Louhi, Pohjolan emäntä, sanan virkkoi, noin nimesi: "Ohoh viisas Väinämöinen, tietäjä iän-ikuinen! En kysele kultiasi, halaja hope'itasi: kullat on lasten kukkasia, hopeat hevon helyjä. Taiatko takoa sammon, kirjokannen kalkutella joutsenen kynän nenästä, maholehmän maitosesta, yhen ohrasen jyvästä, yhen uuhen villasesta, niin annan tytön sinulle, panen neien palkastasi, saatan sun omille maille, oman linnun laulamille, oman kukon kuulumille, oman peltosi perille." (Kalevala 1849)

Perjantaina aamupäivällä Hämeen ammattikorkeakoulun Lahdensivun kampuksella oli kimalletta kerrakseen. Hohtavat jäätaideteokset helmeilivät auringossa. Ohjaustoiminnan opiskelijat veistelivät jäädyttämiään jäitä kauniissa auringonpaisteessa. Kyseessä oli ammattikorkeakoulun järjestämä valinnainen valu- ja pakotuskurssi. Yksi suuri osa kurssista oli jääveistoksien tekeminen.

Miia Säde työstää Iku-Tursoa

Jääveistoksien aihe lähti Kalevalasta. Opiskelijat tutkivat Kalevalaa ja valitsivat ryhmittäin jonkun idean, jota he lähtivät toteuttamaan. He hahmottelivat paperille veistokset ikään kuin palapelinä. Yksi ryhmä sai idean Lasten kalevalan Pohjanakasta, joka muutti itsensä merihirviöksi taistelua varten. Toinen ryhmä sai idean hauen kuvasta ja päätti lähteä toteuttamaan sitä. Väinämöisen venehän takertuu suuren hauen hartioille sammon ryöstöretkellä. Väinämöinen voittaa hauen ja rakentaa sen leukaluusta kanteleen, jolla hän lumoaa luonnon. Vain Väinämöinen pystyy soittamaan kanteletta. Kolmas jääveistos oli Louhen tuoli, joka muuttuikin matkan varrella hauen leuoiksi.

Väinämöisen kantele

Opiskelijat olivat jo viikkoa ennen laittaneet vettä jäätymään pakasterasioihin, jätesäkkeihin, peltipurkkeihin ja isoihin saaveihin. Vesikelien takia vesi ei ollut kunnolla jäätynyt, joten suunnitelmia täytyi muuttaa. Hauesta tuli luonnollisesti sampo, sillä vesi oli jäätynyt vain jääkuoriksi. Eepoksessa Sampohan särkyy ja hukkuu mereen aarteiksi ja Suomen rannoille rikkaudeksi. Jääkuorista muodostui arkku ja kantele. Kaikki opiskelijat tekivät aarteen tämän Toivesammon ympärille. Aarteet olivat Sammon ympärillä kuultavia pisaroita ja muita jäätaideteoksia. Joitakin aarteita oli maalattu vesiväreillä. Merihirviö eli Iku-Turso onnistui hyvin ja osat liitettiin yhteen vesilumisohjolla. Hirviön sisälle tehtiin punaiseksi maalattu sydän.

Iku-Turso hohti Tuonelanjoessa

Louhen tuolia jäädyttäessä oli käytetty hienosti kekseliäisyyttä ja lisätty rautalangoista tehtyjä kaloja vesiastiaan ennen jäädyttämistä. Jää ei ollut kuitenkaan täysin jäätynyt, joten tuolista tulikin hauen leuat. Opiskelijat työstivät jäätä puukoilla ja vasaralla. Perimmäinen ajatus veistoksissa oli koristaa ympäristöä eli tehdä ympäristötaidetta.

Illalla jääveistokset loistivat pimeässä.

Kuvat ja teksti: Janina Lainio, ohjaustoiminnan artenomi (AMK) -opiskelija
Lähdetidot Kalevala 1849