Elokuvakulttuurin edistämiseen yli 28 miljoonaa euroa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Suomen elokuvasäätiölle (SES) yhteensä yli 28 miljoonaa euroa elokuvien ja tv-ohjelmien tuotannon, jakelun, esitystoiminnan ja elokuvakulttuurin edistämiseen. Avustus myönnetään veikkausvoittovaroista.

Myönnetystä avustussummasta 21 320 000 euroa on tarkoitettu kotimaisen elokuva- ja tv-tuotannon tukemiseen, ja siitä 1 020 000 euroa kotimaisen lasten ja nuorten elokuva- ja tv-tuotannon tukeen.

Elokuvien ja tv-ohjelmien kotimaiseen ja kansainväliseen jakeluun myönnettiin lähes 2,7 miljoonaa euroa, josta 130 000 euroa on tarkoitettu lasten- ja nuorten elokuvan esitys- ja levitystoimintaan.

Elokuvateattereiden digitaalisen esitystekniikan kehittämiseen myönnettiin 1 420 000 euroa, valtakunnallisesti merkittävien festivaalien tukemiseen 520 000 euroa ja elokuvasäätiön toimintaan 2 075 000 euroa.

- Avustusten käytön ehtona on, että Suomen elokuvasäätiö tekee avustusta koskeviin tukiohjeisiin ja omiin päätöskirjeisiinsä muutoksia, joilla parannetaan hakijoiden oikeusturvaa sekä päätöksenteon laillisuutta, kertoo kulttuuriasiainneuvos Leena Laaksonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Kulttuurilehdille reilut miljoona euroa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 1 145 000 euroa tukea kulttuurilehdille. Tuesta myönnettiin 148 lehdelle 906 750 euroa kulttuurilehtien toimitus- ja painatuskustannuksiin, lehtien kehittämiseen 14 000 euroa, 82 000 euroa kolmentoista verkkolehden toimittamiseen ja 92 000 euroa levikin edistämiseen.

Eniten tukea myönnettiin kulttuurilehtien kattojärjestölle Kultti ry:lle, joka sai levikin tukemiseen 67 000 euroa. Teatteri &Tanssi -lehdelle myönnettiin 40 000 euroa, Voima- sekä Ny Tid -lehdille 35 000 euroa, Nuori Voima - ja Kritiikki-lehdelle 28 000 euroa, Niin & Näin -lehdelle 27 000 euroa, Kaltio-lehdelle 25 000 euroa sekä Taide-lehdelle 23 000 euroa.

Kulttuurilehtien tukea voivat saada Suomessa ilmestyvät, pääsääntöisesti maksulliset, ei-sanomalehtityyppiset lehdet, jotka ylläpitävät kulttuurista, tieteestä, taiteesta tai uskonnollisesta elämästä käytävää yhteiskunnallista keskustelua.

Kustantajalle voidaan myöntää avustusta kehittely-, toimitus-, painatus-, jakelu- ja kuljetuskustannusten peittämiseen, mikäli lehti ilmestyy säännöllisesti ja se on ilmestynyt vähintään yhden vuoden ajan.

Lisäksi avustusta voidaan myöntää kulttuurilehtien levikin edistämiseen, verkkosivujen tai verkkolehden kehittämiseen sekä yhteistyö- ja muihin kehittämishankkeisiin. Kehittämishankkeet voivat koskea esimerkiksi lehtien toimittamista, markkinointia, myyntiä ja sisällöllistä kehittämistä sekä kansainvälistä yhteistyötä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää avustukset kuultuaan kulttuurilehtilautakuntaa.

Työryhmä vauhdittamaan nuorten työpaikalla oppimista

Opetusministeri Jukka Gustafsson on asettanut työryhmän valmistelemaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen yhdistämistä. Työryhmän tehtävä on selvittää kehysriihtä varten mahdollisuudet oppisopimuskoulutuksen laajentamiseen.

Opetusministeri Jukka Gustafsson on tänään 5.3.2013 asettanut työryhmän valmistelemaan oppisopimuskoulutuksen rinnalle nuorille suunnattua, joustavasti koulutusta ja työtä yhdistävää mallia. Työryhmän on tehtävä ehdotus toimenpiteistä, joilla

1. luodaan tuetun oppisopimuksen malli käynnistämällä kokeiluhanke tutkinnon osaan johtavan tuetun oppisopimuksen toteutusvaihtoehdoista sekä luomalla nuorten oppisopimukseen ennakkojakso, jonka aikana nuorella on mahdollisuus tutustua työnantajan toimialaan ja työpaikkaan sekä työnantajalla nuoreen

2. tuetaan joustavia siirtymiä ammatillisesta peruskoulutuksesta oppisopimuskoulutukseen

3. edistetään työpaikalla tapahtuvaa oppimista kokonaisuutena sekä työn ja koulutuksen joustavaa yhdistämistä esimerkiksi luomalla erilaisia malleja, joissa yhdistetään työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja oppilaitosmuotoista koulutusta.

Työryhmän ehdotuksia käsitellään hallituksen kehysriihessä, joten työryhmän on tehtävä ehdotukset kohtien 1 ja 2 keskeisistä toimenpiteistä ja niiden kustannusvaikutuksista 15.3.2013 mennessä. Työryhmän toimikausi päättyy 31.11.2013. Työryhmän puheenjohtajana toimii kehittämisjohtaja Saana Siekkinen SAK:sta. Muina jäseninä on asiantuntijoita ministeriöistä ja järjestöistä.

Ministeri Arhinmäki myönsi reilut 3 miljoonaa nuorisotyötä tekeville järjestöille

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki on myöntänyt 3 025 000 euroa valtakunnallisille nuorisotyötä tekeville yleisjärjestöille vuoden 2013 toimintaan. Avustukset myönnetään 63 järjestölle veikkausvoittovaroista.

Avustuksen saajat ovat valtakunnallisia nuorisotyötä tekeviä järjestöjä ja yhteisöjä, joiden toiminnasta ainakin osa on nuorisotyötä ja joiden nuorisotyö on laajuudeltaan verrattavissa valtakunnallisen nuorisojärjestön toimintaan.

Avustuksia jaettaessa arvioitiin järjestön toiminnan ajankohtaista yhteiskunnallista merkitystä, ja otettiin huomioon järjestön aktiivisuus yhteiskunnallisissa asioissa sekä nuorten sosiaalisessa vahvistamisessa. Keskeisenä periaatteena oli myös nuorisolain arvomaailman toteuttaminen. Lisäksi painotettiin hallitusohjelman mukaisesti nuorten harrastuksia ja osallistumismahdollisuuksia.

Tänä vuonna avustuksen saajien joukkoon tuli yksi merkittävä muutos. Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry ja Kalevan Nuoret ry yhdistyivät Suomen Nuorisoseurat ry:ksi. Kalevan Nuoret ry sai aiemmin toiminta-avustuksen valtakunnallisten nuorisojärjestöjen määrärahasta. Muilta osin järjestöjen avustukset pysyivät pääasiassa viimevuotisella tasolla.

Nuorisotyötä tekevien valtakunnallisten järjestöjen avustukset ovat harkinnanvaraisia. Avustuksen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon järjestön taloudellinen tila, muut julkiset avustukset ja varsinaiseen toimintaan käytettävissä olevat varat.

Järjestöille valtionavustuksia rauhantyöhön

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki on myöntänyt 560 000 euroa rauhantyön edistämiseen valtionavustuksina. Avustusta sai kaikkiaan 18 järjestöä.

Tukea annettiin yleisavustuksina kansalaisjärjestöjen rauhantyöhön ja pienempi osa käytettävissä olevasta määrärahasta erityisavustuksina rauhantyön hankkeisiin. Suurimmat toiminta-avustukset saivat Suomen Rauhanliitto (180 000 euroa), Suomen Rauhanpuolustajat (172 000 euroa), Suomen Sadankomitea (65 000 euroa) ja Rauhankasvatusinstituutti (66 000 euroa).

Avustamista ja avustusten suuruutta harkittaessa otetaan huomioon hakemuksen laatu, toiminnan tarkoituksenmukaisuus ja vaikuttavuus, eli toiminnan vaikutusten arvioitu pysyvyys. Erityisavustusten kohdalla otetaan myös huomioon hankkeen ajankohtaisuus rauhantyön edistämisen kannalta arvioituna.

Toiminnan laatua tarkastellaan erityisesti väkivallattomuuden sekä aseistariisunnan, kestävän rauhantilan, aseellisten konfliktien ehkäisemisen, militarismin vastustamisen, rauhaa edistävän turvallisuuspolitiikan ja rauhankasvatuksen tavoitteiden edistämisen kannalta.

Uusi varhaiskasvatuksen neuvottelukunta aloittaa toimintansa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt jäsenet uuteen varhaiskasvatuksen neuvottelukuntaan seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi on kutsuttu Jari Rajanen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Neuvottelukunnan tavoitteena on tukea ja edistää varhaiskasvatuksen laaja-alaista kehittämistä.

Puheenjohtajan lisäksi neuvottelukunta koostuu varapuheenjohtajasta ja 15 muusta jäsenestä sekä heidän henkilökohtaisista varajäsenistä. Nyt nimetyn varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan jäsenet edustavat monipuolisesti hallintoa, tutkimusta, koulutusta, järjestöjä ja kuntakenttää.

Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan tehtävänä on edistää, vahvistaa ja yhteen sovittaa yhteistyötä eri hallinnonalojen, järjestöjen, tutkimus- ja koulutuslaitosten, kuntien ja muiden tahojen kanssa, seurata ja arvioida kansallista ja kansainvälistä kehitystä varhaiskasvatuksessa ja tehdä ehdotuksia varhaiskasvatuksen pitkäjänteiseksi kehittämiseksi, toimia varhaiskasvatuksen asemaa vahvistajana yhteiskunnassa, suorittaa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämät muut tehtävät neuvottelukunnan tavoitteiden mukaisesti.

Ministeri Arhinmäki teki panostuksen yhteisötaiteeseen: Nuorten taideprojekti HEIMO julkistettiin Kiasmassa

Nykytaiteen museossa Kiasmassa julkistettiin tiistaina 14.2.2013 klo 17.30 nuorille suunnattu yhteisötaideprojekti HEIMO. Projekti jatkaa kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen taidepoliittista linjaa, jossa kulttuuria viedään lähiöihin ja pienemmille paikkakunnille sekä luodaan matala kynnys lapsille ja nuorille osallistua ja innostua taiteesta.

”Viime vuonna veikkausvoittovaroista jaettiin ensimmäistä kertaa erillinen määräraha taiteilijoiden toimeentulon ja työllisyyden kehittämiseen sekä vapaan kentän tukeen. Hakemuksia tuli lähes 250, joista nelisenkymmentä hanketta sai avustusta. Nuorten yhteisötaideprojekti HEIMO sai suurimman yksittäisen tästä määrärahasta myönnetyn valtionavustuksen, sata tuhatta euroa”, kertoi ministeri Paavo Arhinmäki HEIMO-projektin julkistuspuheessa.

Heimo jatkaa luontevasti myös Kiasman aikaisempaa valtakunnallista toimintaa, kuten URB-kiertue ja Kiertokoulu, jotka samoin kuin HEIMO veivät nykytaiteen ulos rakennuksesta, ihmisten pariin. Ministeri Arhinmäen mukaan tarkoituksena on, että nuoret yhdessä nykytaiteilijoiden kanssa löytävät keinoja ja ratkaisuja parantaa arkea ja yhteistä ympäristöämme.

Ministeri Arhinmäki luonnehti puheessaan, että HEIMO on sekä resurssien että sisällön puolesta merkittävä kulttuuripoliittinen satsaus.

”Projekti osallistaa ja rohkaisee vaikuttamaan ja ottamaan kantaa. Se aktivoi ihmisiä toimimaan yhteiseksi hyväksi. Kyse on isoista ja pienistä muutoksista, joita nykytaiteen ja kansalaisaktivismin keinoin on mahdollista toteuttaa. Tällaiset yhteisölliset taideteot voivat tarjota rakentavan tavan ratkaista arjen ongelmia, jopa konflikteja. Se on tärkeää etenkin nyt, kun taloudellinen epävarmuus, mielipiteiden kärjistyminen ja ryhmien eriytyminen näkyvät arjessamme”, sanoi ministeri Arhinmäki.

Kiasman ja kansalaisaktivismiin erikoistuneen School of Activismin yhdessä ideoimaan, vuoden mittaiseen projektiin kutsutaan nuoria aikuisia joka puolelta Suomea, sijainnista, taustasta ja alakulttuurista riippumatta. Projekti näkyy myös sosiaalisessa mediassa osoitteissa heimo.fi ja facebook.com/HEIMO2013. Monipuoliseen ja yhteisölliseen tekemiseen taipuvaan taiteilijakaartiin kuuluvat ammattitaiteilijoista mm. Heta Kuchka, Timo Vaittinen, Eero Yli-Vakkuri, Minna Suoniemi ja Petri Ala-Maunus.

Kulttuuritilat saivat liki 5,7 miljoonaa euroa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt tukea kulttuuritilojen perustamiskustannuksiin ja peruskorjauksiin tälle vuodelle yhteensä 5 650 000 euroa. Avustusta sai 10 hanketta, ja ne myönnetään veikkausvoittovaroista.
Suurimpia avustuksen saajia ja kohteita ovat Kuopion kaupunki (kaupunginteatterin peruskorjaus 2 000 000 €), Lappeenrannan kaupunki (kaupunginteatterin uudisrakennushanke 1 500 000 €), Marie-Louise ja Gunnar Didrichsen taidesäätiö r.s. (museokiinteistön peruskorjaus 940 000 €) ja Mobilia säätiö (museon laajennus ja peruskorjaus 750 000 €).

Valtionavustukset on tarkoitettu kuntien kulttuuritoimintalain mukaisien kulttuuritoimintaa varten tarvittavien tilojen, valtionosuutta saavien museoiden, teattereiden ja orkestereiden tilojen sekä muiden valtakunnallisesti merkittävien kulttuuritilojen perustamis- ja peruskorjaushankkeisiin.

Määrärahaa haki yhteensä 19 hanketta noin 14 miljoonalla eurolla.

Ammattikorkeakoulusektoria uudistetaan

Hallitusohjelman mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Ammattikorkeakoulu-uudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Nyt ehdotettavassa ensimmäisessä vaiheessa hallitus esittää ammattikorkeakouluja koskevaan lainsäädäntöön muutoksia, joilla vauhditetaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista.

Valtioneuvoston myöntämän ammattikorkeakoulun toimiluvan myöntämisperusteet esitetään uudistettaviksi. Uusien toimilupien myöntämisessä korostuisivat koulutustarpeen lisäksi toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus. Tavoitteena on nykyisen toimipisteverkon kokoaminen riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi oppimisympäristöiksi.

Toimiluvissa määrättäisiin jatkossa siitä, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä kukin ammattikorkeakoulu antaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemistä koulutusohjelmapäätöksistä luovuttaisiin. Tavoitteena on vahvistaa ammattikorkeakoulujen edellytyksiä suunnata koulutustarjontaansa nykyistä joustavammin työelämän tarpeiden mukaisesti.

Toimiluvassa määrättäisiin ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieleksi suomi tai ruotsi. Toimiluvassa voitaisiin myöntää myös oikeus järjestää ammatillista opettajankoulutusta.

Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille myönnettävän perusrahoituksen määräytymisperusteet ehdotetaan uudistettaviksi. Rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä otettaisiin huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen. Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyisi pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella.
Esitetyt muutokset eivät vaikuta nykyisten opiskelijoiden tutkinnonsuorittamisoikeuteen. Ennen uuden lain voimaantuloa opintonsa aloittaneiden oikeus suorittaa tutkintonsa turvataan.

Hallitus antoi ammattikorkeakoulu-uudistuksen ensimmäistä vaihetta koskevan esityksensä eduskunnalle torstaina 14. helmikuuta. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014. Nykyisten toimilupien voimassaolo päättyisi ja uudet toimiluvat olisivat voimassa vuoden 2014 alusta.

Uudistuksen toisessa vaiheessa on tarkoitus siirtää vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta kokonaan valtiolle ja tehdä ammattikorkeakouluista itsenäisiä oikeushenkilöitä. Toinen vaihe toteutetaan samassa aikataulussa kuin valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus.

Työrauhaa ja osallisuutta kouluun

- opetusministeri esittää uusia keinoja koulujen työrauhan edistämiseen

Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää lainsäädäntöön muutoksia, jotka antavat kouluille ja opettajille uusia keinoja koulujen työrauhan ylläpitämiseen. Koulujen yhteisöllisyyttä vahvistetaan lisäämällä oppilaiden osallisuutta ja osallistumista mm. koulujen järjestyssääntöjen ja opetussuunnitelmien laadintaan. Oppilaiden vastuuta vahingonteoista selkeytetään, koulun kasvatuskeskustelun asemaa vahvistetaan ja jälki-istuntoon liittyvää lainsäädäntöä tarkennetaan. Lisäksi laajennetaan opettajien valtuuksia tarkistaa oppilaan tavarat ja ottaa pois vaaralliset tai häiritsevät esineet.

- Meidän tavoitteenamme on varmistaa oppilaan oikeus turvallisuuteen ja osallisuuteen koulussa. Opettajat ja koulu tarvitsevat uusia välineitä, joilla edistetään osallisuutta ja turvataan työrauha, korostaa opetusministeri Jukka Gustafsson.

Ministerin esityksessä opettajille ja rehtorille säädettäisiin toimivaltuudet takavarikoida häirintään käytettäviä tai vaarallisia esineitä ja aineita, sekä tietyin edellytyksin tarkastaa oppilaan tai opiskelijan tavarat ja päällisin puolin vaatetuksen tällaisten esineiden tai aineiden löytämiseksi. Tarkastaminen edellyttäisi perusteltua ja todennäköistä syytä epäillä, että henkilöllä on halussaan kiellettyjä esineitä tai aineita. Tarkastamisessa ja poisottamisessa olisi noudatettava hienotunteisuutta ja kunnioitettava henkilökohtaista koskemattomuutta ja yksityisyyttä.

- Pidän tärkeänä, että tällä tavalla vahvistetaan paitsi opettajan mahdollisuuksia puuttua häirintään ja epäasialliseen käyttäytymiseen, myös vahvistetaan opettajan auktoriteettia, ministeri Gustafsson painottaa.

Perusopetuslaissa säädettäisiin kasvatuskeskustelusta, joka olisi uusi kasvatuksellinen keino puuttua ja ennaltaehkäistä oppilaan häiritsevää tai epäasiallista käyttäytymistä. Jälki-istuntoon liittyvää säätelyä tarkennettaisiin siten, että mm. kirjallisten ja suullisten tehtävien ja harjoitusten teettäminen oppilailla tulisi mahdolliseksi. Tehtävien tulisi kuitenkin olla kulloiseenkin tekoon tai aiheeseen liittyviä, oikeasuhtaisia sekä opetusta, kasvatusta ja kehitystä tukevia.

- Pelkällä kurinpidolla ei työrauhaa rakenneta. Siihen tarvitaan kasvatusta ja ohjausta. Hyvässä koulussa opettaja on työrauhan rakentaja ja kasvattaja, ei rankaisija, ministeri tiivistää.

Perusopetuksessa oppilas voitaisiin velvoittaa kasvatuksellisessa tarkoituksessa esimerkiksi siistimään aiheuttamansa sotku. Tehtävä tulisi suorittaa valvotusti eikä se saisi muodostua oppilaan ikään ja kehitystasoon nähden vaaralliseksi tai raskaaksi. Kurinpitokeinojen määräämiseen liittyviä toimivaltuuksia täsmennettäisiin ja lisättäisiin perusopetuslakiin, lukiolakiin sekä ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin viittaus vahingonkorvauslain mukaiseen korvausvelvollisuuteen, joka koskee kaiken ikäisiä oppilaita. Vahinkojen korvaamisesta voitaisiin tapauskohtaisesti sopia.

- Näin oppilasta kasvatetaan vastuuseen omista teoistaan ja niiden seurauksistaan. Tässäkin korostuu se, että työrauhaa ylläpidetään kasvatuksellisin keinoin, ei rangaistusten pelolla, Gustafsson toteaa.

Oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuuden lisäämiseksi ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa parantamiseksi ehdotetaan, että jokaisessa peruskoulussa tulisi olla oppilaskunta. Tämän lisäksi oppilaiden ja opiskelijoiden oikeutta sekä samalla opetuksen ja koulutuksen järjestäjien velvollisuutta kehittää osallisuutta vahvistettaisiin nykyisestä. Oppilaskuntien tehtävät määriteltäisiin lainsäädännössä entistä täsmällisemmin. Lisäksi opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tulisi järjestää toimintansa siten, että oppilaat ja opiskelijat voivat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin laajemminkin, kuin vain oppilaskuntien kautta.

Opetuksen järjestäjä velvoitettaisiin järjestämään mm. mahdollisuuksia osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun tai oppilaitoksen järjestyssäännön valmisteluun.

- Koulu on yhteisö ja sen täytyy toimia kuin yhteisö. Yhdessä sovittuihin pelisääntöihin sitoudutaan ja omana pidetyssä yhteisössä kynnys häiriökäyttäytymiseen on korkea. Oppilaskuntatoiminnan vahvistamisella vahvistetaan nuorten kasvua täyteen ja täysivaltaiseen kansalaisuuteen jo lapsuudesta lähtien.

Perusopetuslakia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että sairaalan sijaintikunnan velvollisuus järjestää opetusta kattaisi aina sairaalassa potilaana olevan oppilaan opetuksen siinä määrin kuin hänen terveydentilansa sallii. Lisäksi opetusta olisi järjestettävä erikoissairaanhoidon piirissä avohoidossa olevalle oppilaalle, jos opetusta ei olisi mahdollista järjestää muulla tavoin. Myös huostaan otettujen lasten oikeutta saada opetusta parannetaan selkeyttämällä opetuksen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten suuruutta ja maksuvelvollisuutta.

- Näillä muutoksilla me pyrimme varmistamaan, että kaikkien lasten oikeus oppivelvollisuuden suorittamiseen toteutuu. On korkea aika korjata tähän jääneet epäkohdat, ministeri päättää.

Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle maalis-huhtikuussa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2013, rahoitukseen liittyviltä osin kuitenkin 1.1.2014.

Nuorisotakuu tuli voimaan

Nuorisotakuu varmistaa, että nuoret löytävät polun koulutukseen ja työhön ja pääsevät siten osalliseksi yhteiskuntaan. Takuulla tarjotaan koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta.

Yhteiskuntatakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi.

"Nuorisotakuun toteutuminen on kovan työn takana ja vaatii sekä aikaa ja satsauksia koko yhteiskunnalta. Suunnitelmat on tehty ja resurssit varattu. Nyt alkaa toteutus. Pidän merkittävänä, että työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet nuorisotakuun edistämiseen. Uskon työnantajien hyödyntävän nuorten Sanssi-korttia eli palkkatukea. Työ- ja elinkeinotoimistoissa on lisähenkilöstöä varmistamassa, että nuoret saavat palveluita viipymättä. Paljon on vieläkin tehtävää, mutta tästä se alkaa", lupaa työministeri Lauri Ihalainen.

"Koulutustakuu antaa jokaiselle nuorelle mahdollisuuden hankkia koulutus, jolla voi työllistyä ja menestyä työmarkkinoilla. Lisäksi me tarjoamme uuden mahdollisuuden niille nuorille aikuisille, jotka ovat tähän saakka jääneet ilman koulutusta", korostaa opetusministeri Jukka Gustafsson.

"Nuorisotakuun eri toimijoiden tulee kuunnella nuoria takuun toimeenpanossa. Nuoria kuuntelemalla saadaan tietoa siitä vastaavatko tavoitteet ja keinot todella nuorten tarpeisiin eri elämäntilanteissa. Vaikka nuorisotakuu on nyt alkuvaiheessa keskittynyt nuorten koulutus- ja työelämäpolkujen vahvistamiseen ja sujuvuuteen, myös järjestö- ja kansalaistoimintaan on panostettava. Nuorten valmiudet ja taidot karttuvat harrastamisen ja mielekkään tekemisen myötä", sanoo nuorisoasioista vastaava kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki.

"Syrjäytyminen alkaa usein jo lapsuudessa. Riskien tunnistaminen ajoissa edellyttää riittäviä lapsiperheiden palveluja ja niiden yhteistyötä päivähoidon ja koulun kanssa. Lisäksi tarvitaan tukitoimia niille, joilla on selvästi suurempi syrjäytymisen riski, kuten huostaan otetuilla ja maahanmuuttajataustaisilla nuorilla", sanoo peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.

"Maassamme on tuhansia moniongelmaisia nuoria, jotka eivät itse kykene hakemaan apua. Heillä voi olla mm. päihde- ja mielenterveysongelmia, talousvaikeuksia ja asunnottomuutta. Nämä nuoret tarvitsevat räätälöityjä palveluja, asiointitukea, rinnalla kulkemista ja ennen kaikkea kannustusta", sanoo sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. "Nuorisotakuusta saadaan täysi hyöty, kun nämä nuoret tavoitetaan ja he kuntoutuvat niin, että he voivat opiskella ja tehdä työtä."

"Nuorisotakuun toteuttamisessa kunnat ovat keskeisessä roolissa. Vahvat ja elinvoimaiset kunnat pystyvät parhaiten turvaamaan laadukkaat koulutuspalvelut", sanoo hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen.

Vuosittain noin 4 000 nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa. Lisäksi 25 % keskeyttää ammatillisen koulutuksen ja noin 10 % lukion. Tämä johtaa siihen, että jokaisesta ikäluokasta 15 % jää vaille toisen asteen tutkintoa. Pelkän perusasteen varassa on 20-29-vuotiaista noin 110 000. Alle 29-vuotiaita työttömiä on noin 55 000. Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrä on selvitysten mukaan noin 40 000.

Nuorten syrjäytymisellä on sekä inhimillinen että kansantaloudellinen ulottuvuus. Syrjäytymisen inhimillisiä kustannuksia on mahdoton määrällisesti mitata. Kansantaloudellisesti nuorten syrjäytyminen vaikuttaa merkittävästi työurien pituuteen ja työvoiman saatavuuteen.

Lisätietoja nuorisotakuusta verkossa osoitteessa www.nuorisotakuu.fi

Uutisten lähde: www.minedu.fi