Gustafsson: Koulutustakuun avulla jokaiselle nuorelle perusasteen jälkeinen koulutuspaikka

- Olemme opetus- ja kulttuuriministeriössä käynnistäneet nuorisotakuun toteuttamisen ripeästi. Jo viime elokuussa lisättiin ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja niille alueille, jossa koulutuksen tarjontaa on suhteessa väestökehitykseen ja työvoimatarpeeseen muita alueita vähemmän, sanoi entinen opetusministeri Jukka Gustafsson puhuessaan 21. toukokuuta Helsingissä neljän ministeriön yhteisessä nuorisotakuuta koskevassa tiedotustilaisuudessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla nuorisotakuuseen kuuluvaa koulutustakuuta toimeenpannaan lukuisilla eri toimilla.

- Nuorisotakuun onnistumisen kannalta ensimmäinen edellytys on, että siirtymät perusopetuksesta toiselle asteelle saadaan toimimaan nopeasti ja joustavasti. Tästä syystä ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita uudistettiin tämän vuoden alusta lukien siten, että perusopetuksen päättäneet ja vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita koskeva, uudistettu asetus tuli voimaan vuoden 2013 alussa. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran käytäntöön syksyn 2013 yhteishaussa, ja täydessä laajuudessaan uudistuksen vaikutukset tulevat näkymään kevään 2014 yhteishausta lähtien. Muutokset asettavat perusopetuksen juuri päättäneet sekä perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa vailla olevat etusijalle toisen asteen opiskelijavalinnassa.

- Vielä tänä keväänä yhteishaku kuitenkin toteutetaan nykyisten valintaperusteiden mukaisesti koska uusien valintaperusteiden käyttöönotto edellyttää sähköisten hakupalveluiden uudistamista.

Uudet sähköiset hakupalvelut otetaan käyttöön syksyllä 2013, jolloin ne pilotoidaan. Samassa yhteydessä kokeillaan uutta opintopolku.fi -verkkopalvelua, joka on Oppijan verkkopalvelu -hankkeessa uudistettu järjestelmäkokonaisuus.

Toinen keskeinen koulutustakuuta toteuttava toimi on riittävän ammatillisen koulutuksen tarjonta ja oikea kohdentaminen. Koulutustakuun toteuttamiseksi valtion vuosien 2014 - 2017 kehyspäätöksessä ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan lisärahaa 10 miljoonaa euroa vuosille 2014 - 2015 ja 14 miljoonaa euroa vuosille 2016 - 2017.

- Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien uudelleensuuntaamisessa yhtenä kriteerinä käytetään nuorisotakuun toteutumista. Opiskelijapaikkojen kohdentaminen oikein ja niiden riittävyys koko maassa on olennainen asia koulutustakuun toteuttamisessa, Gustafsson korosti.

- Lisärahan ansiosta ammatillista koulutusta koskevia opiskelijamäärälisäyksiä voidaan tehdä niille alueille, joilla tarjonta on väestökehitykseen nähden muita alueita alhaisempi. Muilla alueilla opiskelijamäärävähennyksiä taas on voitu kohtuullistaa ja koulutustarjonnan sopeuttamista jaksottaa pidemmälle aikavälille kuin alun perin oli kaavailtu. Kehyspäätöksen johdosta opiskelupaikkoja on tulevaisuudessa riittävästi ikäluokkaan nähden, ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet.

Lisäpanostukset oppisopimuskoulutukseen ja nuorten aikuisten osaamisohjelmaan

Nuorisotakuun toteuttamiseksi taloudellisia lisäpanostuksia osoitetaan myös oppisopimuskoulutukseen ja työssä oppimisen kehittämiseen.

- Kevään kehyspäätöksessä niiden kehittämiseen kohdennettiin lisärahoitusta 17,8 miljoonaa euroa vuosina 2014-2015 ja 22,7 miljoonaa euroa vuosina 2016-2017. Tavoitteena on vahvistaa nuorten oppisopimuskoulutusta muun muassa liittämällä siihen ei-työsopimussuhteisena toteutettava ennakkojakso, jolla halutaan alentaa sekä työnantajan että opiskelijan kynnystä tehdä oppisopimus. Työnantajalle nuorista oppisopimusoppilaista maksettavaa korvausta nostettiin tämän vuoden alusta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että saammekin moninkertaistettua peruskoulusta suoraan oppisopimuskoulutukseen etenevien määrän.

- Merkittävä koulutustakuun piiriin kuuluva toimi on myös jo käynnistynyt, vuosille ajoittuva 2013-2016 Nuorten aikuisten osaamisohjelma, joka tarjoaa 20-29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville nuorille tuetun mahdollisuuden ammatillisen tutkinnon suorittamiseen joko oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuksena. Sille osoitetaan ohjelmakautena yhteensä 183 miljoonaa euroa.

Muita koulutustakuuta toteuttavia, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluvia toimenpiteitä ovat ammatilliseen koulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistaminen, määräaikainen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma, koulupudokkaiden aktivointiin tähtäävä joustava perusopetus -hanke (JOPO) sekä lukiokoulutukseen valmistava koulutus maahanmuuttajille ja vieraskielisille.

Lisätietoja:

-ministerin erityisavustaja Martta October, puh. 0295 3 30132

-ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (OKM), puh. 0295 3 3025

Arhinmäki: Nuori ei ole meille muutoksen kohde, vaan muutoksen toteuttaja

- Nuorisotakuun tulee haastaa meidät aikuiset kuuntelemaan nuoria ja katsomaan asioita heidän näkökulmastaan. Nuoret tarvitsevat kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista. He ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita ja heillä on sanottavaa saamistaan ja tarvitsemistaan palveluista, sanoi nuorisoasioista vastaava kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki. Hän puhui ministeriöiden yhteisessä nuorisotakuu-tiedotustilaisuudessa Helsingissä 21. toukokuuta.

- Nuori ei ole meille muutoksen kohde vaan muutoksen toteuttaja, Arhinmäki jatkoi ja siteerasi samalla Vaihtoehtoisen ammattikoulu Sovinto ry:n etsivää nuorisotyötä koskevat tavoitteet.

Yksi nuorille aikaa tarjoava julkinen palvelu on etsivä nuorisotyö, joka oli viime vuonna yhteydessä yli 20 000 nuoreen. Toiseen palveluun, nuorten työpajatoimintaan tehdyt nuorisotakuun lisäykset ovat mahdollistaneet sen, että pajoilla oli viime vuonna yli 14 400 nuorta

- Nuorten hakeutuminen sekä pajoille että etsivän nuorisotyön piiriin kertoo siitä, että nämä palvelut vastaavat nuorten odotuksiin. Tältä osin nuorisotakuun tavoitteita on saavutettu.

Nuorisotakuun merkitys vahvistuu Arhinmäen mukaan etsivän nuorisotyön kasvaneiden lukujen kautta.

- Etsivä nuorisotyö teki viime vuonna jälleen uusia ennätyksiä. Tällaiset ennätykset ovat hämmentäviä ja on hyvä, että nuoret ja etsivä nuorisotyö tavoittavat toisensa. Kasvaneet luvut kertovat kuitenkin samalla, että paljon on vielä tehtävää ja liian moni nuori on tarvitsemiensa palvelujen ulkopuolella. Etsivällä nuorisotyöllä onkin suuri merkitys nuorten keskinäiseen eriarvoistumiseen puuttumisessa. Sen kautta voidaan tavoittaa ja kuunnella nuoria, jotka eivät muuten hakeudu nuorille tarkoitettuihin palveluihin.

Etsivän nuorisotyön tavoittamista nuorista naisia ja tyttöjä oli noin 40 prosenttia ja miehiä ja poikia noin 60 prosenttia. Naisten osuus etsivän nuorisotyön tavoittamista nuorista on pikkuhiljaa noussut.

- Tasa-arvoministerinä pidän tärkeänä, että nuorisotakuun toimia tarkastellaan myös sukupuolinäkökulmasta.

Viranomaistahoista toisen asteen oppilaitokset, peruskoulut ja sosiaalitoimet pyysivät useimmissa tapauksissa etsivää nuorisotyötä tavoittamaan nuorta. Kaikkiaan 1 600 nuorta otti itse suoraan yhteyttä etsivään nuorisotyöhön, mikä kertoo siitä, että monet nuoret tuntevat palvelun.

Arhinmäki korostaa monialaisten viranomaisverkostojen merkitystä.

- Viranomaisyhteistyö kunnissa ja paikallistasolla on tärkeää nuorisotakuun toteuttamisessa. Sitä tarvitaan, jotta saamme tietoa nuorten palveluiden toimivuudesta. Viranomaisverkostoja on 290 kunnassa, mutta 14 kunnasta se vielä puuttuu. Kattavuus on siis jo hyvä, mutta parannettavaa on vielä. Seuraamme verkostojen työn etenemistä vuosittain.

Kuntien ilmoituksen mukaan nuorisolaissa säädetty, velvoittava viranomaisverkosto on parantanut paikallistason toimijoiden yhteistyötä.

- Valtaosa näistä verkostoista on myös ennakoivasti ottanut asialistalleen nuorisotakuun toteuttamisen paikallistasolla. Tämä ennakoiva asenne ansaitsee kiitoksen meiltä kaikilta. Se kuvastaa kuntien ja muiden paikallisten toimijoiden tahtoa auttaa nuoria eteenpäin.

- Ilahduttavaa oli myös huomata, että nuorisotakuuta koskeviin kokouksiin oli otettu mukaan kansalaisjärjestöjä, työmarkkinajärjestöjä sekä työnantajia. Näistä valtakunnallisen kyselyn tuloksista välittyy yhdessä tekemisen periaate.

Nuorisotakuun yhtenä tavoitteena on, että kunkin nuorille palveluja tarjoavan tahon osaaminen lisääntyisi ja palveluja muokattaisiin paremmin nuorilähtöisiksi. Arhinmäen mukaan nuorisotakuu haastaa katsomaan asioita nuorten näkökulmasta.

- Tarjotuissa palveluissa on annettava nuorelle aikaa omaksua se, miksi tarjottuun palveluun kannattaa osallistua ja mitä nuori voi odottaa saamaltaan palvelulta. Asiakkuustilanteessa nuoren kokema jännitys voi estää häntä osallistumasta omaa tulevaisuuttaan koskeviin päätöksiin. Meidän onkin jatkossa avoimin silmin tarkasteltava nuoren asiakkuustilanteeseen liittyviä asioita. Osaavilla ammattilaisilla tulee olla riittävästi aikaa nuoren äänen kuulemiseen. Se on kaikkien etu.

Lisätietoja:

- ministerin erityisavustaja Riikka Korpinurmi (OKM), Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

- monialaiset viranomaisverkostot: suunnittelija Marja Hanni , p. 0295 037 041, Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen ; Lapin ELY-keskuksen nuorisotoimi

- etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta: sivistystoimentarkastaja Erik Häggman, p. 0295 022 569, Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen ; Varsinais-Suomen ELY-keskuksen nuorisotoimi

Suomi liittyi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimukseen

Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta tehty yleissopimus tulee voimaan Suomessa 21.5.2013. Sopimuksen on ratifioinut tähän mennessä 152 valtiota. Suomi liittyy Pohjoismaista viimeisenä yleissopimukseen.

Aineettomaan kulttuuriperintöön sisältyy ilmiöitä, jotka periytyvät edellisiltä sukupolvilta ja säilyvät elävinä. Tällaisia voivat olla suullisen perinteen, esittävän taiteen, sosiaaliseen elämään liittyvien käytäntöjen, rituaalien ja juhlatilaisuuksien eri muodot sekä luontoa ja maailmankaikkeutta koskevat tiedot, taidot ja käytännöt. Näiden pohjalta voi syntyä esineitä, kuten työkaluja ja käsitöitä, erilaisia ilmaisun muotoja, kuten lauluja, runoja, tansseja, tai sosiaalisen elämän ilmentymiä, kuten leikkejä ja ruokia tai ruoanvalmistustapoja.

Yleissopimuksen tavoitteena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön suojelua, taata eri yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden aineettoman kulttuuriperinnön kunnioittaminen, lisätä tietoisuutta aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja vahvistaa siten myös ihmisten keskinäistä yhteisymmärrystä sekä tarjota kansainvälistä yhteistyötä ja apua.

Pääasiallisten tavoitteiden mukaisesti sopimuksen osapuoli säilyttää ja tunnistaa aineetonta kulttuuriperintöä, tallentaa ja luetteloi sekä tutkii, suojelee ja tukee sitä. Lisäksi tulee tarjota koulutusta ja tutkimusta sekä edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti.

Kulttuuriperinnön ymmärtäminen helpottaa kulttuurien välistä dialogia ja vahvistaa ihmisten kunnioitusta erilaisista elämäntavoista. Sen tunnetuksi tekeminen on merkityksellistä silloin, kun sen myötä välitetään sukupolvelta toiselle tärkeitä tietoja ja taitoja. Erityisen tärkeää tämä on erilaisten vähemmistöjen ja valtaväestön yhteiselon sujumisen kannalta.

Sopimuksessa määritellään luettelointimenettelyt. Niitä ovat säännöllisesti päivitettävät aineettoman perinnön kansalliset luettelot, kansainvälinen aineettoman kulttuuriperinnön luettelo ja kansainvälinen uhanalaisen aineettoman kulttuuriperinnön luettelo.

Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Leena Laaksonen (OKM), puh. 0295 3 30175

Taiteen ja kulttuurin veikkausvoittovarojen edunsaajien säästöissä selkeitä painotuksia

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki on tiedottanut kulttuurin hallinnonalaan vuonna 2014 kohdistuvista säästöistä. Ministeri esitteli aamupäivällä Säätytalossa Helsingissä lähtökohdat, joiden pohjalta kulttuurin ja taiteen veikkausvoittovarat opetus- ja kulttuuriministeriössä esitetään jaettavaksi vuonna 2014. Lopullinen päätös veikkausvoittovarojen käytöstä tehdään, kun eduskunta on hyväksynyt ensi vuoden talousarvion.

”Taiteen ja kulttuurin ensi vuoden tarkemmista rahoitusnäkymistä on tärkeää kertoa jo nyt. Se on mielestäni reilua ja välttämätöntä, koska alan toimijoiden on otettava valtionrahoituksen muutokset huomioon, kun he rakentavat ensi vuoden budjetteja ja ohjelmistoa”, sanoo ministeri Paavo Arhinmäki.

Noin puolet taiteen ja kulttuurin valtionrahoituksesta tulee veikkausvoittovaroista. Taiteen ja kulttuurin veikkausvoittovarojen jakajien määrä lisääntyy ensi vuonna, kun hallitusohjelman mukaisesti Valtion taidemuseo säätiöitetään Kansallisgalleriaksi ja sen toiminta siirretään rahoitettavaksi veikkausvoittovaroista.

Jos Kansallisgalleriasta aiheutuva muutos olisi tullut voimaan kokonaisuudessaan ensi vuoden alussa, olisi se merkinnyt noin 20 miljoonan euron säästöpainetta muille edunsaajille. Kehysriihessä hallitus kuitenkin päätti pehmentää iskua.

Säästöt toteutetaan nyt asteittain siten, että kehyskauden ensimmäisenä vuonna 2014 Veikkauksen jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan 10 miljoonalla eurolla taiteen ja kulttuurin edunsaajien hyväksi, mikä puolittaa säästötarpeen. Rahastoa puretaan myös kehyskauden muina vuosina, jotta voidaan turvata edunsaajille suunnilleen vuoden 2014 rahoitustaso. Tämä on mahdollista, koska kaikkien Veikkauksen edunsaajien rahoitusta lisätään vuosittain yhdellä prosentilla.

Pahimmillaan pelättiin, että säästöt olisivat lähes 10 prosentin luokkaa, mutta hallituksen sopimilla pehmennyksillä säästöjä onnistuttiin kohtuullistamaan.

Taiteen ja kulttuurin säästöjä ei tehdä juustohöyläperiaatteella vaan säästöpainetta on pyritty pienentämään erityisen haavoittuvilla aloilla ja toisaalta on pyritty löytämään aloja, joissa on mahdollista tehdä vastaavasti keskimääräistä suurempia säästöjä.

Taiteen ja kulttuurin veikkausvoittovarojen edunsaajiin vuonna 2014 kohdistuviin säästöihin esitetään seuraavia painotuksia:

1. Säästöjä ei suunnata lastenkulttuuriin, vapaan kentän ammattilaisryhmiin, apurahoihin ja palkintoihin eikä kulttuurilehtien tukeen. Niiden rahoitus pyritään pitämään vuoden 2013 tasolla.

2. Keskimääräistä vähemmän säästetään myös kansallisilta taidelaitoksilta eli Suomen Kansallisoopperalta ja Kansallisteatterilta. Niiden leikkaus vuonna 2014 on yksi prosentti.

3. Keskimääräinen säästö kulttuurin ja taiteen alan veikkausvoittovaroja saaville on 3,3 prosenttia.

4. Keskimääräistä enemmän veikkausvoittovaroja säästetään niistä kohteista, joissa säästöjen vaikutusten ei arvioida olevan yhtä dramaattisia kuin muilla alueilla.

Suurimmat prosentuaaliset säästöt kohdistuvat elokuvateattereiden digitalisoinnin edistämiseen (yli 90 prosenttia teattereista on jo digitalisoitu), kulttuurin suurtapahtumiin ja ministerin käyttövaroihin. Suurin euromääräinen leikkaus kohdistuu ministerin käyttövaroihin. Keskimääräistä suuremmat säästö kohdistuvat myös kehittämis- ja projektiluontoiseen rahoitukseen. Näitä ovat taiteen ja kulttuurin kunta- ja aluehallinnon kehittäminen, luovien alojen ja kulttuuriyrittäjyyden edistäminen, kulttuuriviennin kärkihanketuet, kulttuuriviennin hankevalmistelu, kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen, kulttuurin tietoyhteiskuntahankkeet ja sähköisten aineistojen saatavuus sekä tekijänoikeusjärjestelmän kehittäminen. Myös taiteen alan tiedotuskeskuksiin ja ulkomaisiin julkaisuihin kohdistuu keskimääräistä isompi säästö, mutta se johtuu tehdyistä rakenteellisista uudistuksista.

”Tavoitteemme on, että kaikki taiteen ja kulttuurin toimijat voisivat edelleen tehdä arvokasta työtään myös taloudellisesti vaikeana aikana. Juuri nyt on erityisen suuri tarve taiteelle ja kulttuurille. Kaikkien toimenpiteiden johdosta taiteen ja kulttuurin veikkausvoittovarojen edunsaajien rahoitus vähenee huomattavasti vähemmän kuin oli ennakoitu. Uusia vähennyksiä ei pitäisi enää olla tulossa, vaan nyt neuvoteltu rahoitustaso pyritään säilyttämään lopun kehyskauden ajan”, sanoo ministeri Arhinmäki.

Lisätiedot:

- valtiosihteeri Jarmo Lindén, puh. 040 517 3379

- erityisavustaja Anne Moilanen, puh. 050 347 8299

Lähde: http://www.minedu.fi/OPM/