Tahdita tanssi  mun sydämeni, joka kiivaasti hypellen lyö, / taluta hänetä taas vierelleni, taltuta rauhaton yö / Toiveeni kantakoon mertenkin yli, jotta rakkaani tietäisi sen, / häntä kotona odottaa kaipaava syli. Sitä toisille tarjoa en. Malena Lahtimiehen runossa on vimmaa ja riemua.

Tuijotan avaruuteen ja tunnen olevani yksin. - - Maailmankaikkeus katsoo takaisin, miljardein tuikkivin silmin. Lue toimittajamme Johanna Verhiön runo ja ihastu!