Millaisessa Suomessa sinä haluaisit elää?

Mitä palveluja yhteiskunnan kuuluisi verovaroin tarjota kansalaisille? Pitäisikö ihmisten varautua vapaaehtoisesti maksamaan enemmän omasta hoidostaan? Mihin yhteiskunnan pitäisi satsata, jotta Suomi olisi tulevaisuudessakin hyvä paikka elää?

Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkossa avaamalle kansalaisfoorumille kootaan sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon asettaman ja professori Marja Vaaraman johtaman asiantuntijaryhmän ehdotuksia siitä, miten Suomi turvaisi kaikenikäisten hyvinvoinnin tulevaisuudessakin. Kaikille avoin foorumi odottaa nyt suomalaisten kommentteja ja omia ehdotuksia!

"Toivon, että saamme uusia ideoita ja tukea tähän työhön. Kaikki kokemukset ja näkemykset ovat tärkeitä. Nyt meillä on tilaisuus yhdessä miettiä, millaisen tulevaisuuden itsellemme haluamme rakentaa," sanoo ministeri Risikko.

Myös professori Vaarama korostaa, että asiantuntijoiden näkemysten lisäksi mukaan tulee saada ihmisten omat kokemukset arjen hyvinvoinnista, palveluista, luottamuksesta yhteiskuntaan ja siitä, miten asioita on mahdollista parantaa.
Suomi ikääntyy ja muuttuu

Suomi ikääntyy vauhdilla. Suurten ikäluokkien eli sodan jälkeen vuosina 1946-1949 syntyneiden jäädessä pois työelämästä eläkeläisten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa. Vastaavasti nuorten osuus pienenee alhaisen syntyvyyden vuoksi.

Väestön ikääntyminen muuttaa yhteiskuntaa monella eri tavalla ja tasolla. Se vaikuttaa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön sekä sosiaaliturvan rahoitukseen, asuntopolitiikkaan, yhdyskunta- ja liikennesuunnitteluun sekä koulutuspolitiikkaan.

Yhteiskuntaa on kehitettävä niin, että se pystyy sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla turvaamaan kaikenikäisten hyvinvoinnin tulevaisuudessakin.

Miten sinä kehittäisit Suomea, millaiset terveiset haluaisit lähettää päättäjille?

Aiheita on paljon - opiskelu, työ, toimeentulo, osallistuminen, palvelut - mutta työryhmän ehdotukset ovat yhtä lähellä arkea kuin elämä itse.

Osallistu talkoisiin lähettämällä ideasi! Klikkaa itsesi osoitteeseen Kaikenikäisten Suomi -kansalaisfoorumi

Peruspalveluministeri jakoi kunnille 13 miljoonaa euroa valtionavustusta ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämiseen

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson on myöntänyt kunnille 13 miljoonaa euroa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) tavoitteiden mukaisiin uudistushankkeisiin.

"Kunnat saavat erityistä kehittämisrahaa pitkäaikaissairauksien ehkäisyyn, aikuissosiaalityön kehittämiseen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistamiseen, pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen sekä lasten ja nuorten tukipalvelujen kehittämiseen", toteaa Guzenina-Richardson

Työtä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Perhekeskustoimintaa sekä oppilas- ja opiskelijaterveydenhuoltoa kehitetään Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hankkeessa, jossa myös pyritään tietokoneavusteisten hoito-ohjelmien tehokkaaseen hyödyntämiseen. Länsi-Suomen alueella toteutettavalle hankkeelle annetaan 1,4 miljoonaa euroa. Lastensuojelun tarpeen arvioinnin laatua parannetaan Väli-Suomessa LasSe-hankkeessa, jolle myönnetään 0,6 miljoonaa euroa.

Lisäksi on varattu noin kolme miljoonaa euroa lisämäärärahaa lapsiperheiden palvelujen, erityisesti ehkäisevän työn, varhaisen tuen ja lastensuojelun, kehittämiseen. Tätä rahaa voi hakea seuraavan Kaste-avustushaun yhteydessä.

Tukea vanhusten palveluihin ja palvelurakenteiden uudistamiseen

Muistisairaiden palveluprosessimallia kehitetään ja yhteistyörakenteita luodaan ikääntyvien arjen monipuolistamiseksi ja kotona asumisen tukemiseksi Etelä-Suomen Kotona kokonainen elämä -hankkeessa, jolle myönnetään 1,5 miljoonaa euroa.

Vuoden 2013 talousarvioon on varattu viisi miljoonaa euroa lisämäärärahaa uuden vanhuspalvelulain toimeenpanoa tukeviin kehittämishankkeisiin. Tämän rahan hakuaika päättyy 31. maaliskuuta 2013.

Myös OYS-erva-alueen uuden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muodostumista tuetaan 0,2 miljoonalla eurolla

Avustusta pitkäaikaissairauksien ja syrjäytymisen ehkäisyyn

Syrjäytymisriski on suurin henkilöillä, joilla on pitkäaikaisia sairauksia, päihdeongelmia tai matala toimeentulotaso. Terveempi Itä-Suomi -hankkeessa tehdään poikkihallinnollista ja järjestöyhteistyötä riskiryhmien terveyden edistämiseksi, kansansairauksien ehkäisemiseksi ja terveystottumusten muuttamiseksi. Hankkeelle myönnetään 1,5 miljoonaa euroa.

Mielenterveys- ja päihdeongelmien sekä taloudellisten vaikeuksien kanssa kamppailevien auttamiskeinojen uudistamiseen myönnetään yhteensä viisi miljoonaa euroa. Etelä-Suomen Mielen avain -hanke auttaa nuoria aikuisuuden kynnyksellä ja kehittää kokemusasiantuntijatoimintaa. Avustusta hankkeelle myönnetään 1,5 miljoonaa euroa.

Entistä vaikuttavampia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille kehitetään Länsi-Suomessa Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille -hankkeessa, jolle myönnetään 1,5 miljoonaa euroa. Myös Lapin ja Kainuun alueiden yhteiselle Hyvinvointi hakusessa -hankkeelle annetaan 1,1 miljoonaa euroa ja aikuissosiaalityötä uudistavalle Väli-Suomen Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä SOS II -hankkeelle noin miljoona euroa.

Lisäksi yhdeksälle suurimmalle kaupungille myönnetään 2,8 miljoonaa euroa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen.

Seuraava haku syksyllä 2013

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustusten seuraava hakuaika päättyy 30. syyskuuta 2013. Avustuspäätökset tehdään seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionavustukset jaetaan vuosittain Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) tavoitteiden mukaisiin kuntien ja kuntayhtymien uudistushankkeisiin. Ohjelman tavoitteena on edistää palvelujen asiakaslähtöistä kehittämistä ja kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja.

Ministeri Arhinmäki: Miehet mukaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan

"Miehet on saatava sitoutumaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan. Koulutuksella ja lisäämällä tietoisuutta naisten oikeuksista miehet ja pojat saadaan tunnistamaan oma roolinsa ja vastuunsa" totesi tasa-arvoasioista vastaava ministeri Paavo Arhinmäki  Suomen puheenvuorossa YK:n Naisten aseman toimikunnan istunnossa New Yorkissa.

Arhinmäki muistutti, että tavoite on kaiken naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan kitkeminen. Ongelma on yhteiskunnan rakenteissa eikä vain yksilötasolla.

"Jotta tavoitteeseen päästään, on edistettävä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä sekä naisten ja tyttöjen oikeuksia. Kansalaisjärjestöillä on tässä työssä merkittävä asema. Niillä on ensikäden tietoa ja ruohonjuuritason kokemusta. Kansalaisjärjestöt ovat tärkeitä kumppaneitamme sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla", muistutti Arhinmäki.

Suomi oli ensimmäisiä niin sanotun Istanbulin sopimuksen allekirjoittajia. Sopimuksen tavoitteena on naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja poistaminen, uhrien suojelu sekä väkivallantekijöiden saattaminen syytteeseen.

Suomessa toteutetaan parhaillaan viisivuotista naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelmaa.

"Yksittäiset keinot eivät riitä. Ongelmaan on puututtava poikkihallinnollisella, kokonaisvaltaisella ja hyvin koordinoiduilla yhteistyöllä. Tärkeintä ja tehokkainta on kuitenkin aina ennalta ehkäisevä toiminta."

Raha-automaattiavustusten jakaminen siirtymässä STM:n vastuulle

Raha-automaattiavustusten jakaminen on siirtymässä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vastuulle. Tähän saakka avustusten jakamisesta on päättänyt valtioneuvoston yleisistunto.  Lisäksi joistakin haku- ja valvontamenettelyyn liittyvistä määräajoista säädettäisiin jatkossa valtioneuvoston asetuksen sijaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.  Hallitus antoi eduskunnalle asiaa koskevan esityksen keskiviikkona 27. helmikuuta 2013.

Muutokset yksinkertaistaisivat raha-automaattiavustusten hakumenettelyä ja päätöksentekojärjestelmää sekä tehostaisivat avustusten käytön valvontaa. Samalla selkenisivät STM:n ja Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) roolit avustusjärjestelmässä.

Uudistus mahdollistaisi sen, että avustuksia voitaisiin jatkossa myöntää useammin kuin kerran vuodessa. Avustushaut voisivat olla jatkuvampia tai teemahakuja. Hakuajoista säädettäisiin myöhemmin annettavalla STM:n asetuksella.

Lakia sovellettaisiin vuodesta 2014 alkaen myönnettäviin raha-automaattiavustuksiin.

Osatyökykyiset mukaan työelämään - Uusi toimintakonsepti käyttöön

Osatyökykyiset työelämään -hankkeessa on luotu toimintakonsepti, joka auttaa osatyökykyisiä jatkamaan työssä tai työllistymään.

Työllistymisen esteet on poistettava

Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan toimintakyvyn vajausta, joka haittaa työn tekemistä. Oikeilla toimilla tätä haittaa tai sen käytännön merkitystä voidaan lieventää tai poistaa kokonaan. Työkyvyttömyyseläkkeellä on kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä työtä.

Osatyökykyisten työllistymisen tiellä on kuitenkin esteitä, eivätkä vähäisimmät niistä ole ennakkoluulot. Näitä ennakkoluuloja on niin työnantajilla kuin työtovereilla. Usein joukkoon halutaan vain sadan prosentin työntekijöitä. Muutoksen läpivieminen edellyttää asenteiden uudistumista.

Ikääntyvän yhteiskunnan haasteisiin ei voida vastata toimintatavoilla, jossa pienikin työkyvyn alenema johtaa pois kokonaan työmarkkinoilta. Jokaisella on oikeus tehdä työtä ja osallistua yhteiskunnan toimintaan tasa-arvoisina toimijoina.

Laaja keinovalikoima jo nyt käytössä

On olemassa monia keinoja, joilla työkyvyssä havaitut puutteet voidaan korjata tai kompensoida. Työpaikalla voidaan tehdä paljon asian hyväksi. Työskentelyoloja voidaan muuttaa, työtehtäviä voidaan muokata ja työaikaa voi säädellä. Työterveyshuolto, kuntoutus ja koulutus tarjoavat keinoja työkyvyn ja osaamisen edistämiseksi. Koulutus on keino osaamisen edistämiseksi, työterveyshuolto ja kuntoutus tukevat henkilön työkykyä.

Työ- ja elinkeinohallinto sekä sosiaalivakuutus voivat osallistua koulutuksesta, kuntoutuksesta ja työjärjestelyistä aiheutuviin kustannuksiin. Sosiaaliturva mahdollistaa myös osa-aikaisen työskentelyn ja kunta voi korvata vammaisten henkilöiden työmatkojen kustannuksia.

Uusi toimintakonsepti: räätälöityjä palveluja osatyökykyisille

Keinovalikoiman laajuus ja kirjavuus onkin yksi järjestelmän ongelmista. Tällä hetkellä nämä kokonaisuuden osat toimivat toisistaan erillisinä. Ei ole olemassa asiantuntevaa tahoa, joka loisi räätälöidyn, oikea-aikaisen ja saumattoman palveluketjun osatyökykyiselle. Keskeisenä konseptissa on vastuun määrittely: vastuutahot prosessin käytännön hoitamisesta ja onnistuneesta lopputuloksesta. Jos vastuut koetaan epäselviksi, niin hyvätkään keinot eivät johda toivottuun tulokseen.

Konsepti avaa mahdollisuudet myös osatyökykyiselle itselleen toimia itsenäisesti oman tilanteensa parantamiseksi niin työpaikalla kuin töihin pyrittäessä. Varhainen vaikuttaminen on tehokkainta. Prosessit ovat erilaisia työssä olevilla ja työhön hakeutuvilla, mutta tavoite on sama: tarjota mahdollisuus tehdä työtä.

Työnantaja tai TE-toimisto nimeää osatyökykyiselle henkilökohtaisen työkykykoordinaattorin. Työkykykoordinaattori räätälöi eri keinoista, palveluista, koulutuksesta ja etuuksista henkilökohtaisen ja toimivan kokonaisuuden yhdessä osatyökykyisen kanssa.

Toimintakonseptin ytimessä oleva työkykykoordinaattori tarvitsee vahvaa asiantuntijaverkostoa sekä ajantasaista tietopankkia osatyökykyisyyttä koskevista palveluista, etuuksista, keinojen vaikuttavuudesta ja tutkimuksesta. Tätä varten luodaan sähköinen palveluportaali.

Hankkeen kehittämän toimintakonseptin soveltuvuutta ja toimivuutta käytännössä selvitetään pilotoinnilla.

Taustaa

Suomessa oli vuonna 2011 lähes 260 500 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä. Heistä osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli noin 10 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeelle jää joka vuosi noin 25 000 henkilöä.

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti viime vuonna toimintaohjelman osatyökykyisten työllistymisen ja työssä jatkamisen edistämiseksi.

Toimintaohjelmassa on mukana kaksi työryhmää: sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon vetämä toimintakonseptia valmisteleva työryhmä sekä ylijohtaja Outi Antilan vetämä työryhmä, joka on selvittänyt osatyökykyisten työllistymisen esteitä ja etsinyt ratkaisuja näiden esteiden poistamiseen.

Lapsia kannattaa auttaa arkipäivän tutussa ympäristössä

Vaikeuksissa oleva lapsi on perinteisen tavan mukaan lähetetty erikoissairaanhoitoon. Tätä poislähettämisen kulttuuria on nyt alettu vähentää kutsumalla erityisasiantuntija kouluun tai päiväkotiin. Näin lapsi on voinut jatkaa arkista elämäänsä tutussa ympäristössä. Vuosina 2008–2011 toteutetuissa maanlaajuisissa Lasten Kaste -hankkeissa on osoitettu, että tällainen palvelujen uudistaminen hyödyttää lapsia ja perheitä.

Kuntien budjeteista noin kolmannes käytetään lapsiperheiden palveluihin. Sen vuoksi on tärkeää, että palvelut järjestetään lasten, nuorten ja perheiden tarpeiden mukaan ja nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Erityispalveluihin, kuten lastensuojeluun tai erityisopetukseen, ei voida ohjata koko ajan lisää asiakkaita. Painopisteen tulee olla entistä enemmän ennaltaehkäisevissä palveluissa. Näin saadaan aikaan myös säästöjä.

Suunnan muutos saadaan aikaan, kun ehkäisevien ja perustason hoitavien palveluiden vaikuttavuutta vahvistetaan. Kaikille tarkoitetut palvelut on otettava uudistamisen lähtökohdaksi. Se tarkoittaa, että äitiys- ja lastenneuvoloiden, varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon on oltava lähellä ja niissä on oltava riittävästi henkilökuntaa.

Jos lapsi tarvitsee lisäapua, tukea on oltava tarjolla porrastetusti. Kehitetyn mallin mukaan kuntien kannattaa tarjota lievään ongelmaan pienimuotoista varhaista tukea. Vahvempaa ja pitkäkestoisempaa apua tarvitseville taas tarjotaan intensiivistä tukea, kuten nuorten stressinhallintaryhmiä.

”Varhainen tukeminen ja matalan kynnyksen erikoispalvelut antavat perheille yksinkertaisen tien löytää apua. Esimerkkejä varhaisen tuen muodoista ovat neuvolan perhetyö ja erilaiset vertaisryhmät. Lapsia tulee auttaa heidän tutuissa ympäristöissään. On hienoa, että Kaste-ohjelman puitteissa tällaista käyttäjä- tai asiakaslähtöistä palveluinnovaatiota on nyt tehty”, sanoo peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.

Palvelukokonaisuuksien uudistamisen edellytyksenä on, että kunnissa on hallinto- ja sektorirajat ylittäviä johtamisjärjestelmiä sekä työntekijöiden monialaisia verkostoja. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmiin on myös sisällytetty konkreettisia monialaista yhteistyötä edellyttäviä toimenpiteitä. Kuntien tekemän kehitystyön tulokset näkyvät hyvinvointikertomuksista, joihin kirjataan muun muassa seurantatietoa kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelujärjestelmän toimivuudesta sekä ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdollisista vaikutuksista.

Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. Sen tavoitteena on muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakaslähtöisyyden parantaminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Lasten Kaste -hankkeet ovat osa Kaste-ohjelmaa.

Työryhmä: Alle 3-vuotiaiden lasten hoitoon joustava hoitoraha

Työryhmä esittää kotihoidontuen rinnalle uutta osa-aikatyöhön kannustavaa joustavaa hoitorahaa. Esityksen mukaan myös päivähoitomaksut määräytyisivät jatkossa nykyistä tarkemmin hoitotuntien määrän mukaan.

Tavoitteena on lisätä pienten lasten vanhempien osa-aikatyön mahdollisuuksia ja edistää kotihoidon tukea saavien siirtymistä työelämään. Tarkoituksena on helpottaa työelämän ja perheen yhteensovittamista, lyhentää kokoaikaisia työstä poissaolojaksoja sekä kannustaa molempia vanhempia lastenhoidon jakamiseen.

Työryhmä luovutti esityksensä peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille perjantaina 8. helmikuuta.

Joustava hoitoraha porrastettaisiin viikoittaisen työajan mukaan

Joustava hoitoraha olisi suurempi kuin alle 3-vuotiaiden vanhemmille maksettava nykyinen osittainen hoitoraha, ja etuus porrastettaisiin viikoittaisen työajan mukaan. Työryhmä päätti esittää uutta etuutta, joka olisi nykyistä osittaista hoitorahaa joustavampi.  Joustavaa hoitorahaa voitaisiin maksaa heti osa-aikatyön alkaessa. Työryhmä ei esitä muutoksia kotihoidontukijärjestelmään.

Etuuteen olisivat oikeutettuja kaikki alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmat tai muut huoltajat, joiden keskimääräinen viikoittainen työaika on enintään 30 tuntia viikossa tai 80 prosenttia kokopäivätyön työajasta (esim. neljä päivää viikossa tai kuusi tuntia päivässä). Tällöin joustavan hoitorahan suuruus olisi 160 euroa kuussa. Jos keskimääräinen viikoittainen työaika on korkeintaan 22,5 tuntia tai 60 prosenttia alan tavanomaisesta kokopäivätyön työajasta (esim. kolme päivää viikossa tai 4,5 tuntia päiväs-sä), joustava hoitoraha olisi 240 euroa kuussa.

Työryhmä pitää tärkeänä, että osa-aikatyötä tekevien alle 3-vuotiaiden lasten vanhempien saamaa etuutta korotetaan, jotta osa-aikatyö olisi houkutteleva vaihtoehto kotihoidon tuelle. Etuuden porrastaminen viikoittaisen työajan mukaan kannustaa myös lyhyemmän osa-aikatyöviikon tekemiseen.

Päivähoitomaksu perustuisi toimintakausittain sovittuun hoitoaikaan

Työryhmän tavoitteena on uudistaa päivähoitomaksujen määräysperusteita siten, että maksu määräytyy ennalta sovittujen hoitotuntien mukaan. Uudistus kannustaisi vanhempia suunnittelemaan päivähoidon käyttöä todellisen tarpeen mukaan. Lisäksi se yhdenmukaistaisi kuntien maksukäytäntöjä osapäivä- ja osaviikkohoidon osalta.

Työryhmä arvioi, että joustavan hoitorahan taloudelliset vaikutukset etuusmenoihin olisivat vähäisiä. Sen sijaan päivähoitokustannukset saattavat kasvaa, mikäli päivähoidon kysyntä lisääntyy.

Työryhmän esitys pohjautuu hallitusohjelman sekä valtioneuvoston rakennepoliittisen kannanoton kirjauksiin. Hallitus haluaa tukea työelämän ja perheen joustavaa yhteensovittamista sekä lisätä miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä.

Järjestöille 301 miljoonaa euroa RAY:n tuotoista

Lähes 800 yleishyödyllistä järjestöä ja säätiötä saa tänä vuonna yhteensä 301 miljoonaa euroa Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta. Avustuksilla rohkaistaan järjestöjä kehittämään uusia toimintamuotoja ja parantamaan toimintavalmiuksia.

Lisäksi raha-automaattiyhdistyksen tuotosta kohdistetaan 102 295 000 euroa sotaveteraaneille ja 10 miljoonaa euroa sotilasvammalain mukaisten avohuoltopalvelujen kustannusten korvaamiseen.

Valtioneuvosto jakoi avustukset Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen jakoehdotuksen mukaisesti muutamia muutoksia lukuun ottamatta. Kaikkiaan avustuksia annettiin 777 hakijalle yhteensä 1 592 kohteeseen.

Tuotosta jätettiin jakamatta runsaat 59 miljoonaa euroa. Jakamatta jätetty määrä jaetaan seuraavien viiden vuoden aikana.

Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia jaetaan julkisille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja täydentäville yleishyödyllisille järjestöille. Avustustoiminnan päämääränä on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen, ongelmien ehkäiseminen ja ongelmia kohdanneiden ihmisten auttaminen. Päämääriin pyritään tukemalla sosiaali- ja terveysalan yleishyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden toimintaa sekä hankkeita.

Avustuksia haki 1 115 järjestöä ja säätiötä. Varoja haettiin 2 396 kohteeseen, hankkeeseen tai toimintoon. Haettujen avustusten yhteismäärä oli 494 miljoonaa euroa.

Viime vuonna Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia jaettiin 277,5 miljoonaa euroa yli 800 järjestölle.

Kunnille tukea vanhuspalvelulain toimeenpanoon

Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää viisi miljoonaa euroa valtionavustusta kehittämishankkeisiin, joilla tuetaan ja edistetään vanhuspalvelulain toimeenpanoa kunnissa. Jo aiemmin vanhuspalvelulain toimeenpanoon on varattu valtionosuutta 82 miljoonaa euroa kehyskaudella. Lisäksi omaishoidon tukipalvelujen parantamiseen on varattu 10 miljoonaa euroa valtionosuutta.

Painopisteenä ovat sellaiset hankkeet, joilla kehitetään ikääntyneen väestön kotiin vietäviä palveluja. Myös palveluissa toimivan henkilöstön työhyvinvointi ja sen kehittäminen on otettava huomioon.

"Vanhuspalveluihin tarvitaan uusia toimintatapoja ja työmenetelmiä, joista hyötyvät niin hoidettavat kuin hoitajatkin. Hoitajien työssä jaksaminen on ensiarvoisen tärkeää laadukkaan hoidon toteutumiseksi. Kotiin vietävät palvelut ovat ikääntyneiden hyvinvoinnin yksi kulmakivi. Kuntoutus ja arjen tuki mahdollistavat kotona asumisen mahdollisimman pitkään ja vähentävät raskaamman laitoshoidon tarvetta", peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson toteaa.

Kunnat ja kuntayhtymät voivat hakea valtionavustusta hankkeisiin, jotka toteutetaan joko yksin tai yhteistyössä muiden kanssa. Hankkeet toteutetaan vuosien 2013-2014 aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö toivoo hakuun mukaan erityisesti suuria kehittämishankkeita. Hakuaika päättyy maaliskuun lopussa, ja valtionavustuspäätökset tehdään viimeistään kesäkuun lopussa.

Laki ikääntyneen väestön tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista tulee voimaan 1.7.2013.

Peruspalveluministeri Guzenina-Richardson: Sote-uudistuksen turvattava lähipalvelut

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson on tyytyväinen siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä selvittänyt asiantuntijatyöryhmä pääsi työssään laajaan yhteisymmärrykseen ja kiittää työryhmää uutterasta työstään. "Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen on erittäin hankala ja vaativa kokonaisuus. Työryhmän loppuraportti antaa hyvät eväät uudistuksen seuraavaan vaiheeseen, jossa selvityshenkilöt hakevat alueellisia ratkaisuja ja vastauksia uudistuksen vielä avoinna oleviin kysymyksiin."

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä selvittäneen asiantuntijatyöryhmän loppuraportti valmistui 11.1.2013. Uudistuksen seuraavan vaiheen toteuttamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on marraskuussa 2012 asettanut selvityshenkilötyöryhmän, jonka tehtävänä on laatia alueelliset mallinnukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä erityisvastuualueittain. Selvityshenkilötyöryhmän toimikausi päättyy helmikuun lopussa.

"Selvityshenkilöiksi on nimetty sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon parhaita asiantuntijoita Suomessa. He ovat olleet mukana myös palvelurakennetyöryhmässä ja tietävät työnsä vaativuuden", ministeri Guzenina-Richardson toteaa.

"Selvityshenkilövaihe on välttämätön näin laajassa ja kauaskantoisessa uudistuksessa. Onnistuakseen se on tehtävä yhteistyössä kuntien ja alueiden kanssa alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen. Selvityshenkilöiden työn valmistuttua kunnille annetaan vielä mahdollisuus lausua näkemyksensä heidän esityksiinsä", ministeri Guzenina-Richardson toteaa.

"Nyt ollaan turvaamassa lähipalveluja, parantamassa palvelujen laatua sekä vahvistamassa hyvinvoinnin tärkeää kivijalkaa, sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaista saatavuutta koko maassa. Tämä edellyttää erilaisia ratkaisuja maan eri osissa. Esimerkiksi lähipalvelujen turvaaminen Pohjois-Suomessa vaatii erilaisia ratkaisuja kuin pääkaupunkiseudulla", ministeri Guzenina-Richardson painottaa.

Uutisten lähde: www.stm.fi