Jos sinä olisit hirviö, mikä hirviö olisit? Minä olisin H.P. Lovecraftin Call of Cthulhu- tyyppinen lonkerohirviö. Vietin viikonlopun lonkerohirviönä, joka on ahtautuneena ihmisen nahkaan. Sisäistä hirviötäni pääsin esittelemään Nochtardes-nimisessä larpissa ystävänpäivä-viikonloppuna Turussa.

Kun alat luomaan hirviötä vaikkapa naamiaisia varten, on hyvä perehtyä tämän hirviön luonteeseen. Onko hirviö älykäs? Onko hän tarkka ulkonäöstään? Miten hirviö ääntelee? Missä hirviö viihtyy? Ja niin edelleen. Minun lonkerohirviöni tarina lyhykäisyydessään: Cthoan on syntynyt merihirviö Hydran pikkutuhmasta ajatuksesta. Tämä ajatus siirtyi Cthoanin isän, suuren merikäärmeen kylkeen. Jokusen kuukauden päästä kyljestä irtaantui hyllyvä kahdeksan silmäinen lonkerohirviö. Isosiskonsa, joka on merikäärmeen ja lohikäärmeen risteymä, kanssa Cthoan lähtee tapaamaan pikkusiskoaan, joka asuu Turussa. Välttääkseen turhan huomion siskokset muuntautuvat ihmisen näköiseksi. Cthoan on muiden lonkerohirviöiden tavoin pohdiskeleva, utelias ja tarpeen tullen nopea liikkeissään.

Kun hirviön luonne on selvillä, on aika miettiä miten tämän luonteen tuo esille. Cthoan asuu syvällä meren pohjassa, joten sininen, vihreä ja pohjamudan ruskea ovat hänen värinsä. Värit ovat erinomainen tapa tuoda esille luonnetta ja niiden valintaan on hyvä kiinnittää huomiota. Lonkerohirviönä Cthoan pitää lonkeromaisista asioista, kuten pitkistä huiveista ja rastoista. Mereen liitetään myös verkot, joita on helppo tehdä neulomalla tai virkkamalla. Koruissa helmet ja simpukankuoret kuvastavat merta. Seuraavassa kerron kohta kohdalta, miten toin esille sisäisen hirviöni.

Hiukset: Tekokuiturastat on helppo kiinnittää omiin hiuksiin letittämällä, jolloin ne on helposti myös poistettavissa. Omien hiusten väri sekoittuu rastojen väriin. Tekokuiturastat voi pestä ja ne päässä voi uida ja saunoa. Märät rastat kuitenkin painavat paljon ja kuivuvat hitaasti. Tekokuiturastoja voi pitää päässä useammankin kuukauden putkeen, mutta päänahan olisi hyvä päästä hengittämään parin kuukauden välein. Lonkerohirviölleni valitsin mustat, sinimustat ja vihreämustat rastat, jotka letitin kaikkialle hiuksiini. Leikkasin osan rastoista puoliksi, jolloin sain päälaelle lyhyempiä rastoja.

Naama: Kestävä maski syntyy kerroksilla ja ennenkaikkea hyvällä pohjustuksella. Pese ja rasvaa naamasi. Levitä meikkivoide ennenkuin ihovoide on kokonaan imeytynyt. Anna imeytyä. Puuteroi. Maalasin naamaani imukuppimaisia ympyröitä Grimas-maaleilla käyttäen väreinä sinistä, vihreää, mustaa ja valkoista. Maalasin myös luomeni grimasilla. Hieroin sini-vihreää grimasia naamaani sinne tänne. Puuteroin. Liimasin osaan imukupeista timantit vesiliukoisella iholiimalla. Maskeerasin silmän ympärykset tummilla sävyillä saadakseni itsestäni uhkaavamman oloisen.

Kynnet: Kynnet kertovat paljon luonteesta. Pitkäkyntinen hirviö raatelee, lyhytkyntinen tekee jotain muuta kamalaa. Pitkillä kynsillä pystyy helposti tuomaan petomaisuutta esiin. Lonkerohirviö kuitenkin hyökkää lonkeroidensa voimalla, joten leikkasin kynteni niin lyhyiksi, kuin on terveellistä. Lakkasin kynnet sinisiksi.

Vaatteet: Vaatteet kuvastavat arvostuksia, pitääkö tärkeämpänä ulkonäköä vai mukavuutta, kuinka paljon paljastaa omasta kehostaan ja niin edelleen. Cthoan on häpeissään avuttoman näköisestä ihmisruumiista ja peittää sen siksi monilla vaatekerroksilla. Vaatekerrokset myöskin piilottavat kehon, jolloin syntyy arvoituksellisempi ulkonäkö kuin paljastavalla pukeutumisella. Paljastavasti pukeutuvat hirviöt houkuttelevat uhrinsa luokseen ja haluavat siksi näyttää hyvältä ja vietellä paljaalla pinnalla. Cthoanille ompelin turkoosit collegehousut ja neuloin kolme metrisen verkkokaulahuivin, jonka pystyin kieputtamaan peittämään osan kasvoista. Koska ulkona oli kylmä, neuloin myös petroolin sinisen hupullisen viitan. Viitta lisäsi volyymiä pukeutumiseen ja piilotti lisää kehon muotoja. Tein myös koruja, joissa käytin makean veden litteitä helmiä.

Asento: Olen erittäin tarkka ryhditäni, koska minulla on jäykkä niskanikama, joka kipeytyy helposti. Lonkerohirviö taasen on hyvinkin selkärangaton tyyppi. Tätä selkärangattomuutta kuvasin kulkemalla huonossa ryhdissä roikottaen toista kättäni. Kun istuin, nojasin aina pöytään ja lepuutin usein päätäni pöydällä. Tämä myöskin rikkoo normeja vastaan, joita ihmisille opetetaan pienestä pitäen ja tuo esille hirviön erilaisen normiston. Itsevarmat hirviöt kulkevat rinta rottingilla, petomaiset hieman kyyryssä, valmiina loikkaamaan pahaa aavistamattoman saaliin kimppuun. Viettelijät nojautuvat, pitävät päätä kenossa ja mutristavat huuliaan. Luonne määrittelee siis myös asennon ja paljon on luotettavissa pelkästä asennosta.

Tämä hirviömaski kesti koko viikonlopun eli myös kahden yön nukkumisen. Koska myös nukuin maskit päällä, en käyttänyt ripsiväriä, joka olisi voinut joutua silmiin ja aiheuttaa tulehduksen hautuessaan silmässä pari päivää. En myöskään käyttänyt ns. Crazy – piilolinssejä luomaan hirviön tunnelmaa, koska niitä saa käyttää vain kahdeksan tuntia kerrallaan. Ja kyllä, tämä maski herätti paljon huomiota Turun kaduilla.

Teksti ja kuvat: Johanna Verhiö, ohjaustoiminnan artenomi (AMK) -opiskelija