jota mies kymmenet-täkin kertaa kertoo
… ei ryhdy tutkimaan miehen seisoessa päällystakki yllä ja auton ulkopuolella odottaessa, tarvitseeko kultakala uutta vettä
… on aina kiinnostunut herrain puvustosta ja valmis tunnin keskus-teluun siitä, mikä hattu sopisi miehen uuteen pukuun
… selittää joka Ilta, miehen antaessa hyvän yön suudelman, että hän on maail-man onnellisin nainen

Täydellinen aviomies ...
… herää puoli tuntia ennen herätyskellon soittoa ja hiipii hiljaa keittiöön pan-nakseen kahvin tulelle
… on ylpeä vaimonsa laulu-, ratsastus-, golf- ja swing-taidoista - vaimon keitto-taidolla on miehelle toisarvoinen merkitys
… ei joka kerta huomauta vaimon syödessä leivosta, että hän pitää vain naisista, joilla on ampiaisen vyötärö
… ei karistele milloinkaan tuhkaa matoille
… ei juhli kukkasin vain hääpäivää, vaan muistaa myös kihlauspäivän ja avioparin ensimmäisen suukon vuosipäivän
… ei milloinkaan ole haluton, kun vaimo keskellä yötä kuvittelee kuulleensa var-kaan liikkuvan, vaan hyppää heti vuoteesta ja sulkee avoimen ikkunan, jonka kol-kutus on herättänyt vaimon
… oivaltaa, että vaimon pitää värjätä hiukset, jotta ne sopisivat uuteen pukuun
… pyytää annoksen lisää, kun vaimon valmistama jälkiruoka on epä-onnistunut
… on tyytyväinen saadessaan melkein viimeisen sanan
… puhelee aamiaisella asioista, jotka kiinnostavat vaimoa, eikä vastaa lehtensä takaa pienellä murinalla vaimon kysyessä jotakin
… auttaa vaimoaan astioiden pesussa
… sallii ilolla itsensä esiteltävän vaimon ystävättärille
…muistaa aina vaimonsa syntymäpäivän ja unohtaa hänen ikänsä

Avioliitto vaatii suurta sielullista treenausta ja mielen tasapainoa. Tullaksenne hyväksi aviomieheksi on ensin kyllästyttävä nuorenmiehen elämään, ja tullaksenne hyväksi aviovaimoksi on oltava muutakin kuin vain äiti."
(Katkelmia teoksesta Kultakutri ja Peter Plys: Hieno käytös, hyvät naiset ja herrat! 1946.)

Takaisin sivun alkuun

MITE PÄHKINÄKAKKU LAITETAA

Pane pannuis lämpiämää.
Ota tarpeeliset astijat ja ainekset kaapistais.
Siirrä pois leipomopöyvältäis rakennuspalikat ja leikkiautot.
Voitele pannuis ja kuori pähkinät.
Mittaa kaks kupillist hienoi vehnäjauhoi.
Työnnä pois poikais käät jauholoist.
Harjaa jauhot häne vaatteistaa.

Mittaa jauhot uuvestaa.
Sekota seulotut jauhot, leivinpulveri ja suola posliinipottii.
Ota siivouskaapistais harja, rikka sihvel ja lakase pois poikais puottamat posliinipoti kappaleet.
Ota toinen samankokone tai pienempi potti.
Avaa ovi ko ovikello soip.
Tuu takasi kyökkiis.
Ota poikais käät pois taikinapotist.
Pese poikais.

Vastaa telehvoonii.
Tuu uuvestaa kyökkiis.
Raaputa voijeltu pannu pohjast puole senttimetri vahva suolakerros.
Vie poikais toisee kammarii.

Voitele toinen pannu.
Vastaa telehvoonii.
Mää takasi kyökkiis, mihi siu poikais on uuvestaa livahtanu.
Ota häne käät pois pähkinäpytyst.
Ota voitelemais pannu, jonka pohjal on kerros pähkinäkuoriloi.
Hyökkää poikais kimppuu, joka sinnuu pelästyksissään puotti taikinapotin lattijal.

Pese kyökkis lattija, seinät, pöytä ja tuolit.
Tillaa pähkinäkakku paakarilt ja käy itte leppäämää.
(Lähde: Koivula: Tuttavaksi tulemme)

MUSTALAISEN PÄIVÄKIRJA

Tämän puheen tekemiseen osallistuu koko hääväki. Kyseessä on kouluikäisten suosima tuttu tarinaleikki. Jo valmiiksi on kirjoitettu jokin tarina ja jätetty tyhjät paikat adjektiiveille. Adjektiivit kerätään häävieraiden huutelemista ehdotuksista ja kirjoitetaan tekstiin. Kun aukot on täytetty, puhe luetaan ääneen. Yleensä puheesta tulee niin päätön, että se on automaattisesti hauska. Leikin vetäjä voi vaikuttaa huvittavuuteen kelpuuttamalla mukaan vain erikoisimpia adjektiiveja. Tässä esimerkki aukkoisesta puheesta: "Kun _____ Liisa tapasi _____ Pekan, se oli kaikkien mielestä aika _____ tilanne. Liisahan oli sitä ennen ollut aina niin _____. Pe-kan sukukin oli _____ yllättynyt. Sittemmin on osoittautunut, että pariskunnan suhde on uskomattoman _____. Heistä tulee kyllä _____ aviopari. Pekka tosin haluaisi Liisan olevan välillä enemmän _____ ja Liisa kaipaisi Pekalta enemmän _____ ominaisuuksia." Jne.

Takaisin sivun alkuun

Tutustumisleikkejä

Kaikki häävieraat eivät tunne toisiaan, mutta ovat sitäkin uteliaampia tietämään, mitä kytköksiä kullakin on hääpariin. Tässä konsteja lievittää uteliaisuutta:

ISTUMISLUVAT
Seremoniamestari tai joku muu leikin vetäjä pyytää häävieraita seisomaan omilla paikoillaan pöytien ääressä. Hän antaa vuoron perään eri ryhmille luvan istuutua tyyliin " Morsiamen isovanhemmat saavat istuutua. Sulhasen kummit saavat istuutua." jne. Istumislupia voidaan jakaa myös muilla perusteilla, esim. "Kaikki koiranomistajat saavat istuutua", "Kaikki sambaa osaavat saavat istuutua", "Kaikki salmiakkia rakastavat…" jne.

TUTUSTUMISTANSSI
Yksi pari, esimerkiksi jommatkummat appivanhemmat, aloittavat tanssin tyhjällä lattialla. Kun musiikki kohta lakkaa, kumpikin tanssijoista hakee itselleen uuden parin. Samaa jatketaan, kunnes kaikki ovat päässeet tanssimaan.

TUHKIMOTANSSI
Leikkiin osallistuvat naisvieraat riisuvat toisen kenkänsä ja ne kootaan yhteen tanssilattialle. Luvan saatuaan miesvieraat saavat rynnistää valitsemaan itselleen yhden kengän. Naiset marssivat kukin sen miehen luokse, jolla on hänen kenkänsä. Näin muodostuneet parit tanssivat keskenään.

Tuntemis- ja tunnistamisleikkejä

Seuraavassa selostettuja hääleikkejä voi leikityttää morsiusparilla keskenään tai niihin voi pyytää kanssakilpailijoiksi appivanhemmat. Tällöin parit saavat oikeista arvauksistaan pisteet. Se pari, joka pääsee asetettuun pisterajaan ensimmäisenä, voittaa palkinnon. Sen ei tarvitse olla esine, vaan se voi olla jokin pal-velu tai jo itse hääpaikal-la tapahtuva kuje.

TUTTU JUTTU

Tämä leikki on tuttu juttu samannimisen tv-ohjelman katsojille sekä samalta pohjalta tehdyn lautapelin ystäville. Mutta kuinka tuttu onkaan tuore aviopuoliso? Tarkoitus on selvittää, tietääkö sulhanen morsiamensa mielimakeiset, morsian sulhasensa suosikkikalsarit ja niin edelleen: kuinka pieniä ja arkisia asioita aviopari toisistaan tietää? Paitsi että on hellyttävää katsottavaa, tämä leikki tyydyttää myös häävieraiden uteliaisuutta, sillä leikissä saattaa paljastua kiehtovia yksityiskohtia rakastavaisten taipaleelta. Arkisista asioista on helpompi ja hauskempi kysyä, mutta voivat kysymyk-set toki käsitellä vakavam-piakin teemoja. Tunkeilevia kysymyksiä oli-si kuitenkin paras välttää.

Leikissä morsian ja sulhanen istuutuvat tuoleille selät vastakkain. Leikin vetäjät esittävät ennalta laadittuja vaihtoehtokysymyksiä ja sulhanen ja morsian vastaavat niihin kohottamalla valmiita vastauskylttejään. He eivät saa tietää toistensa vastauksia. Vastauskylteissä lukee kysymysten laadun mukaan kyllä ja ei tai vastausvaihtoehdot 1, 2 ja 3 tai a, b ja c. Kysymys voi siten kuulua vaikkapa "Käyttäisikö sulhanen töissään sukkia, joissa on kanarialintujen kuvia?" Siihen sulhanen ja morsian vastaisivat joko kyllä tai ei. Jos taas leikin tekijät ovat valinneet kolmen eri vaihtoehdon kysymystyypin, kysymys voisi olla esimerkiksi "Kuinka monta kertaa morsian käy vuoden aikana kampaajalla? A) Kaksi, B) neljä vai c) seitsemän kertaa?", johon pari tietenkin valitsisi kumpikin kirjainkylttiensä joukosta oikeana pitämäänsä vaihtoehtoa vastaavan kyltin. Kysymyksiä voi olla yhteensä 20-25.

Koska juhlapaikalla kaikki vieraat eivät mahdu eturiviin katsomaan leikkiä, kannattaa vastausvaihtoehdot kirjoittaa kyltin molemmille puolille ja hyödyntää kylteissä eri värejä eri vaihtoehtoja erottamaan. Värisymboliikasta leikin vetäjät kertovat yleisölle samalla, kun selostavat leikin säännöt.

Kysymykset koskevat vuorotellen jompaakumpaa puolisoista. Si-ten se, jonka luonteenpiirteet tai tottumukset ovat suurennuslasin alla, määrittelee omalla vastauksellaan oikean vastauksen ja puolison antamaa vastausta verrataan siihen. Jos puoliso osaa vastata oikein, pari saa pisteen. Pari ei siis kilpaile toisiaan vastaan, vaan kuten juhlan henkeen hyvin sopii, yhtenä joukkueena. Tähänkin voi puhaltaa mukaan lisää kilpailuhenkeä asettamalla pisterajoja, jotka saavutet-tuaan pari saa palkintoja.

Takaisin sivun alkuun

MINIÄT JA VÄVYT

Tässä arvausleikissä morsiusparin suvut pääsevät näyttämään tietonsa tai tietämättömyytensä. Sulhasen ja morsiamen suvuista valitaan omat, lähisukulaisista koostuvat joukkueensa. Leikin vetäjät ovat tehneet jo etukäteen vaihtoehtokysymyksiä, joista toiset koskevat morsianta, toiset sulhasta. Morsiameen liittyvät kysymykset kysytään sul-hasen suvulta eli tutkaillaan, miten suku tuntee miniänsä. Vastaavasti morsiamen suvun joukkueen pitäisi tuntea vävynsä. Niinpä saatetaan kysyä esimerkiksi sulhassuvun joukkueelta, että "Mitä morsian useimmiten tekee, kun hänellä on vapaapäivä? Ä) laiskottelee sängyssä koko päivän, B) siivoaa ja tekee rästiin jääneitä kotitöitä vai C) lähtee ulos kahvilaan, museoon tms. tai ystäviään tapaamaan".

Joukkue vastaa paperilla. Sen jälkeen morsian kertoo oikean vastauksen ääneen ja vastauksia verrataan. Oikeasta vastauksesta suku saa pisteen. Tietyn, ennalta sovitun pisterajan ensimmäisenä saavuttanut joukkue voittaa. Leikkiä suositellaan sellaisille pareille, jotka ovat toistensa lähisu-kulaisten kanssa lähes "naimisissa" joka tapauksessa. Jos miniät ja vävyt ovat appivanhemmille oikeasti vieraita, leikki vain nolostuttaa.

TAVAT JA TOTTUMUKSET

Leikin ideana on tunnistaa muiden esineiden joukosta se, jossa näkyy puolison kädenjälki. Pitää vuorollansa tietää, miten esimerkiksi puoliso puristaa hammastahnatuubia, miten hän avaa mehupurkin, miten viikkaa housunsa, miten merkitsee kirjan sivun lukemisen lopetettuaan jne. Tunnistettavaksi asetetaan vaikkapa kolmet eri tavoin viikatut housut, joista yhdet on jo aiemmin laskostanut toinen puolisoista. Puolisot pääsevät naureskelemaan toistensa arkirutiineille vuoro-tellen, yleisöllä taas on hauskaa koko ajan.

Leikin vetäjän kannattaa valita tunnistettaviksi esineiksi sellai-sia, joita puolisoiden on helppo ja ylipäätään mahdollista käsitellä juuri ennen leikkiä. Paidan silitysjälki kuulostaa ajatuksena hauskalta, mutta mihinpä virität juhlapaikalla silityslaudan ja -raudan ja kuka ne raahaa paikalle? Pariskunnan vasta saamista lahjoista saattaisi löytyä apu, mutta niitä ei oikein tohtisi lainata...

PANTOMIIMILEIKKI

Hääväkeä voi hauskuttaa puolison näyttelijänlahjoilla: sulhanen tai morsian pistetään esittämään pantomiimeja eli näyttelemään ääntä käyttämättä. Jos morsian on pukeutunut isoon, tyllintäyteiseen hameeseen, jossa on vieläpä pitkä laahus, hän ei välttämättä ilahdu, jos joutuu kovasti elehtimään ruumiinkielellään. Tämä riippuu tietenkin esitettävästä asiasta - toisiin esityksiinhän riittää ilme. Esitettävät asiat olisi joka tapauksessa hyvä miettiä tarkoin etukäteen. Tuskin sulhanenkaan hevillä riehaantuu esimerkiksi esittämään nelijalkaista tehtävän koira saatuaan.

Leikin vetäjä valmistaa tehtävälaput kirjoittamalla sanoja isoille papereille tai pahveille. Leikissa vetäjä näyttää tehtävälapun se-kä esiintyjälle että yleisölle, muttei tietenkään arvaajalle. Toi-nen puoliso esittää tehtävän pantomiimina, toinen yrittää arvata sanan. Arvaa-valle puolisolle on määrätty aika, jonka kuluessa hä-nen on onnistut-tava arvaamaan sana, ja jos hän ei siihen pysty, saavat häävieraat al-kaa huudella arvauksiaan.

Tehtäväsanat voivat olla hyvinkin ajankohtaisia, esim. häävalssi~ rakkaus, matka... eikä huumorikaan olisi pahitteeksi. Sanoja mieti-ään 6-10 puolisoa kohden ja puolisot esittävät pantomiiminsa vuorotellen.

SANANSELITYS

Sananselityksessä idea on sama kuin Alias-lautapelissä. Toiselle puolisoista ja yleisölle näytetään pahvikyltillä sana, ja tämä puoliso saa sitten pistää kaiken pariskunnan sisäpiirikielenkäytön peliin selittäessään sanaa rakkaalleen. Tämä yrittää arvata sanan.

Sanojen selittäminen ja arvailu on hauskaa puuhaa ja samalla se kielii pariskunnan keskinäisestä ymmärtämisestä ja kielenkäytöstä. Yleisö saa myös vihiä pariskunnan arjesta, sillä selitykset usein liittyvät pariskunnan yhteisiin kokemuksiin: Sanaa salaatti joku voisi selittää vaikkapa että "se on se mitä me haluttais aina ruuan lisukkeeksi, mutta ei useimmiten jakseta tehdä".

Vielä henkilökohtaisemman leikistä saa, kun leikin vetäjät valitsevat sanoille tietyn, pariskunnalle kuin hanska käteen sopivan teeman, esimerkiksi harrastuksiin tai töihin liittyvät sanat. Oikeasta arvauksesta mätkähtää piste. Selittämiselle olisi vii-sainta varata jokin tietty, lyhyehkö aika, etteivät häävieraat ala haukotella ikuisuuksia kestävän, samaa sanaa koskevan selitysvuon tähden. Sopiva määrä sanoja selitettäväksi on 6-10 kappaletta puolisoa kohti.

Takaisin sivun alkuun

TEE NIIN KUIN SANON

Tässä leikissä katsotaan, kuinka hyvin puoliso osaa opastaa toista tekemään tälle tuntematonta asiaa - ja kuinka toinen tottelee toisen ohjeita. Eli jompikumpi puolisoista kertoo vaiheittain, miten jokin asia pitää tehdä, ja toinen puoliso yrittää suoriutua kyseisestä asiasta ohjeiden avulla. Leikin vetäjän on syytä tuntea hääpari hyvin, jotta tietäisi puolisoiden "puutteet", mitä he osaavat ja mitä eivät. Useinhan morsian laitetaan tekemään "miesten töitä" ja sulhanen "naisten töitä", mutta aina eivät parin taipumukset ole jakautuneet näin perinteisesti. Tehtäviä voisivat olla esimeriksi virkkaaminen, kutominen ja ristipistotyö, aseen puhdistus, vaipan vaihto, ranskalaisen letin letitys tai puukon teroittaminen. Kinkkistä on myös koettaa piirtää jotakin toisen ohjaamana. Leikissä joku appivanhemmista tai morsiusparin isovanhemmista voisi toimia kokeneemman oikeudella tuomarina ja arvioida, kuinka hyvin kokelas on tehtävästään suoriutunut. Kummatkin puolisot saavat suorittaa yhden tehtävän.

SAKSITUT KUVAT

Puolisot asettuvat vuorotellen toistensa malleiksi ja leikkaavat toisistaan silhuetit eli profiilikuvat. Silhuetit leikataan mustasta paperista ja liimataan valkealle. Puolisot eivät saa nähdä toistensa tekeleitä. Myös leikin vetäjät ovat leikelleet etukäteen valmiiksi erilaisia silhuetteja sekä morsiamesta että sulhasesta. Tuoreen avioparin tuo-tokset sekoitetaankin vetäjien tekemien silhuettien joukkoon. Puoli-soiden pitää vuoron perään tunnistaa aito oman kultansa tekele kaikkien epäaitojen joukosta. Samalla idealla voidaan pyytää paria leikkaamaan muitakin kuvia, esimerkiksi vauvoja, mummoja, ruusuja, koulureppuja ja muita vihjaavia asioita.

RAKKAAN MUOTOKUVA

Morsian istutetaan hääväen eteen. Sulhanen ja muutama hämäyksen vuoksi mukaan otettu miesvieras piirtävät paperille silmät sidottuina morsiamen muotokuvan. Yleisön huvi on siinä, että se voi seurata viiva viivalta paperille muodostuvia mestariteoksia ja kuulla jokaisen naurunpyrskähdyksen morsiamessa aiheuttamat kauhun kiljahduk-set. Kun taulut ovat valmiit, morsiamen pitää arvata, mikä niistä on hänen siippansa tuotos. Tästä leikistä jää myös - useimmiten - mukava muisto yhteiselle seinälle ripustettavaksi. Morsian ja muutama naisvieras voivat yhtä lailla piirtää sulhasen kuvan.

KUKA ON OMASI

Sulhanen ja morsian yrittävät vuorollaan tunnistaa toisensa muiden henkilöiden joukosta jonkin ruumiinosan perusteella. Ideana on pi-mentää näköaisti ja käyttää sitäkin enemmän tunto-, kuulo- tai ha-juaistia. Esimerkiksi morsian voi selvittää muutaman leikkiin pyydetyn miesvieraan - joiden joukossa sulhanen siis on - käsiä tunnustelemalla, mikä käsistä kuuluu sulhaselle. Ja päinvastoin. Tunnistettavissa asioissa saa mielikuvitus liitää, kunhan muistetaan henkilöit-täin vaihtelevat häveliäisyysseikat ja se, ettei pidä tehdä mitään mor-siamen ja naisvieraiden koristautumista sekoitta-vaa kuten esimerkiksi tunnustella heidän meikattuja kasvojaan tai laitettuja hiuksiaan! Sen sijaan molemmilla tunnistettavaksi soveltuvat mutkattomasti vaikkapa varpaat, ranteet, kämmenet, kengät, tuoksut ja äänet, esimerkiksi hengitys. Hauskemmaksi leikki muuttuu, kun arvaaja selos-taa vaihe vaiheelta havaintojaan ja päätelmiään yleisölle.

MONTAKO TUNNISTAT

Hääpari kilpailee siitä, kumpi heistä osaa nopeammin tunnistaa arkipäivän esineitä silmät sidottuna. Pari istutetaan vierekkäin; he voivat istua vaikkapa omassa hääpöydässään. Kummankin eteen kasataan kodin arkeen liittyviä esineitä, esimerkiksi siivoukseen, ruoanlaittoon ja lastenhoitoon liittyviä esineitä (nukkaa poistava teippiharja, valkosipulipuristimet, mansikan kannan nyppäimet, lihaliemi-paketti, pakattu vaippa...). Reiluinta olisi laittaa kummallekin samat esineet. Juhlakalut eivät tietenkään saa nähdä esineitä etukäteen; heidän silmänsä sidotaan jo, ennen kuin esineet asetellaan heidän eteensä. Merkistä kumpikin alkaa tunnustella esineitä, ja heti kun kek-sii, mikä kädessään on, sanoo esineen nimen ääneen. Molemmille on määrätty tuomari - esimerkiksi anoppi tai appi - seuraamaan tarkasti, mene-vätkö tunnistukset oikein, ja pitämään kirjaa pisteistä. Jokaisesta tun-nistamisesta saa pisteen. Tunnistusaikaa annetaan esimerkiksi 2-3 minuuttia. Aika riippuu siitä, kuinka paljon tai vähän esineitä on haalittu tunnistettavaksi. Pääasia on, etteivät esineet lopu heti kesken. Niitä pitäisi olla vähintään 20 tunnistajaa kohden. Määräajan umpeuduttua voittaja on se puolisoista, joka on saanut eniten pisteitä eli toisin sanoen tunnistanut esineitä nopeammin ja enemmän.

Takaisin sivun alkuun

Lupausleikit

LUPAUSLEIKIT ILMAPALLOLEIKKI

Morsiuspari pyydetään lavalle, jonne on levitelty täyteen puhallettuja ilmapalloja. Puolisoille kerrotaan, että on yritettävä rikkoa mahdollisimman monta ilmapalloa. Pallojen sisälle on kätketty lappuja. Puolisoiden on vietävä jokaisesta rikkomastaan ilmapallosta paljastuva lappu leikin ohjaajalle ennen kuin saa rikkoa lisää pahoja. Jujuna on se, että lappuihin on kirjoitettu lupauksia puolisolta puolisolle. Niinpä se, joka innostuu rikkomaan suu-rimman osan palloista, tulee tietä-mättään myös luvanneeksi eniten. Tämä leikki toimiikin parhaiten sil-loin, kun morsiuspari ei tunne sitä entuudestaan. Leikin vetäjä erottelee huolelli-sesti kummankin puolison tuomat laput omiksi pinoikseen, ja kun vii-meinenkin pallo on poksahtanut, antaa laput puolisoille takaisin. Morsian ja sulhanen lukevat vuo-ron perään ääneen toisilleen näin antamansa lupaukset. Lupauksien pitäisi olla hauskoja ja tehtävinä hiukan vaivaakin vaati-via, esimerkiksi kokovartalohierontaa, kynttilänjalkojen kiillotusta ja intiimien lettukestien järjestämistä.

PUOLISOIDEN VALAT Nokkelat ohjelmanjärjestäjät kirjoittavat sulhaselle ja morsiamelle omat, leikkimieliset ja yksilöllisesti osuvat valat ääneen luettaviksi. Ne voivat olla myös vakavia ja herkkiä. Tyyliltään valojen kieli voi siis olla humoristisesti ylevää, murteellista puolisoiden kotiseutujen mu-kaan, riimillistä lurittelua tai ihan asiatyyliä. Pääasia on sisällössä ja valan sopivassa pituudessa - ei mitään litanioita.

TUOLILEIKKI

Tässä leikissä tähtirooleihin pääsevät sukulaiset ja ystävät. Hääpari saa katsella päältä ja hykerrellä itselleen satelevien lupauksien joh-dosta. Leikkiin pyydetään 12 henkilöä, yksi vuoden jokaista kuukautta kohden. Tarkoituksena on saada sukulaiset ja ystävät vuorollaan järjestämään hääparille toimintaa koko vuodeksi.

Lattialle asetellaan 11 tuolia siten, että niiden selät ovat vastakkain. Tuoleja on siis yksi vähemmän kuin leikkijöitä. Kuulostaako tutulta? Leikki perustuukin vanhaan lastenleikkiin. Musiikki soi tai leikin vetäjät laulavat tai vaikkapa lausuvat runoja, ja leikkijät kulkevat piirissä tuolien ympärillä. Lisähauskuutta luodaan kehottamalla leikkijöitä liikkumaan kunkin piirileikin aikana eri tavoin, esimerkiksi latinonorytmissä, humppahölkässä tai vaikkapa nuorena varsana.

Kun musiikki lakkaa, leikkijät yrittävät kukin äkkiä saada tuolin alleen. Se, joka jää ilman tuolia, putoaa paitsi mahdollisesti pepulleen, myös pois pelistä. Sitä ennen hän kuitenkin saa yhden leikin vetäjien jo ennalta kirjoittamista 12 lupauslapusta ja lukee sen ääneen yleisöl-le ja hääparille.

Lupaukset jaetaan aikajärjestyksessä. Ensimmäisenä pelistä pudonnut lupaa jotakin heti hääpäivää seuraavalle kuukaudelle, seuraava sitä seuraavalle ja niin edelleen. Leikissä viimeiseksi jääneen sekä itse hääparin voi yllättää vaihtamalla rooleja: hääpari joutuukin lupaamaan jotakin tälle viimeiselle leikkijälle.

Lupaukset voivat olla vaikkapa palveluja, kuten matonpesu kesällä, tai huvituksia, kuten esimerkiksi vieminen teatteriesitykseen tai rapuillallisen tarjoaminen. Lupauksia miettiessä on hyvä muistella hääparin mieltymyksiä, harrastuksia ja toiveita. Ideana ei tietenkään ole luvata mitään ikävyyksiä! Hääpari varmasti myös ilahtuu listasta, johon on kirjoitettu kaikki annetut lupaukset, jotta he voivat seurata niiden toteutumista.

Takaisin sivun alkuun

LIIKKUVAT KIRJEKUORET

A. Kuten Tuolileikissä (ks. edeltä), tähänkin leikkiin valitaan 12 osallistujaa eli yksi lupauksenantaja tulevan vuoden jokaista kuukautta kohti. Leikkijät asettuvat piiriin. Musiikki tai muu ääni alkaa kuulua ja samalla alkaa kirje liikkua piirissä kädestä käteen. Kirjeen lähettää liikkeelle leikin vetäjä ja kirje sisältää lupauksen hääpäivää seuraavalle kuukaudelle. Kun musiikki lakkaa, se, jonka käteen kirje on jäänyt, antaa hääparille kirjeen sisältämän lupauksen lukemalla sen ääneen. Sitten tämä leikkijä poistuu piiristä ja leikki jatkuu toisen kirjekuoren kiertelynä, ja niin edelleen, kunnes kaikki 12 kirjekuorta lupauksineen on annettu.

B. Edellä esitellyn kirjekuorileikin voi suorittaa paitsi valittujen leikkijöiden kesken, myös koko hääkansan kesken. Kirje kiertää vieraalta vieraalle, kun jokainen jatkaa sen valitsemalleen henkilölle. Muuten toimitaan samoin kuin edellä eli lähetetään liikkeelle 12 kirjettä lupauksineen, yksi kirje kerrallaan.

SOKON VALINTA

Tuolileikin ja kirjekuorileikin (ks. edeltä) voi toteuttaa myös piirileikkinä. 12 leikkijää muodostaa sulhasen tai morsiamen ympärille perinteisen pyörivän piirin, jossa pidetään toinen toisiaan kädestä kiinni. Piirin keskellä oleva sulhanen tai morsian pyörii silmät sidottuina vastakkaiseen suuntaan leikkijöihin nähden. Kun hän pysähtyy, pysähtyvät myös leikkijät. Juhlakalu kävelee sokkona yhden leikkijän eteen ja koskettaa häntä. Tämä leikkijä saa käteensä ensimmäisen lupauslapun, lukee sen ääneen ja poistuu pelistä. Muutoin leikki toteutetaan samalla tavoin kuin edellä mainitut kaksi.

KUVAT LUPAAVAT

Häävieraille jaetaan parikymmentä lappua, joissa on jokin kuvasymboli. Laput voi myös asettaa valmiiksi pöytiin istumapaikoille. Vieraille annetaan reilusti aikaa ihmetellä, mitä kuvat oikein tarkoittavat. Lopulta seremoniamestarina toimiva pyytää kaikkia, joilla on jokin tietty kuva lapussaan, nousemaan ylös. Pahaa aavistelevat vieraat nousevat ylös ja kuulevat tehtävätuomionsa. Jos hääparilla esimerkiksi on koira, parissa lapussa voisi olla koiran kuva tarkoittamassa sitä, että tämän lapun saaneet lupautuvat joskus ulkoiluttamaan koiraa. Lapussa voisi olla myös kuva pihvistä, hattarasta, mopista ym. vihjaamassa tuleviin

Takaisin sivun alkuun

Muut hääleikit

SATU TYTÖSTÄ JA POJASTA

Leikkijöiksi pyydetään hääparin vanhempia. Kaikki neljä asettuvat is-tumaan pöydän ääreen ja yhdelle heistä annetaan paperi ja kynä. Tarkoitus on, että kukin kirjoittaa paperille vuorollaan pyydetyn asian ja antaa paperin sitten seuraavalle.

Ensimmäisenä paperiin kirjoitetaan jokin morsianta kuvaava ominaisuus. Kun ensimmäinen kirjoittaja on valmis, hän taittaa paperin siten, ettei hänen vastauksensa näy, ja antaa paperin seuraavalle. Tämä kirjoittaa morsiamen nimen - tai jonkin morsianta hyvin kuvaavan leikkinimen tai lempinimen. Hänkin taittaa paperin ja antaa sen seuraavalle. Leikki jatkuu tähän tapaan. Leikin vetäjä aina kuuluttaa, mikä tieto seuraavaksi täytetään.

Täytettäviä tietoja ovat järjestyksessä:

- morsiamen ominaisuus
- morsiamen nimi / leikkinimi / lempinimi
- sulhasen ominaisuus
- sulhasen nimi / leikkinimi / lempinimi
- pariskunnan ensimmäinen kohtauspaikka
- mitä sulhanen silloin sanoi
- mitä morsian silloin sanoi
- mitä sitten tapahtui
- mitä kansa siihen sanoi
- mikä oli lopputulos

Tiedot kirjoitetaan paperille lauseina. Leikin vetäjän tehtävä on koostaa irrallisista ja usein puutteellisistakin lauseista pieni kertomus.

Kertomus muotoutuu tietenkin sen mukaan, kuinka paljon puolisoiden vanhemmat todellisuudessa tietävät lastensa ensitapaamisesta ja kuinka paljon he rohkenevat käyttää mielikuvitustaan. Hääpari voisi leikin jälkeen kertoa, osuiko mikään syntyneessä kuvauksessa nappiin.

MITÄ ON AVIOLIITTO?

Leikkiin valitaan paitsi hääpari, myös heidän vanhempiensa edustajat: jompikumpi äideistä ja jompikumpi isistä. Tarvitaan kaksi äänittävää kasettinauhuria kasetteineen sekä kaksi leikin ohjaajaa niiden käyttäjiksi. Hääpari sekä vanhemmista muodostuva pari viedään eri huoneisiin, sillä he eivät saa kuulla toistensa puheita.

Kummaltakin parilta nauhoitetaan 2-3 minuutin tarina. Aihe on molemmilla sama. Heidän tulee kertoa Virtasten pariskunnan avioelämästä. Molemmat parin osapuolet kertovat tarinaa vuorotellen parilla lauseella ja leikin ohjaaja äänittää kaiken kasetille.

Kun molemmat parit ovat tarinansa kertoneet, he palaavat juhlaväen luo. Arvan osoittamassa järjestyksessä molemmat nauhat kuunnellaan. Oliko tuoreen avioparin ja pitempään naimisissa olleista muodostuneen parin tarinoissa eroja? Havaittiinko sukupolvien välisiä eroja? Vai pysyykö kaikki todella muuttumattomana vuosien saatossa? Keksittyjä tarinoita on joka tapauksessa hauska kuunnella, vaikkei vertailtaessa liiemmin eroja löytyisikään.

HÄÄPARIASETELMAT

Leikkiin pyydetään vieraiden joukosta kaksi pariskuntaa avustajiksi. Parit asettuvat esiintymislavalle ja parien väliin laitetaan näköesteeksi sermi. Yleisö kuitenkin näkee molemmat parit. Toisesta pariskunnasta tulee morsiamen muovailumateriaalia, toisesta sulhasen. Heidän nimittäin täytyy kummankin asetella toisen työtä näkemättä oma pariskuntansa siihen asentoon, missä he itse olivat ensi kertaa nähdessään. Kun ihmisveistokset ovat valmiit, poistetaan sermit ja vertaillaan tuloksia. Miten se ensitapaaminen taas menikään.

Takaisin sivun alkuun

KOSINTA

Juhlaväestä valitaan neljä miestä. Heidät viedään hetkeksi ulos juhlahuoneesta ja heille kerrotaan, että heidän tulee kohta kaupitella pölynimureita eräälle naiselle - jonka rooliin valitaan morsian. Morsiamelle puolestaan sanotaan, että neljä miestä tulee häntä kosimaan mutta että sulhokandidaatteja kannattaa vielä tutkia tarkoin kysymällä mm. näiden ikää, ammattia, taustoja, kotitaloustaitoja jne. Morsian ei siis tiedä, että miehet kuvittelevat olevansa pölynimurikaupparatsuja. Yleisölle kerrotaan kosinnasta sama kuin morsiamelle, mutta siten, etteivät imurikauppias-kosiomiehet kuule.

Yksi kauppiaista kerrallaan tulee esittelemään imuriaan. Kauppiaat eivät saa mainita puheenaihettaan eli imuria, vaan siitä pitää puhua kierrellen vastailtaessa morsiamen tiukkoihin kysymyksiin. Hauskuus piilee tietysti siinä, ettei keskustelun kumpikaan osapuoli tiedä toisen todellista roolia. Yleisö valitsee parhaan kosinnan ja sen esittänyt sulho palkitaan.

HARJA

Sekä sulhanen että morsian lähetetään toviksi pois juhlatilasta. Sillä aikaa yleisölle kerrotaan, että harjat, jotka sulhasella ja morsiamella kohta on käsissään, kuvaavat heitä tulevana hääyönä tai tulevassa avioliitossa. Sulhasen harja on morsian ja morsiamen harja on sulhanen. Tätä taas ei hääpari itse tiedä. Pari pyydetään takaisin sisään ja ohjataan esiintymislavalle tai -tilaan. Molemmille annetaan harjat ja heitä pyydetään tekemään niillä ihan mitä he lystäävät. Ja juhlaväellä on hauskaa! Kun hääpari on jonkin aikaa pähkäillyt, että mille ne nyt oikein nauravat, asiain tila paljastetaan myös heille.

HÄÄPARI VASTAAN VANHEMMAT, SUKU VASTAAN SUKU

Tässä yhteistyötaitoa testaavassa leikissä asetetaan vastakkain kokemus ja into eli appivanhemmat ja vastaleivottu hääpari. Kuka pareista vaikkapa vaihtaa vaipan nukelle sukkelammin? Ketkä viikkaavat siistimmin ja nopeimmin lakanan? Arkisia tehtäviä voi keksiä vaikka kuinka paljon. Suoritukseen varataan tietty aika ja jälkipuheilta välttymiseksi joku puolueeton tuomari, joka arvostelee tulokset. Erilaisia taitoja voidaan mitata myös kilpailussa, jossa ottelevat edustajat kummastakin suvusta.

Lähteet:
Aalto, Satu (toim.): Suuri seuraleikkikirja - Ohjelmavihjeitä arkeen ja juhlaan. Karisto Oy Hämeenlinna 2001.
Jokela, Pia & Korvenheimo, Pia-Riitta: Unohtumaton hääjuhla. Leikkien ja ideoiden kirja. Polarlehdet Oy 1996.
Koivula, Kirsti: Tuttavaksi tulemme. Ryhmän ohjaajan käsikirja. 1993. Kultakutri ja Peter Plys: Hieno käytös, hyvät naiset ja herrat! Kustannusosakeyhtiö Kivi 1946.

Hääleikit koonnut tähän Maaret Lipponen
maaret.lipponen@wetterhoff.hamk.fi

Häälinkkejä

www.kotimaa.fi/kotimaa/haat/
kaikkea häihin liittyvää
www.dlc.fi/~riksu/uusihaa.htm
kaikkea häihin liittyvää
www.jotainsinista.net
mm. hääaiheisia artikkeleita ja keskutelua, monipuoliset hääsivut www.ampiaistehdas.net/haasivut/
Tanjan ja Artin häätarina.
www.mtv3.fi/juhlat/
kaikkea häihin liittyvää
www.juhlitaan.net/haaopas/
opas juhlaan kuin juhlaan
http://www.helsinki.fi/~lojanen/wedding.html
Sivu sisältää paljon hääaiheisia linkkejä http://www.jotainsinista.net/leikit.shtml
Hääleikkejä.

Takaisin sivun alkuun