Taide voi edistää kohtaamista ja läsnäoloa |
Taide kuvastaa aina jollain tavalla vallalla olevaa aikakautta. Se puuttuu päivän puheenaiheisiin, tuo tunteita ja ajatuksia esille. Taiteilija tutkii maailmaa ja elämää kuvastaen sitä taideteoksiensa kautta muiden koettavaksi. Taideteokset voidaan nähdä taiteilijan jonkin hetken tunteen tai ajatuksen peilinä, joka heijastaa jokaiselle katsojalle oman tarinansa. Läsnäoloa ja hetkessä elämistäon alettu puhua läsnäolon tärkeydestä, hetkessä olemisesta ja siinä tilassa tekemisestä nauttimisesta. Se on tuonut myös taiteen lähemmäksi arkea. Taidetta luodaan esimerkiksi kaduille erilaisten kuvallisten tai oivalluksia sisältävien tarrojen, neulegraffitien, performanssien ynnä muiden kautta. Opinnäytetyössäni käytin lähdemateriaalina yhteisötaidetta, jossa taide ei määriydy enää normaalin taiteilija, taideteos ja taidetoksen kokija -konseptiin, joka on tuttu museoista ja taidegallerioista, vaan nämä kaikki voivat limittyä toisiinsa ja luoda hetkessä elävän ainutlaatuisen kokemuksen. Tällainen kokemus vaatii nimenomaan läsnäoloa ja luottamusta ihmisten väliseen yhteistyöhön ja ymmärrykseen, toistemme kohtaamiseen. Itseilmaisua ja havahtumisia perustui luovaan prosessiin, joka alkoi itsenäisestä käsityöprojektista ja eteni yhteisölliseen toiminnalliseen osuuteen. Käsityöprosessi perustuu päälle puettavan satumaisen eläinhahmon luomiseen. Tämä prosessin aikana koin monia oivalluksia, jotka tapahtuivat kohdatessa itseäni tekijänä ja haaveilijana sekää nauttissani vallalla olevasta hetkestä sellaisenaan kuin se kulloinkin oli.Jo taiteen tekemisen voidaan nähdä lisäävän läsnäoloa ja itsetuntemusta, sillä itsensä ilmaiseminen on maailman ja sisimpänsä kohtaamista sellaisenaan sinä hetkenä. Samoin kuin elämästä, niin myös taiteesta saa enemmän näkemyksiä, kun sitä jakaa muiden kanssa. Hahmo loi iloa arkeenJatkoin opinnäytetyötäni yhteisöllisellä toiminnallisella osuudella, jossa tutustuimme pienessä ryhmässä hahmon käytön kokeiluun ja käyttömahdollisuuksien tarkastelemiseen. Tämä prosessi lisäsi kohtaamisten määrää ja samalla toi monipuolisuutta opinnäytetyöhöni. Asun pukeminen päälle oli jokaiselle ryhmäläiselle kohtaaminen itsensä kanssa. Hahmon sisällä piilosssa ollessa oli mahdollisuus tarkkailla oman käyttäytymisen vaikutusta muihin ihmisiin. Veimme hahmon Tampereen kaduille seikkailemaan, ja se todella herätti ihmiset ihmettelemään, hymyilemään ja kohtaamaan outoa ilmestystä. Hahmo toi ympärilleen iloa ja lämpöä, jota jaettiin halauksin, vilkutuksin sekä sanoin. Taiteen tuominen kaduille herättää väistämättä ihmiset irtaantumaan edes hetkeksi arjesta. Kun normaaliin, totuttuun katukuvaan tulee jotain poikkeavaa, se kiinnittää huomion. Taiteen todellinen kokeminen vaatii hetkeen pysähtymistä, vain läsnäolon kautta voi syntyä todellisia elämyksiä ja kohtaamisia. Hahmon käyttö loi monia mielenkiintoisia keskusteluja niin ryhmämme sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Esiin nousi se, miten hahmon sisällö turvassa kasvottomana oleminen auttoi kohtaamaan sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja vapautti kohtaamaan ihmisiä. Hahmon olemus myös näytti vapauttavan ympärillä olevat ihmiset kohtaamaan hahmon. Nämä hetket muodostivat yhdessä ainutlaatuisen hetken, jossa hahmo, sen käyttäjä ja tämän kohtaaja loivat elävän performanssin, joka perustui aidolle mielenkiinnosta syntyneelle kohtaamiselle. Taidetta tarvitaan jokaiseen päiväänTaide on jotain, mitä tarvitaan jokaiseen päivään. Se on irtiotto arjesta ja läsnäolon saapumista. Taiteen kautta ihminen voi kohdata itseään, taiteilijan ajatuksien ja tunteiden heijastumia sekä koko maailmaa. Taide sisältää jo luonnostaan kohtaamisen, kun vain ihminen pysähtyy hetkeen ja ottaa vastaan läsnäolon sellaisenaan. Hahmon taustalla minulla oli ajatus arjen värittämisestä, ilon levittämisestä ja hetkeen herättämisestä. Ne kohtaamiset, joita ryhmämme koki, sisälsivät juuri näitä elementtejä. Voidaan siis sanoa, että taiteella on mahdollisuus edistää kohtaamisia ja läsnäoloa jo luomisvaiheessaan, mutta todellisiin mittoihinsa se pääsee vasta kohdattuaan kokijansa. Teksti ja kuvat: Teija Turtio, ohjaustoiminnan artenomi (AMK) -opiskelija |