Näin ennen joulua mieltämme saattaa painaa pimeys, joka ulkona vallitsee. Erityisesti opiskelijat, jotka ovat päivät koulussa, lähtevät aamulla kouluun vielä pimeyden vallitessa ja kotimatkalla on jo illan hämäryys laskeutunut. Tuntuu kuin ulkona olisi ikuinen pimeys, joka väsyttää ja turhauttaa meitä.

Oletteko koskaan pysähtyneet tutkimaan valoja pimeyden keskellä? Vaikka ulkona näyttäisi synkältä, löytyy sieltä paljon erilaista kirkkautta. Tarkemmin katsottuna nämä valot voivat antaa meille piristystä keskelle hämärää talvea.

Päätin tutkia ja havaita, minkälaisia valoja kaduilta, metsistä ja puistoista löytyy ja tallettaa valokuviin niistä mielenkiintoisimmat.

Ennen pimeyttä valo muuttuu kaukaiseksi kajastukseksi, joka kurkottelee viimeisillä säteillään puun runkojen välistä.

Useimmiten valo tulee ylhäältäpäin ja valaisee maata, mutta joskus valo voi nousta maasta kohti taivasta ja valaista puiden oksista katon. Välillä tässä katossa on reikiä, joista musta taivas muutamine tähtineen kajastaa läpi.

Keinotekoiset valot saatetaan kokea ahdistavina ja häiritsevinä, mutta kun niitä katsoo esimerkiksi lumisten oksien lävitse, niiden valosta muuttuu kaunis ja rauhoittava taideteos.

Valo voi antaa myös näyttämön erilaisille asioille hämärässä. Suuret lumiset puut nousevat esiin muuten synkästä maisemasta voimakkaina ja vakaina.

Joskus varjot leikkivät valon kanssa ja muodostavat lumen pinnalle polkuja ja satoja pieniä kimaltavia lyhtyjä.

Kirkkaina öinä tähdet ja valot maalaavat erilaisille pinnoille omat jälkensä. Nämä heijastukset moninkertaistavat valon määrän maisemassa.

Jos vain pysähdymme katsomaan, löydämme ympäriltämme valtavan määrän erilaisia valoja, joiden kirkkaus voi antaa meille voimaa pimeyden keskelle.

Teksti ja kuvat: Pekka Huju, ohjaustoiminnan artenomi (AMK) -opiskelija