Suomalaista kouluhyvinvointia luotaava tutkimus löytää sekä huolen että ilon aiheita

Suomalainen koulu tarjoaa kannustavan kasvuympäristön niille oppilaille, joilla menee elämässä muutenkin hyvin. Huonommin koulussa viihtyvät oppilaat, joiden tielle on kasautunut monenlaisia haasteita myös koulun ulkopuolella.

Muun muassa tämä käy ilmi Suomen UNICEFin tänään julkistamasta kouluhyvinvointitutkimuksesta, jonka tarkoituksena oli luoda kokonaiskuva suomalaisesta kouluhyvinvoinnista ja antaa suosituksia sen parantamiseksi.

- Yhä jyrkemmän eriarvoistumisen ehkäisemiseksi koulua pitäisi kehittää niin, että se tarjoaisi onnistumisen, kyvykkyyden ja osallistumisen elämyksiä jokaiselle lapselle, Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki toteaa.

- Tähän on viime vuosina pyritty kiitettävästi ja opetussektorillamme on valtavan paljon osaamista ja tietoa asiasta. Opetustoimeen kohdistuvat jatkuvat säästöt huolestuttavat, sillä niiden vaikutukset tuntuvat raskaimmin juuri niissä lapsissa, joiden kouluhyvinvoinnissa on haasteita jo ennestään, Hetemäki sanoo.

Oppilaiden on saatava vaikuttaa opetuksen sisältöihin ja tapoihin

- Eriarvoisuuden vuoksi on vaikea sanoa mitään yleisluontoista suomalaisesta kouluhyvinvoinnista. Näyttää kuitenkin siltä, ettei tilanteemme ole kautta linjan niin huono kuin mitä kansainväliset vertailututkimukset antavat ymmärtää, sanoo tutkimuksen UNICEFille toteuttanut nuorisotutkija, YTT, dosentti Päivi Harinen.

Tutkimuksen mukaan yksi kouluhyvinvoinnin keskeisistä haasteista on oppilaiden osallistuminen.

- Se on kanavoitu pääasiassa oheistoimintaan, kuten koulun retkiin, vaikka oppilaat pitäisi ottaa mukaan myös opetuksen periaatteita ja käytännön järjestelyjä koskevaan päätöksentekoon. Oppilaatkin ovat asiantuntijoita, kun mietitään vaikkapa koulupäivän pituutta, oppituntien rytmitystä tai opetusmetodeja, Harinen sanoo.

- Tämä vaatisi tietysti suuria muutoksia perinteiseen aikuisten tarpeista ja käsityksistä lähtevään päätöksentekoon. Täytyy kuitenkin sanoa, ettei lapsia kuulla usein myöskään sellaisissa asioissa, joissa heidän toiveensa olisi kohtalaisen helppo toteuttaa. Tällaisia ovat esimerkiksi koulun pihaan liittyvät toiveet, Harinen jatkaa.

Koulunvastustuskulttuuri

Tutkimuksessa nousi esiin myös ilmiö, jota Harinen nimittää "yleiseksi suomalaiseksi koulunvastustuskulttuuriksi".

- Me suomalaiset katselemme lähes kaikkea yhteistä tarjolla olevaa kriittisin silmin. Korostamme huonoja puolia. On toki tärkeää, että ongelmat tiedostetaan ja niihin puututaan, mutta näin olemme kaikki osaltamme luomassa kulttuuria, jossa koulu nähdään huonosti organisoituna pakkopullana. Miten voimme olettaa, että lapsemme viihtyisivät tällaisessa paikassa? Harinen kysyy.

Hyvä, paha koulu - kouluhyvinvointia hakemassa -tutkimus kokoaa yhteen viime vuosikymmenen merkittävimmät kansainväliset tilastolliset vertailututkimukset ja kansalliset tilastolliset tutkimukset ja selvitykset. Lisäksi mukana on suomalaislasten ja -nuorten haastatteluihin pohjautuvia tutkimuksia sekä suomalaista kouluarkea ja sen ihmissuhteita analysoivia etnografisia tutkimuksia. Tutkimukseen haastateltiin myös kuutta alan suomalaista asiantuntijaa.

Kuka tutkimuksen teki?

Tutkimuksen tilaaja ja julkaisija on Suomen UNICEF ja se ilmestyy sekä painettuna että Nuorisotutkimusverkoston verkkojulkaisusarjassa. Tutkimuksen toteutti Nuorisotutkimusverkoston tutkija, YTT, dosentti Päivi Harinen. Harista avusti Juha Halme. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.

Julkaisu verkossa: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/Hyva_paha_koulu.pdf

Lisätietoja: Tiedottaja Veera Virmasalo, Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen ; 040 968 3214