Ministeri Risikko: Kuntoutus on tärkeä osa nuorisotakuuta

"Osa nuorista tarvitsee monipuolista kuntoutusta päästäkseen opiskelemaan tai kiinni työelämään. Kuntoutus onkin olennainen ja tärkeä osa nuorisotakuuta" sanoi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko puhuessaan tänään Helsingissä.

Pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen helpotetaan vuoden 2014 alussa, kun kuntoutuksen myöntämisehtoja muutetaan. Tällä hetkellä Kansaneläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työssä käyvälle tai työelämään siirtyvälle henkilölle, jonka työkyky on jo heikentynyt tai jota uhkaa työkyvyttömyys.

"Ammatilliseen kuntoutukseen eivät nyt pääse työelämään kiinnittymättömät nuoret. Kansaneläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen kriteerien lieventäminen työkyvyttömyysuhan suhteen lisäisi kuntoutujia arvioilta noin 1 000 henkilöllä. Kuntoutuskustannukset toki nousivat, mutta lisäinvestointi maksaisi itsensä nopeasti takaisin. On laskettu, että yhden syrjäytyneen nuoren kustannukset yhteiskunnalle ovat jopa miljoona euroa" muistutti Risikko.

Ammatillista kuntoutusta voidaan jatkossa siis antaa myös niille nuorille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä työelämästä ennen kuin ovat sinne päässeetkään. Kuntoutus voi olla esimerkiksi työ- tai koulutuskokeilua, erilaisia kursseja tai muuta nuoren elämäntilanteeseen räätälöityä toimintaa.

"Joskus pelkästään arjen rutiineista selviäminen voi olla nuorelle hankalaa. Vasta sitten, kun ne hallitsee, pystyy palaamaan kouluun tai työelämään. Teemme parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä selvitystä siitä, miten kuntoutuksella voidaan parantaa nuorten arjen hallintaa. On tärkeää tunnistaa, millaisia kuntoutusta tarvitaan: lääkinnällistä, ammatillista, sosiaalista vai kenties mielenterveyskuntoutusta."

Risikon mukaan järjestöt tekevät arvokasta työtä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten puolesta.

"Raha-automaattiyhdistys (RAY) käynnistää ensi vuoden alussa avustusohjelman, jolla edistetään erityisesti vaikeasti työllistyvien nuorten mahdollisuuksia itsenäistyä ja päästä työelämään. Ohjelma mahdollistaa RAY:n avustamien järjestöjen osallistumisen nuorisotakuun toteuttamiseen" sanoi Risikko.

Esimerkiksi sairaus saattaa vaikeuttaa nuoren työllistymistä, ja silloin hänen tuekseen saatetaan tarvita useiden eri kuntouttavien toimenpiteiden kokonaisuutta. Siksi monipuoliset palvelut  - kuten päihdekuntoutus ja mielenterveyskuntoutus - ovat hyvin tärkeitä.

Lisätietoja

Ministeri Paula Risikko, p. 050 511 3107

STM uudistaa vammaislainsäädäntöä ja seuraa kehitysvammaisten asumisohjelman toteutumista

Sosiaalihuollon alaisen vammaislainsäädännön uudistaminen jatkuu tänä keväänä. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki. Tavoitteena on yhteinen laki, joka turvaa eri vammaryhmien yhdenvertaiset palvelut. Lisäksi uuden erityislain on edistettävä vammaisten henkilöiden edellytyksiä elää yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä.

Työryhmän tehtävänä on selvittää myös vammaisia henkilöjä koskevan erityislainsäädännön muut uudistamistarpeet sekä laatia luonnos hallituksen esitykseksi vuoden 2014 loppuun mennessä.

Vammaislainsäädännön kehittäminen kytkeytyy kiinteästi valmisteilla olevaan palvelurakenneuudistukseen sekä sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistukseen. Työssä on otettava huomioon myös YK:n vammaissopimuksen kansalliselle lainsäädännölle asettamat velvoitteet sekä kehitysvammaisten asumista ja palveluja koskeva periaatepäätös.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan jokaisella kehitysvammaisilla henkilöillä on oikeus asua samoin kuin muutkin kuntalaiset ja saada tarvitsemansa palvelut. Päämääränä on, että vuoteen 2016 mennessä laitoksissa on enintään 500 asukasta, ja että vuoden 2020 jälkeen kukaan vammainen henkilö ei asu laitoksessa.

STM on asettanut myös työryhmän, joka seuraa kehitysvammaisten asumisen ohjelman valtakunnallista toimeenpanoa. Seurantaryhmän tehtävänä on koordinoida periaatepäätöksen toimeenpanoa ja muun muassa edistää asiakaslähtöisiä toimintamalleja palvelujen järjestämisessä sekä ennakoida henkilöstön osaamistarpeita. Seurantaryhmän toimikausi päättyy vuoden 2015 lopussa.

Lisätietoja

Hallitussihteeri Jaana Huhta, p. 0295 163 407

Neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina. p. 0295 163 405

Töiden uudelleenjärjestelyt ja työn epävarmuus stressaavat eniten

Suomalaisille työntekijöille eniten työperäistä stressiä aiheuttavat töiden uudelleenjärjestely ja työsuhteen epävarmuus. Stressaavaksi koetaan myös työn määrä sekä työtehtävien ja vastuiden epäselvyys työyhteisössä.

Tiedot ilmenevät juuri julkaistusta Euroopan työterveys- ja -turvallisuusviraston (Bilbao-virasto) tekemästä mielipidekyselystä, johon vastasi noin 550 suomalaista työntekijää. Yhteensä kyselyyn vastasi yli 16 000 työntekijää 31:stä Euroopan eri maasta. Euroopan laajuinen kysely tehtiin nyt kolmatta kertaa.

Työperäisen stressin syyt eurooppalaisille yhteisiä

Kun vastaajia pyydettiin nimeämään kuudesta vaihtoehdosta työperäisen stressin yleisin syy, 65 prosenttia valitsi töiden uudelleenjärjestelyn tai työsuhteen epävarmuuden. Työtuntien tai työn määrän valitsi 58 prosenttia ja työtehtävien ja vastuualueiden epäselvyyden 53 prosenttia.

Suomen tulokset ovat linjassa muiden Euroopan maiden tulosten kanssa, sillä työn uudelleenjärjestelyä tai epävarmuutta pidetään kaikkialla Euroopassa yleisimpänä työperäisen stressin syynä.

Työperäistä stressiä pitää työpaikallaan harvinaisena 49 prosenttia suomalaisista vastaajista, kun taas 38 prosenttia pitää sitä melko yleisenä ja vain 6 prosenttia erittäin yleisenä. Suomen tulokset poikkeavat jonkin verran koko kyselyn tuloksista: kaikista kyselyyn vastanneista työperäistä stressiä pitää harvinaisena 45 prosenttia, melko yleisenä 35 prosenttia ja erittäin yleisenä 16 prosenttia.

Suomalaisista vastaajista 60 prosenttia oli sitä mieltä, että stressi on työpaikalla hallinnassa. Luku on hieman korkeampi kuin eurooppalainen keskiarvo (54 prosenttia).

Mikä on Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto?

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto - josta Suomessa käytetään myös nimeä Bilbao-virasto - on Euroopan unionin virasto, joka tuottaa ja jakaa tietoa työterveydestä ja -turvallisuudesta.

Virasto on vuodesta 2000 lähtien järjestänyt eurooppalaisia kampanjoita, joiden avulla virasto levittää tietoa työterveyden ja työturvallisuuden riskeistä, niiden vaikutuksesta työntekijöiden työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Vuosien 2012-2013 kampanjateemana on Yhteistyöllä riskit hallintaan.

Bilbao-viraston yhteistyökumppaneita ovat muun muassa eri maiden hallitukset, työmarkkinajärjestöt, työterveyden ja -turvallisuuden tutkimuslaitokset, alan sidosryhmäverkostot ja yritykset.

Lisätietoja

Ylitarkastaja Hannu Stålhammar, p. +358 295 163 469, Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

Lähde www.stm.fi