OTA ry:n ja ohjaustoiminnan koulutusohjelman pääaineseminaarissa 22.11.2012 meille kävi puhumassa Jussi Onnismaa, joka on pitkän linjan asiantuntija ohjauksen alalla. Dosentti Jussi Onnismaa työskentelee Helsingin yliopiston Koulutuskeskus Palmeniassa sekä osittain myös freelancerina. Jussi Onnismaa on kirjoittanut useita teoksia sekä ollut monissa teoksissa mukana yhtenä kirjoittajista

Tukea elämän siirtymävaiheisiin

Onnismaan luennolla pohdittiin, mistä ihmiset saavat tukea elämän siirtymävaiheisiin. Monissa kulttuureissa on siirtymäriittejä. Rituaalit ovat yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Silloin muut auttavat ja kantavat ihmistä elämänvaiheesta toiseen. Hänet hyväksytään uuteen rooliin.

Meidän kulttuurimme arvostaa yksilöllisyyttä ja itsemääräämistä. Länsimainen yksilökeskeisyyden perinne on lähes uskonnon asemassa, mutta se ei tarjoa mitään puuttuvien rituaalien tilalle. Kuitenkin tulisi muistaa, että se, mitä me olemme, olemme aina suhteessa muihin ihmisiin.

Jäin pohtimaan rituaalien merkitystä. Rituaaleissa on kyse perinteistä ja yhteiskunnan rooleista. Niillä määritellään, keitä me olemme ja miten muut meidät näkevät. Rituaalit välittävät perinteitä ja tietoa.

Millaiseen kertomukseen kuulun?

Löysin Onnismaan kirjoituksen ”Hiljainen tieto kulttuurien rakenteissa: kollektiivinen muistaminen ja muistamattomuus”, jossa hän puhuu yhteisestä muististamme: Rakennamme omakuvaamme kulttuurin kautta. Kulttuuri sisältää tarinoita ja kertomuksia menneisyydestä ja historiasta. Elämän mielekkyys ei tule vain faktatiedon keräämisestä, vaan myös muistamisesta ja muistelusta. Muisti syntyy vuorovaikutuksessa toisten kanssa, sillä kertomalla ja kuulemalla rakennetaan omaa muistia ja tallennetaan tietoa itsestä ja siitä, mihin ryhmään kuuluu. Kulttuurin hiljainen tieto välittyy ihmiseltä toiselle ja rakentaa yhteisön yhteenkuuluvuutta ja sen merkitystä. Muistaminen ei ole vain menneeseen takertumista, vaan se suuntautuu myös tulevaisuuteen.

Ihmiset muistavat jakamalla asioita toistensa kanssa. Sosiaalinen jakaminen muuttaa havaintoja, ja siten on mahdollista rakentaa kertomuksesta kokonaisuuksia. Muistitietoa voidaan tallentaa kulttuurisin välinein, kertomuksin, puhumalla, kirjoittamalla, lauluilla sekä kuvataiteen, laskutapojen ja symbolien, kaavioiden ja karttojen avulla.

Yksinäinen pohdiskelu ei auta asioiden jäsentelyä ja muistamista. Mikään julki sanotusta ei ole vain puhujan sielussa vaan ihmisten välillä ja suhteissa. Kertomukset ovat yhteisen muistamisen keskeinen väline. Jokaisella on menneisyys jo syntyessään. On tärkeää oppia tietämään, millaiseen kertomukseen itse kuuluu.

Yhteisö voi myös tarkoituksella pyrkiä unohtamaan häiritsevän kertomuksen. Sotaa ei haluta muistaa, yritetään rakentaa kollektiivinen kertomus uudelleen, mutta traumaattiset kokemukset aiheuttavat pahoinvointia ja sairauksia.

Ihmiskunnan pitää tuntea historiansa

Ihmiskunnan pitää tuntea historiansa, jotta menneisyyden hirmutekoja ja katastrofeja ei tarvitse uudistaa. Tarvitaan muistomerkkejä ja vanhan säilyttämistä, jotta tarinoilla on kiinnekohta nykyhetkeen. sillä ilman tätä sidosta menneisyys eristyy omaan lokeroonsa. Jos tarinat ja menneisyys eivät ole eläviä, ne voidaan mystifioida eikä nähdä enää kokonaiskuvaa.

Länsimainen perinne vastustaa rituaaleja ja arvostaa spontaanisuutta ja yksilöllisyyttä. Samalla ihmiset jäävät yksin surunsa tai asioiden kanssa, joita he eivät voi ymmärtää. He eivät saa omaa elämäänsä kiinnittymään yhteiseen kertomukseen. Yhteiset rituaalit ja taiteen keinot antavat mahdollisuuden muistaa, muistella ja työstää sitä, mitä ei voi sanoin kertoa.

Teksti: Minna Nurmi, ohjaustoiminnan artenomi (AMK) -aikuisopiskelija

Lähteet:
Onnismaa, J. Muuttuva ohjaajuus -luento 22.11.2012.  Hämeen ammattikorkeakoulu
Onnismaa, J. 2008. Hiljainen tieto kulttuurien rakenteissa: kollektiivinen muistaminen ja muistamattomuus. Teoksessa A. Toom, J. Onnismaa & A. Kajanto (toim.). Hiljainen tieto: tietämistä, toimimista, taitavuutta. Aikuiskasvatuksen 47. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura, s. 83-102.
Luettavissa: http://tyonohjaajajussionnismaa-bin.nettiavain.fi/@Bin/da269d08d7b8c44603b22e75387ea10c/1355300103/application/pdf/121512/HiljTietoKulttRakenteissa.pdf  viitattu 12.12.2012