Hetkiä toisen elämässä |
Larppaaminen on toiminnallis-ilmaisullinen menetelmä, jossa pelaaja eläytyy hahmonsa elämään. Näytelmien maailmassa pelaajaa kutsutaan näyttelijäksi ja hahmoa rooliksi. Larpilla ei ole varsinaista käsikirjoittajaa, mutta pelinjohtaja kuvailee maailmaa, johon hahmot sijoittuvat ja tilannetta tai ”kohtausta”, johon hahmot ovat pelin alkaessa tulleet. Suurimmassa osassa larpeista pelinjohtaja kirjoittaa myös hahmot, mutta varsinkin larppijatkumoissa on tavallista, että pelaaja kirjoittaa oman hahmonsa ainakin osittain itse. Neonhämärä -larppijatkumo sijoittuu oman maailmamme kaltaiseen maailmaan, jossa meille kaikille tuttuihin asioihin sekoittuu peikkoja ja mystiikkaa sekä muinaissuomalaisia vivahteita. Pelin kantavana teemana, kuten Neonhämärän toinen pelinjohtaja Niina Niskanen minulle kertoi, on erilaisuus - kuten kulttuurierot ja eroavaisuudet erilaisten uskomusten välillä - sekä elämänmuutos ja todellisuuden rajat. Näiden vakavien aiheiden käsittelyn lisäksi pelinjohdon tavoitteena on ”pitää hauskaa, tavoitella hienoja pelikokemuksia ja tarjota pelaajille vaihtoehtotodellisuuden, jonne he voivat milloin tahansa pistäytyä elämään hahmonsa elämää.” Niina toimii pelinjohtajana kampanjassa yhdessä Simo Järvelän kanssa. He molemmat haluavat luoda pelikäytännön, jossa oleellisessa osassa on vuorovaikutus pelinjohdon ja pelaajien välillä, ja jonka kantavana ajatuksena on se, että pelaaja tuntee hahmonsa parhaiten ja osaa siten parhaiten ohjata sitä mielekkääseen suuntaan. Pelinjohto vastaa pelin suurista linjoista ja pitää maailman koossa pelaajan vastatessa hahmonsa kehittämisestä.
Itse pelaan kyseisessä larppijatkumossa Elina ”Severiina” Vaaraa, joka on Espoon Nuuksiossa asuva klassinen hieroja. Elinan elämä on rauhallista, kunnes tavattuaan vanhoja ystäviään pitkästä aikaa, sotkeutuu monenlaiseen mieshuolista mystisiin esineisiin ja olentoihin. Elinan elämä on täysin erilaista kuin omani, meitä yhdistää eniten ehkä mieltymys teehen ja Björkin musiikkiin. Osittain Elina edustaa ominaisuuksia, joita arvostan, mutta joita en itse omaa. Elinalla on myös puutteita ja kykyjä, jotka tuovat häneen ulottuvuutta ja toisaalta mahdollistaa minun pelaajana lähteä mukaan vaihteleviin tilanteisiin ja saattaa hahmoni pulaan. Eli sellaisia ominaisuuksia, joilla syntyy hyvää ja monipuolista peliä itselle ja muille pelaajille. Loin hahmon itse käyden samalla sähköpostikeskustelua pelinjohdon kanssa. Pelinjohdon selventävät kysymykset helpottivat hahmon luontia ja auttoivat luomaan moniuloitteisen hahmon, jonka kehitystä pelin edetessä on kiinnostava seurata. Pelin päätyttyä pelaajat antavat palautetta pelinjohdolle ja toisille pelaajille. Tämä palautekeskustelu tunnetaan myös nimellä debrief (eng. pyydetty selvitys) tai debfiiffi ja se on luonteeltaan hyvin vapaa ja avoin. Debriiffi helpottaa siirtymää, jossa pelaaja luopuu hahmostaan ja palaa toimimaan arkiminänsä mukaisesti. Palautekeskustelun lisäksi pelaaja tekee pelinjohdolle pienen raportin hahmonsa tekemisistä pelin aikana. Näiden raporttien pohjalta pelinjohtajat pystyvät monitoroimaan, mitkä heidän luomistaan juonikuvioista toimivat ja mitkä eivät. Raporteista selviää myös, mitkä pelikäytännöt ovat pelaajien mielestä hyviä ja mitkä kaipaavat hiomista. Raportit ovat pelinjohdolle arvokas apuväline, jonka arvoa kaikki pelaajat eivät ole vielä ymmärtäneet. Itse koen raportit hyvin oleellisena osana larppaamisen kehittämistä harrastuksena – larppaamisen kehittäminen on oma tavoitteeni, joka innosti kirjoittamaan tämän jutun.
Lue lisää: Neonhämärä-liveroolipelistä: http://neonhamara.kapsi.fi/index.html Larppaamisesta yleisesti: www.larp.fi
Kuvat: Mikko Koistinen ja Johanna Verhiö |