23 miljoonaa euroa koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen
Opetusministeri Jukka Gustafsson on myöntänyt yli 23 miljoonaa euroa valtionavustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin vuosille 2013–2014. Ensimmäistä kertaa myönnettävä valtionavustus kohdennetaan toimiin, joilla tuetaan haasteellisessa toimintaympäristössä toimivia kouluja ja kavennetaan koulujen välisiä eroja.
Tutkimusten mukaan vanhempien koulutustausta sekä sosioekonominen asema vaikuttavat voimakkaasti lapsen koulumenestykseen. Koululta tarvitaankin joissain kouluissa enemmän tukea kuin toisissa, jotta kaikki lapset voivat edetä tasavertaisesti koulutiellään. Tausta vaikuttaa koulutusjärjestelmässä etenemiseen heti alusta saakka, joten ongelmaan pitää puuttua jo varhain. Nyt jaettava valtionavustus vastaa tähän haasteeseen antamalla kunnille lisäresursseja tukea haasteellisessa ympäristössä toimivia kouluja.
Valtionavustus myönnettiin opetuksen järjestäjäkohtaisesti toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat koulujen välisten erojen vähentämiseen sekä lähtökohdiltaan muita heikompien koulujen toiminnan ja laadun tukemiseen.
- Koulujen välisten erojen kaventamiseksi avustuspäätöksissä huomioitiin erityisesti koulut, joiden koulunkäyntialueilla väestön koulutustaso on heikko ja työttömyysaste sekä maahanmuuttajien väestöosuus korkea. Yhdessä nämä kolme mittaria selittävät valtaosan koulujen välisistä oppimistuloseroista, opetusministeri Jukka Gustafsson korostaa.
Valtionavustusta haki yhteensä 113 opetuksen järjestäjää ja määrällisesti anottiin yli 33 miljoonaa euroa. Avustusta myönnettiin 108:lle opetuksen järjestäjälle. Kouluista, joille tukea haettiin, viidennes sijaitsi haastavassa toimintaympäristössä kaikilla käytetyillä mittareilla ja puolet kahdella kolmesta mittarista.
Hallituksen tavoitteena on huomioida laajemminkin koulujen toimintaympäristö niiden ohjauksessa ja rahoituksessa. Tätä tavoitetta edistetään mm. valtionosuusuudistuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää opetuksen järjestäjiltä selvitykset avustuksen käytöstä 31.12.2015 mennessä.
Ministeri Arhinmäki jakoi Pro Urheilu -tunnustukset
Kiekonheittäjä Pentti Kahma, pituushyppääjä Rainer Stenius, suunnistaja Pirjo Seppä, jääkiekkoilija Veli-Pekka Ketola, jääkiekkoilija Heikki Riihiranta, koripalloilija Lea Hakala, mäkihyppääjä Tapio Räisänen, painija Jouko Salomäki, viisiottelija Lauri Vilkko, voimistelija Kalevi Viskari, painija Leo Honkala, paralympiamitalisti, hiihtäjä Veikko Jantunen, yleisurheilija ja hiihtäjä Timo Karvonen saivat tämänvuotiset Pro Urheilu-tunnustukset. Tunnustukset jakoi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki keskiviikkona Helsingissä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön jakama tunnustus on suuruudeltaan 20 000 euroa, ja se myönnetään tunnustuksena merkittävästä urheilu-urasta tai huomattavasta urheilusaavutuksesta. Palkinnot myönnetään veikkausvoittovaroista. Ne jaettiin nyt 13. kerran.
Tänä vuonna jaettiin tavanomaista useampi rahapalkinto, sillä Helsingin olympialaisten järjestämisestä tuli kuluneeksi 60 vuotta. Kolme näiden kisojen mitalistia palkittiin tämänvuotisella tunnustuspalkinnolla: Lauri Vilkko (pronssia viisiottelun joukkuekilpailussa), Kalevi Viskari (pronssia voimistelun joukkuekilpailussa) sekä Leo Honkala (pronssia painissa).
- Kolmentoista vuoden ajan olemme palkinneet suuren joukon suomalaisia oman aikansa huippu-urheilijoita. Lähestymme hiljalleen nykypäivää, joten palkitsemiskäytäntöä on syytä uudistaa. Tulevina vuosina tunnuspalkinnot jaetaan kahdessa osassa, kertoi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki.
- Osa Pro Urheilu-tunnustuksista tullaan jakamaan sosiaalis-taloudellisin perustein 60 vuotta täyttäneille, eläkkeellä oleville olympiavoittajille vastaavilla perusteilla kuin taiteilijaeläkkeitä myönnetään. Tarkoituksena on, että ensimmäiset tällaiset palkinnot myönnetään suomalaisen urheilun vuosipäivänä helmikuussa 2013.
Pro Urheilu -mitalin saajia oli neljä. Mitalin saivat alppihiihtäjä ja moottoriurheilija Eino Kalpala, urheiluvalmentaja Heikki Kantola, urheilutoimittaja Arto Teronen ja jalkapalloilija Kaija Salopuro.
Työryhmä esittää vaihtoehtoja opintotuen rakenteelliseksi kehittämiseksi
Esitysten tavoitteena on parantaa opintotuen käyttöastetta sekä mahdollistaa tavoitteellinen ja täysipainoinen opiskelu ja valmistuminen tavoiteajassa.
Opintotuen rakenteellista kehittämistä valmistelemaan asetettu työryhmä luovutti muistionsa kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle tiistaina 18.12. Työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti valmistellut rakenteellisia muutosehdotuksia sekä toisen asteen opintoihin että korkeakouluopintoihin myönnettävään opintotukeen.
Työryhmä katsoo, että opintotuen riittävyyttä voitaisiin parantaa jo sovitun opintorahan indeksiin sitomisen lisäksi korottamalla asumislisän vuokrarajaa ja opintolainan valtiontakausta sekä ottamalla käyttöön opintorahan huoltajakorotus. Nämä ratkaisuvaihtoehdot lisäisivät opiskelijan käyttövaroja parantaen mahdollisuuksia täysipainoiseen opiskeluun.
Vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta tulisi luopua myönnettäessä opintorahaa 18 - 19-vuotiaille itsenäisesti asuville toisen asteen opiskelijoille. Tämä voitaisiin toteuttaa portaittain. Lisäksi olisi syytä selkeyttää eräitä toisen asteen tukiajan määräytymisperusteita.
Korkea-asteen opintoja varten myönnettävän tuen rakenteen uudistamisen vaihtoehtoja ovat opintotuen maksamisen rajaaminen lukuvuosien määrään säännönmukaiselle tukiajalle, opintorahapainotteisen tuen rajaaminen tavoiteajalle sekä opintolainahyvityksen tai lukuvuosipalkkion käyttöönotto 1.8.2014 ja sen jälkeen opintonsa aloittaville.
Useimmat ratkaisuehdotukset edellyttäisivät aluksi määrärahalisäyksiä opintotukeen. Määrärahalisäyksiä voitaisiin rahoittaa rakenteellisten muutosten mahdollistamilla uudelleen kohdennuksilla sekä luopumalla opintolainan korkojen verovähennysoikeudesta.
Ministeri Arhinmäki kiitti työryhmää muistion luovutustilaisuudessa ja linjasi, että nykyisen toimivan opintotukijärjestelmämme raju muuttaminen olisi lyhytnäköistä politiikkaa: "Esimerkiksi lainapainotteisuuden lisääminen kasvattaisi eriarvoisuutta opiskelijoiden välillä ja todennäköisesti lisäisi opiskelijoiden työssäkäyntiä, ja näin pidentäisi opiskeluaikoja. Asiasta vastuussa olevana ministerinä en voisi olla mukana tällaista kehitystä tukemassa. Opintotukijärjestelmää tulee kehittää nykyrakenteen pohjalta. "
Arhinmäki otti puheenvuorossaan esiin myös kaikkien opiskelijajärjestöjen yhdessä luoman opintotukimallin, jota hän pitää käyttökelpoisena pohjana jatkotyölle opintotukijärjestelmän kehittämiseksi.
Opiskelijajärjestöjen lisäksi työryhmässä olivat edustettuina opetus- ja kulttuuriministeriö, valtionvarainministeriö, Kansaneläkelaitos sekä hallituspuolueiden edustajat.
Seuratukea lisätään tavoitteena laskea liikuntaharrastuksen kustannuksia
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen keskeisiä liikuntapoliittisia tavoitteita on taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus liikuntaharrastukseen urheiluseurassa. Liikunnan määrärahoja tullaan suuntaamaan entistä enemmän ruohonjuuritason toimintaan. Siksi seuratuen rahoitusta tullaan kasvattamaan ensi vuonna 2,3 miljoonalla vuoden 2012 budjettiin nähden.
Seuratuki on tarkoitettu urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen. Seuratuen avulla vahvistetaan seuratoiminnan laatua, kehitetään, uudistetaan ja laadunnetaan perustoimintaa, sekä mahdollistetaan liikunnan harrastaminen taloudellisesti erityisesti lapsille ja nuorille. Seuratuen avulla vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja tuetaan seurojen tekemää vapaaehtoistyötä. Seuratuen avulla halutaan edistää monimuotoisen liikunnan kansalaistoiminnan toteutumista.
- Lasten ja nuorten liikunnan harrastuskustannukset ovat nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana huolestuttavan paljon. Jo lähes kolmannes perheistä ilmoittaa, että maksut ovat esteenä lasten harrastamiselle. Seuratuki tulee olemaan yksi järjestelmistä, jotka ohjaavat seuroja, niissä toimivia ihmisiä ja heidän kanssaan yhteistyötä tekeviä kuntia, järjestöjä ja yrityksiä laskemaan kustannuksia, jotta kaikilla on mahdollisuus osallistua, sanoi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki.
Arhinmäen mukaan seuratuen avulla voidaan alentaa osallistumismaksuja lasten ja nuorten liikunnassa sekä lisätä lasten ja nuorten harrastajamääriä ja -ryhmiä seuroissa.
Seuratuen tavoitteena on mahdollistaa liikunnan harrastaminen kaikille lapsille ja nuorille sekä edistää liikunnallisen elämäntavan omaksumista ohjatun seuratoiminnan kautta. Seuratuen avulla voidaan edistää koko perheen liikkumista. Vanhemmat ovat lapsen tärkeimpiä roolimalleja liikuntaan suhtautumisessa ja liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. Perheliikunta voi tavoittaa myös liian vähän liikkuvia ollessaan matalan kynnyksen toimintaa.
Tuen avulla voidaan mahdollistaa syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten harrastaminen urheiluseurassa sekä pitää nuoret liikuntaharrastuksen parissa urheilijoina, liikkujina tai seuratoimijoina kehittämällä toimintaa nuorten ideoilla.
Seuratuki voi entisestään vahvistaa yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoistoiminnan merkitystä, sekä lisätä osaamista. Seuratukea voi hakea kokopäiväisen tai osa-aikaisen työntekijän palkkaukseen. Palkkatuki mahdollistaa vaikka nuoren kesätyöllistämisen.
Seuratuen jakaa jatkossa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tarkemmat hakuohjeet, kriteerit ja lomakkeet julkaistaan ministeriön verkkosivuilla tammikuussa. Haku aukeaa helmikuussa ja päättyy 15.3.2013. Vuonna 2013 seuratukea myönnetään 3 850 000 euroa, mikäli eduskunta hyväksyy ensi vuoden talousarvioesityksen.
Suomi-palkinnot seitsemälle taiteilijalle, kulttuurivaikuttajalle ja yhteisölle
Vuoden 2012 Suomi-palkinnon saavat sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Matti Hagelberg, näytelmäkirjailija Anna Krogerus, valosuunnittelija Heikki Paasonen, säveltäjä, muusikko ja tuottaja Jarmo Saari, keittiömestari, villiyrttimestari Sami Tallberg, toimittaja/valokuvaaja-työpari Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä sekä pop/rockyhtye 22-Pistepirkko. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki jakoi Suomi-palkinnot maanantaina Helsingissä. Vuodesta 1993 jaetut Suomi-palkinnot ovat suuruudeltaan 26 000 euroa, ja ne myönnetään veikkausvoittovaroista.
Raatia johtavan kulttuuri- ja urheiluministerin Paavo Arhinmäen mukaan tänä vuonna palkintojen jaossa haluttiin nostaa esiin taiteen ja kulttuurin kiinnostavia tekijöitä ja ehkä myös jossain määrin helposti katveeseen jääviä alueita, jollaisia ovat esimerkiksi ääni- ja valosuunnittelu tai ruokakulttuuri.
- Toisin kuin eri taiteenalojen edustajille myönnetyt valtionpalkinnot, Suomi-palkinto on niin sanotusti ministerin oma palkinto. Kulttuuri- ja urheiluministeri voi myöntää Suomi-palkinnon monilla eri perusteilla. Sillä voidaan palkita ansiokkaasta elämäntyöstä, merkittävästä kulttuurityöstä tai kannustaa lupaavan taiteellisen läpimurron tehnyttä taiteilijaa. Sen avulla voidaan myös nostaa jokin taiteenala huomioon kohteeksi tai tuoda esiin taide- ja kulttuuripoliittisesti tärkeiksi koettuja painopisteitä. Taiteilijoiden palkitsemisella valtio haluaa osoittaa taiteen ja kulttuurin luovan työn keskeisen merkityksen ihmisille ja yhteiskunnalle, sanoi kulttuuri- ja urheiluministeri Arhinmäki.
Palkintoperustelut:
1. Sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Matti Hagelberg
Matti Hagelberg on sarjakuvataiteilija, kuvittaja, taiteen maisteri, graafinen suunnittelija ja opettaja. Hän on maamme omaäänisin ja omalakisin sarjakuvantekijä. Hän on myös kansainvälisesti arvostettu alansa huippu, jolla on kulttimaine sekä Suomessa että maailmalla. Hän on saanut ansioistaan sarjakuvan alalla useita palkintoja, muiden muassa Puupäähattu-palkinnon vuonna 1997. Hagelberg on julkaissut kymmenittäin albumeja ja osallistunut lukuisiin näyttelyihin. Hän on ainoa tunnettu suomalainen raapekartonkitekniikan käyttäjä, jonka kuvissa ja tarinoissa risteilevät mytologiset, populaarikulttuuriset ja fantasia-ainekset, huumori sekä omaelämäkerralliset vivahteet. Hagelbergia on sanottu hitaasti työskenteleväksi täydellisyyden tavoittelijaksi. Hänen viimeisimmät suurteoksensa Kekkonen ja Silvia Regina ovat pidäkkeettömiä tilityksiä maamme lähihistoriasta sekä nykytilasta. Tällä hetkellä Matti Hagelbergilla on työn alla vähintään 800-sivuiseksi tarkoitettu suurteos Läskimooses, joka ilmestyy sarjakuvalehtien muodossa. Maailmanlopun odotuksesta kertovasta Läskimooses-eepoksesta on ilmestynyt tänä vuonna yhdeksän numeroa ja ensi vuonna on tarkoitus julkaista saman verran lisää.
2. Näytelmäkirjailija Anna Krogerus
Anna Krogerus on suomalainen kirjailija ja dramaturgi. Hän on opiskellut draamaa ja kirjoittamista sekä Tampereen yliopistossa että Teatterikorkeakoulussa. Krogerus on palkittu Kritiikin kannuksilla ja Savonia -kirjallisuuspalkinnolla. Krogerus on työskennellyt KOM-teatterin päädramaturgina ja Kajaanin kaupunginteatterissa kirjailija-dramaturgina. Krogerus on useita näytelmiä, lastennäytelmiä, dramatisointeja, sovituksia ja ohjauksia. Hän on tuonut esiin tärkeitä puheenaiheita teatterin kielellä kotimaisen alkuperäisnäytelmän loistavana edustajana. Krogerus on puolustanut herkkävaistoisena ihmismielen tulkkina näytelmissään lapsia ja muita yhteiskuntamme haavoittuvimpia jäseniä. Hänen näytelmiään ovat muun muassa Kuin ensimmäistä päivää, Parhaissakin perheissä, Palopukki ja Kutistettu poika. Anna Krogeruksen näytelmiä on esitetty viime vuosina lukuisissa teattereissa eri puolilla Suomea. Krogeruksen työ osoittaa, että taiteellisesti kunnianhimoista uutta draamaa voi tehdä menestyksellä muuallakin kuin Helsingin tunnetuimmilla näyttämöillä.
3. Valosuunnittelija Heikki Paasonen
Valo- ja äänisuunnittelu ovat itsenäisinä taiteenaloina ja ilmaisukielinä jääneet esittävän taiteen katvealueelle, vaikka niiden merkitys taiteen kokemiselle ja tulkinnalle on olennainen. Valot luovat lavastuksen ja esiintyjien kanssa yhteisen esteettisesti tinkimättömän ja tasapainoisen kokonaistaideteoksen. Valosuunnittelija Heikki Paasonen on taiteellisessa työssään tehnyt monia merkittäviä produktioita, joista mainittakoon muun muassa Uuden tanssin keskus Zodiakin Pannuhallissa esitetty Meidän sosiaalidemokraattiset kehomme. Tästä teoksesta Heikki Paasonen sai Suomen Valo- ja Äänisuunnittelijoiden liiton Valo-säde -palkinnon vuonna 2011 ansioituneesta suunnittelutyöstä. Paasonen on työskennellyt usean vuoden ajan eri produktioissa, pääasiassa Kiasma-teatterissa.
4. Jarmo Saari (säveltäjä, muusikko, tuottaja)
Jarmo Saari on maamme lahjakkaimpia, monipuolisimpia, kokeellisimpia ja poikkitaiteellisimpia muusikoita sekä sukupolvensa omaleimaisimpia kitaristeja. Hän on Sibelius-Akatemiasta valmistunut jazzsävellyksen maisteri, säveltäjä, muusikko ja tuottaja. Saari on unohtanut musiikin käyttö- ja lajityyppirajat ja on multi-instrumentalisti, joka yllättää jatkuvasti uusilla aluevaltauksillaan. Saari oli Jazzrytmit -kriitikkoäänestyksen vuoden muusikko vuosina 1997 ja 1999 ja hän sai Jazzrytmi t-kriitikkoäänestyksen vuoden albumin vuonna 2001. Hän on julkaissut useita albumeja sekä toiminut useissa yhtyeissä, joista mainittakoon Trubamolli, XL, Reuna ja ZetaBoo. Hän on myös säveltänyt kamari-, orkesteri- sekä kuoromusiikkia. Hän on tehnyt yhteistyötä muusikkona ja/tai säveltäjänä monien artistien, tuotantojen ja yhtyeiden kanssa. Hänen tähänastinen uransa käsittää 100 levytystä ja esiintymisiä 30 maassa. Taiteellisena tuottajana useiden suomalaisten huippuartistien studioalbumeilla hän on kyennyt vaihtelemaan jazzista tangoon, laulelmaan, rockiin ja elektroniseen musiikkiin. Saarensävellystyyliä on kuvattu visuaaliseksi, minkä voi havaita hänen suomalaisiin elokuviin, teatteriin ja televisioon tekemissään töissä.
5. Keittiömestari, villiyrttimestari Sami Tallberg
Keittiömestari Sami Tallberg on työskennellyt jo toistakymmentä vuotta alan merkittävissä ravintoloissa ympäri maailman keräten kokemuksia villiyrttien käytöstä ruoissa. Villiyrttejä tarjoillaan nykyään myös maailman tunnetuimmissa ravintoloissa ja niiden kotikäyttö on lisääntynyt lukuisissa maissa. Innoituksen villiyrttien hyödyntämiseen Tallberg sai englantilaiselta luonnonantimien ammattimaiselta kerääjältä Miles Irvingilta työskennellessään Lontoossa. Sami Tallberg on työskennellyt monissa ravintoloissa, kuten Careliassa ja Signessä. Hän on myös pitänyt omaa villiyrttejä suoraan ravintoloille myyvää yritystä. Hän on toiminut Tertin kartanossa yrttipuutarhassa ja pitänyt siellä ja muualla Suomessa villiyrttikursseja. Tallberg on nostanut uudella tavalla esiin Suomen luonnon ja omaleimaisen suomalaisen puhtaan villin luonnon ruokakulttuurin mahdollisuudet. Tällä hetkellä Sami Tallberg tekee tilaustöitä ja catering-palveluja tilauksesta sekä kirjoittaa kirjoja villiyrteistä muista villin luonnon antimista sekä ruokakulttuurista. Tähän mennessä näitä kirjoja on ilmestynyt puolisen tusinaa: villiyrteistä suomeksi ja englanniksi, mätikirja ja juuri Readmen julkaisemana ilmestynyt kirja japanilaisesta ruokakulttuurista.
6. Toimittaja/valokuvaaja-työpari Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä
Toimittaja / valokuvaajapari Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä ovat tehneet uraauurtavaa ja pitkäjänteistä työtä näkymättömien yhteiskunnallisten ilmiöiden esiin nostamiseksi. Valokuvaus on heille keino uusien maailmojen löytämiseksi ja kontaktien luomiseksi. Upean, koskettavan ja silmiä avaavan Paperittomat-kirjan, dokumentin ja näyttelyn tekijäpari jatkaa edelleen pitkäjänteistä työtään Euroopan miljoonien epävirallisten ihmisten äänenä. Paperittomat, joka julkaistaan piakkoin myös iBook-muodossa, on kaksikon ensimmäinen kirjamuotoinen julkaisu. Seuraava kuvateos Karkotetut on tekeillä. Viitanen ja Tähjä, te jaksatte jatkaa ettekä anna meidän unohtaa. Haluamme, että jatkatte työtänne. Se on tärkeää.
Katja Tähjä kirjoittaa seuraavasti:
”Paperittomat istahtavat viereemme paikallisbussissa ja moppaavat lähikauppamme lattiaa. Heitä on Euroopassa enemmän kuin suomalaisia, mutta he eivät näy eikä heidän äänensä kuulu.
Viranomaiset, poliitikot ja media puhuvat usein laittomista siirtolaisista. Kun kokonaisesta ihmisryhmästä puhutaan laittomana, siihen lyödään pelottavan rikollisen leima ja synnytetään ennakkoluuloja. Me halusimme näyttää paperittomat yksilöinä, joilla kullakin on oma tarinansa. Kukaan ihminen ei ole laiton.
Tämä kuvausprojekti on ollut minulle vaikein ja rakkain. Kuvasin ihmisiä, jotka kaikin keinoin halusivat pysyä piilossa. Koko homma meinasi tyssätä alkuunsa, kun mistään ei löytynyt yhtään paperitonta -varsinkaan niitä, jotka halusivat kameran eteen! Sitten alkoi kuitenkin tapahtua ja pian eteemme avautui uusi maailma ja sen varjokansa. ”
7. Rockyhtye 22-PISTEPIRKKO
Pop/rockyhtye 22-Pistepirkolla on takanaan pitkä tinkimätön 32 vuoden ura. Yhtyeen musiikilliset juuret ovat 1960-luvun brittiläisessä ja amerikkalaisessa garage-rockissa ja psykedeelisessä rockissa. Tällä hetkellä se on omaperäisine sävellys- ja sanoitustyyleineen yksi arvostetuimpia suomalaisia rockyhtyeitä. Vuonna 1982 22-Pistepirkko voitti Rockin SM-kilpailut, myöhemmin samana vuonna ilmestyi debyyttilevy Piano, rumpu ja kukka. Sen jälkeen albumeita on ilmestynyt toistakymmentä ja takana on lukuisia uniikkeja live-esiintymisiä. Yhtye kiertää jatkuvasti keikoilla ja on kansainvälisesti huomattavasti tunnetumpi kuin Suomessa.
Taiteen edistämiskeskus aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa
Tasavallan presidentti vahvisti 30.11.2012 lain Taiteen edistämiskeskuksesta, joka tulee voimaan 1.1.2013. Laki korvaa nykyisen taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain. Uudistuksella perustetaan Taiteen edistämiskeskus -niminen virasto, jolla on aluetoimipisteitä. Uudistuksessa säilytetään luottamuselimet niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla. Lisäksi perustetaan taideneuvosto, jolle siirretään päätösvaltaa valtioneuvostolta ja ministeriöltä. Luottamuselinten vertaisarviointi päätöksenteossa säilyy.
Valtioneuvoston asetuksessa säädetään tarkemmin keskuksen toiminnan järjestämisestä, tehtävistä, henkilöstöstä, viroista, taideneuvostosta sekä valtion taidetoimikunnista ja alueellisista taidetoimikunnista. Lisäksi säädetään alueellisten taidetoimikuntien toimialueet. Valtioneuvosto antoi asiaa koskevan asetuksen keskiviikkona.
Keskuksen aluetoimipisteillä voi olla sivutoimipisteitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää keskuksen aluetoimipisteiden ja niiden sivutoimipisteiden määrästä ja sijaintipaikkakunnista taiteen edistämisestä annetun lain tullessa voimaan. Jatkossa päätöksentekovalta toiminnan organisoinnista jää keskukselle.
Laissa todettujen tehtävien lisäksi keskuksen tehtävänä on seurata ja arvioida keskuksen toimialan kehitystä ja tehdä toimintaa koskevia kehittämisehdotuksia, päättää läänintaiteilijoiden toimialat ja tehtävät kuultuaan alueellisia taidetoimikuntia, ratkaista tarvittaessa minkä taidetoimikunnan alaan toimikuntien ratkaistavaksi annettu asia kuuluu ja huolehtia toimikuntien välisestä yhteistyöstä sekä jakaa keskukselle osoitetuista määrärahoista varat toimikuntien päätettäviksi. Ministeriö osoittaa päätöksellään varat taiteen edistämiseen vuosittain Taiteen edistämiskeskukselle veikkausvoittovaroista.
Alueellisten taidetoimikuntien määrään tai toimialueisiin ei tule muutosta verrattuna nykytilanteeseen.
Työryhmä uudistamaan varhaiskasvatusta koskevia säädöksiä
Opetusministeri Jukka Gustafsson on asettanut työryhmän valmistelemaan esityksen varhaiskasvatusta koskeviksi säädöksiksi. Varhaiskasvatuksen keskeisistä tahoista ja asiantuntijoista koostuvan laaja-alaisen työryhmän puheenjohtajana toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen. Valtioneuvoston on määrä jättää asiasta lakiesitys Eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014. Tavoitteena on, että lainsäädäntö tulisi voimaan 1.1.2015.
Hallitusohjelman mukaisesti päivähoitojärjestelmää kehitetään syrjäytymistä ehkäisevänä ja perheille joustavampana palveluna. Päivähoito säilyy subjektiivisena oikeutena ja maksuttomana pienituloisille perheille eivätkä maksut muodosta työllistymiskynnystä. Oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyy, vaikka lapsi olisi välillä kotona hoidossa.
Päivähoitopalvelut ja varhaiskasvatus edistävät yhdenvertaisuutta sekä lasten ja perheiden tasa-arvoisuutta. Varhaiskasvatuksella on tärkeä merkitys lapsen sosiaalisuuteen kasvattajana ja sosiaalisten lähtökohtien tasoittajana. Olennaista on, että jo varhaiskasvatuksessa pystytään varmistamaan hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kaikille lapsille sekä tukemaan monipuolisin toimin erityistä tukea tarvitsevia sekä syrjäytymisvaarassa olevia lapsia.
Nykyinen päivähoitolaki ja -asetus ovat vuodelta 1973. Voimassa olevan päivähoidon lainsäädännön uudistamista on perusteltu suomalaisen päivähoitojärjestelmän sekä sen toimintaympäristön muutoksilla. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirtyvät vuoden 2013 alussa opetus- ja kulttuuriministeriöön osaksi kasvatus- ja koulutusjärjestelmää.
Ministeri Arhinmäki: Maahanmuuttajataustaisten nuorten sosiaalista osallisuutta tulisi seurata EU:n nuorisoraporteissa
EU:n nuorisoministerit kokoontuivat Brysselissä 27.11. Suomen valtuuskuntaa johti kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki. Neuvosto hyväksyi ensimmäisen jäsenmaiden ja komission yhteisen raportin nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden täytäntöönpanosta (2010–2 018). Vuosien 2013–2015 painopistealueeksi päätettiin nuorten sosiaalinen osallisuus.
Lisäksi neuvostossa hyväksyttiin päätelmät maahanmuuttajataustaisten nuorten osallistumisesta ja sosiaalisesta osallisuudesta ja päätöslauselma jäsennellystä vuoropuhelusta.
Nuorten osallistumista ja sosiaalista osallisuutta koskevien päätelmien kohderyhmänä ovat kaikki nuoret, niin liikkuvat EU-kansalaiset kuin kolmansien maiden kansalaisetkin.
- Liikkuvien EU-kansalaisten ja maahanmuuttajataustaisten nuorten osallisuus on kahdensuuntainen prosessi. Se edellyttää sitoutumista sekä maahanmuuttajilta itseltään että vastaanottavalta yhteisöltä. Osallisuus voi rakentua vain yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden ja hyvien etnisten suhteiden pohjalle, totesi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen mukaan maahanmuuttajataustaisten nuorten tarpeet tulisi ottaa huomioon läpäisyperiaatteella niin työllisyys-, koulutus-, asumis-, sosiaali- kuin terveyspalveluissa. - Liikkuvuus ja maahanmuutto luovat haasteita julkisille palveluille. Liikkuvien nuorten ja maahan muuttavien nuorten erityistarpeet on otettava huomioon palveluiden sisältöä kehitettäessä. Myös muilla vähemmistöillä saattaa olla samantyyppisiä tarpeita. Positiivisella erityiskohtelulla voidaan edistää näiden nuorten osallisuutta.
- Maahanmuuttajajärjestöille tulee luoda edellytykset tarjota vertaistukitoimintaa ja tuottaa kulttuurisensitiivisiä palveluita. Maahanmuuttajien omien järjestöjen tukemisen ohella on tärkeä integroida maahanmuuttajat osaksi yleistä järjestötoimintaa.
Päätöslauselma nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018) korostaa nuorten osallistumista heitä koskevaan päätöksentekoon nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa käytävän jäsennellyn vuoropuhelun avulla. Päätöslauselmassa nostetaan esiin jäsennellyn vuoropuhelun tuottamia suosituksia. Jäsennellyn vuoropuhelun kansallisten työryhmien tulisi olla osallistavampia ja avoimia kaikille nuorille. Työryhmissä tulisi olla mukana myös asiantuntijoita paikallis- ja aluetasolta. Nuorisotutkijoilla tulisi olla selkeä rooli vuoropuheluprosessissa. Jäsenvaltioita ja komissiota kehotetaankin arvioimaan ja kehittämään edelleen vuoropuhelua.
EU:n kulttuuriministerit hyväksyivät päätelmät lasten turvallisesta internetin käytöstä
EU:n kulttuuri ministerit kokoontuivat 26. marraskuuta Brysselissä. Suomea neuvoston kokouksessa edusti kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki. Neuvosto hyväksyi päätelmät eurooppalaisesta strategiasta internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta sekä päätelmät yhteishallinnasta kulttuurialalla. Lisäksi neuvosto hyväksyi osittaisen yleisnäkemyksen Luova Eurooppa-ohjelmasta lainantakausinstrumentin osalta, joka jäi avoimeksi kevään neuvostossa.
Neuvoston päätelmät koskien eurooppalaista strategiaa internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta ovat neuvoston vastaus komission keväällä antamaan tiedonantoon ”Eurooppalainen strategia internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta”. Komission strategian mukaan on kehitettävä uusia ja entistä laadukkaampia lapsille suunnattuja sisältöjä ja palveluja sekä taattava lasten turvallisuus internetissä.
Päätelmissä korostetaan mahdollisuuksia ja tarvetta kehittää lasten medialukutaitoa ja korostetaan, että lasten erityistarpeet ja haavoittuvuus on otettava huomioon tekemällä internetistä ympäristö, joka tarjoaa mahdollisuuksia kaikille etnisestä, kulttuurisesta ja sosiaalisesta taustasta riippumatta.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki pitää mediakasvatusta ja mediataitoja korostavaa näkökulmaa tärkeänä. - Siinä korostetaan lasten ja nuorten omaa aktiivista roolia ja heidän oikeuksiaan esimerkiksi sananvapauteen ja ilmaisun vapauteen, Arhinmäki sanoi.
Kasvatustyötä ja laadukkaiden sisältöjen luomista varten tulee Arhinmäen mielestä luoda monimuotoisia kumppanuuksia julkisen sektorin, alan teollisuuden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Neuvosto hyväksyi päätelmät yhteishallinnasta kulttuurialalla. Päätelmillä neuvosto haluaa edistää näyttöön perustuvaa päätöksentekoa. Näyttöön perustuva kulttuuripolitiikka merkitsee mm. arviointi- ja vaikutustenarviointivälineiden hyödyntämistä, kulttuuripoliittisten näkökohtien huomioimista tutkimustoiminnossa sekä kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoja.
Neuvosto hyväksyi osittaisen yleisnäkemyksen Luova Eurooppa -ohjelmasta toukokuussa lainainstrumenttia lukuun ottamatta. Kyseessä on lainatakausinstrumentti, jonka tavoitteena on helpottaa ja parantaa kulttuuri- ja luovien alojen mikro- ja PK -yritysten ja organisaatioiden mahdollisuuksia hankkia markkinoilta rahoitusta toiminnalleen. Näin luodaan uusia mahdollisuuksia kasvuun ja työllistävyyteen. Samalla parannetaan rahoituslaitosten osaamista ja ymmärtämystä kulttuuri- ja luovien alojen hankkeista.
Luova Eurooppa - ohjelman (2014–2020) tavoitteena on vaalia ja edistää Euroopan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta sekä vahvistaa kulttuuri- ja luovien alojen kilpailukykyä. Ohjelma kattaa kaikki kulttuuri- ja luovien alojen sektorit, joita nykyisin tuetaan Kulttuuri-, MEDIA- ja MEDIA Mundus -ohjelmilla. Ohjelman budjetiksi ehdotetaan 1,801 miljardia euroa. Ehdotettu budjetti on 37 % suurempi verrattuna nykyisten ohjelmien yhteenlaskettuun budjettiin. Suomalaiset ovat osallistuneet menestyksekkäästi EU:n MEDIA- ja Kulttuuri -ohjelmiin: vuosina 2007–2011 suomalaiset hyötyivät 41,1 miljoonan euron rahoituksesta Kulttuuri- ja MEDIA -ohjelmista
Uutisten lähde: www.minedu.fi |
