Väestön ikärakenteen muutoksiin on varauduttava monipuolisilla ja konkreettisilla toimenpiteillä, joita valmistelevan asiantuntijaryhmän sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko on tänään asettanut.

"Vaikka Suomessa on varauduttu monella tavalla ikärakenteen muutokseen, edessä oleva hyvin nopea muutoskausi suurten ikäluokkien tullessa korkeaan ikään vaatii sitä, että yhteiskuntaamme on sopeutettava ja uudistettava koko ajan. Muutoin on vaarana se, että kaikkien kansalaisten hyvinvointia ei tulevaisuudessa voida halutulla tavalla turvata" sanoo ministeri Risikko.

Työryhmän tehtävänä on yhdessä eri tahojen ja eri-ikäisten kansalaisten kanssa laatia konkreettisia ja innovatiivisia ehdotuksia siitä, miten suomalaista yhteiskuntaa kehitetään sellaiseksi, että se voi sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla turvata eri-ikäisille mahdollisimman kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. Tavoitteena on sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä, ikääntyvä Suomi, joka on oikeudenmukainen myös nuoremmille sukupolville. Samalla tuetaan tervettä ja aktiivista ikääntymistä.

Ehdotuksissa otetaan kantaa arvoihin ja asenteisiin, esteettömään ja turvalliseen elinympäristöön, asumiseen, sosiaaliturvaan, yksityisiin ja julkisiin palveluihin, sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen, työn ja perheen yhteensovittamiseen, eri-ikäisten kykyjen tukemiseen sekä kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin.

Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. Ennusteen mukaan vuonna 2026 Suomessa työikäisiä eli 15-65-vuotiaita on vain 58 prosenttia väestöstä. Kun otetaan huomioon se, että osa työikäisistä opiskelee tai on esimerkiksi perhevapaiden tai sairauden vuoksi poissa työelämästä, työssäkäyvien osuus uhkaa painua alle puoleen väestöstä.

 

 

Kaikkia Suomessa asuvia lapsia suojellaan saman lastensuojelulain mukaisesti

Suomen ja Venäjän mediassa on käsitelty perheoikeudellisia kysymyksiä, joissa osapuolina on ollut molempien maiden kansalaisia. Perheoikeudelliset tapaukset, kuten huoltoriidat ja huostaanotot, ovat lähtökohtaisesti hankalia asioita. Kun osapuolina on useamman maan kansalaisia, on tärkeää, että käytettävissä on oikeaa tietoa sovellettavasta lainsäädännöstä ja sen sisällöstä.

Perheen asuessa Suomessa asiat ratkaistaan Suomen lainsäädäntöä noudattaen. Suomen kansallinen perhelainsäädäntö noudattaa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisiä periaatteita.

Sijaishuolto järjestetään lapsen parhaaksi

Suomessa kaikkien lastensuojelupäätösten on oltava lapsen edun mukaisia. Huostaanotto on lastensuojelun viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia. Sijoituspäätöstä ei voi tehdä yksittäisen väittämän perusteella ja huostaanotto on lopetettava, kun sille ei enää ole perusteita.

Lain mukaan lapsi on otettava huostaan ja hänelle on järjestettävä sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä. Samoin on toimittava, jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään esimerkiksi käyttämällä päihteitä tai tekemällä vakavamman rikollisen teon. Jos lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa ja sijaishuoltoa, asian ratkaisee hallinto-oikeus.

Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti, jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa. Kiireellinen sijoitus voi jatkua 30 päivää. Päätöstä voidaan jatkaa 30 vuorokautta, jos se on välttämätöntä lapsen huostaanoton tarpeen selvittämiseksi.

Tapaukset ovat aina luottamuksellisia

Suomen lainsäädännön mukaan viranomaiset eivät saa kommentoida julkisuudessa yksittäisiä tapauksia edes silloin, kun joku asianosainen itse haluaa julkisuuteen oman versionsa ja käsityksensä tapahtumista. Viranomaisia sitoo lapsen etu. Nykyaikana internettiin ja sosiaaliseen mediaan laitettu tieto säilyy vielä silloinkin, kun vanhempien ristiriidat mahdollisesti on jo sovittu tai lapsi on saavuttanut aikuisiän.

Suomen ja Venäjän viranomaisyhteistyötä on tiivistetty

Suomi on luovuttanut Venäjän suurlähetystölle yhteystietolistan, joka koostuu Suomen asiantuntijaviranomaisista. Viranomaiset voivat tämän listan avulla olla tarvittaessa suoraan yhteydessä toisen maan viranomaiseen perheoikeudellisen kysymyksen ja toimivaltaisen vastuutahon nopeaksi selvittämiseksi. Viranomaiset voivat myös vaihtaa tietoja kummankin valtion perheoikeudellisesta lainsäädännöstä ja tällä tavoin lisätä ymmärrystä perheoikeudellisissa asioissa sekä vahvistaa yhteistyötä viranomaisten välillä.

Hyvänä esimerkkinä viranomaisten välisestä yhteistyöstä on maaliskuussa 2011 Helsingissä järjestetty suomalais-venäläinen asiantuntijakonferenssi perheoikeudellisissa asioissa. Vastaavanlaisia seminaareja perheoikeudellisissa asioissa voidaan järjestää myös jatkossa, sillä hyvällä viranomaisyhteistyöllä edesautetaan perheiden ja erityisesti lapsen edun toteutumista molemmissa maissa.

 

 

Päivähoito siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriölle

Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään vuoden alussa sosiaali-ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki sekä hoitoraha jäävät edelleen hallinnollisesti sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle. Siirto ei vaikuta kuntien peruspalvelujen valtionosuusmäärärahaan.

 

 

Ministeri Risikko: Ikäjohtaminen on kaikenikäisten johtamista

"Ikäjohtaminen on kaikenikäisten johtamista. Siinä on kysymys ikään liittyvien tekijöiden huomioon ottamista ja eri-ikäisten työntekijöiden vahvuuksien hyödyntämistä jokapäiväisessä johtamisessa" sanoi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko avatessaan Johtamisen kehittämisverkoston järjestämän miniseminaarin, jonka teemana on kaikenikäisten johtaminen.

Miniseminaarin jälkeen kaikki puheenvuorot ovat katsottavissa web-tallenteena samassa osoitteessa.

Ministeri Risikko korosti esimiestaitojen merkitystä kaikenikäisten johtamisessa sekä työhyvinvoinnin ja työelämän laadun parantamisessa:

"Hyvä esimies tietää ja ymmärtää, että nuoret, keski-ikäiset ja vanhemmat työntekijät ovat työuransa eri vaiheessa. Toisille työkokemusta on jo karttunut, toiset ovat vasta työuransa alkutaipaleella. Jokaisen pitäisi olla osaamistaan ja elämäntilannettaan vastaavassa työssä. Jokaisen panos on tärkeä."

Ministeri Risikon vetämän Johtamisen kehittämisverkoston tavoitteena nostaa esiin ja levittää johtamisen hyviä käytäntöjä.

"Tietoa johtamisesta on paljon; me kokoamme sitä yhteen ja pyrimme löytämään kokonaisnäkemyksen johtamisen tilasta ja tulevaisuudesta."

Miniseminaarissa kaikenikäisten johtamisesta käyttävät puheenvuoron myös Työterveyslaitoksen koulutuspäällikkö Tiina Saarelma-Thiel, MIF:n tutkimusjohtaja Pauli Juuti, TeliaSoneran Business Development Director Ainokaisa Saarinen, Oulun kaupungin projektijohtaja Päivi Visuri sekä Primefrontierin yritysvalmentaja Ilkka Halava.

 

 

Työryhmä kehittämään luovilla aloilla työskentelevien sosiaaliturvaa