CuRec-verkkolehti
  • Käden jälki
  • Ideavakka
  • Tiedon jyvät
  • Sanakannel
  • Viisasten kivi
  • Ajan pirta
  • Kulttuuripeili
  • Galleria

Opetus- ja kulttuuriministeriön uutisia

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee Jean Sibeliuksen juhlavuotta 2015

tiedote / pressmeddelande

Vuonna 2015 tulee kuluneeksi 150 vuotta säveltäjä Jean Sibeliuksen syntymästä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt periaatepäätöksen osallistumisestaan juhlavuoden rahoitukseen merkittävällä panostuksella. Hankkeen valmisteluun ja toteutukseen osoitetaan kaikkiaan 1 780 000 euroa vuosina 2012-2015.

Juhlavuoden tavoitteena on lisätä Sibeliuksen musiikin tuntemusta eri puolilla maailmaa ja kotimaassa. Erityisesti Sibeliusta halutaan tehdä eläväksi lasten ja nuorten parissa. Juhlavuosi tarjoaa samalla mahdollisuuden esitellä suomalaista maailmanluokan nykymusiikkia niin ulkomaisille kuin kotimaisille yleisöillekin.

Aloitteen valtakunnallisen ja kansainvälisen juhlavuoden vietosta tekivät Sibelius-seura ja Hämeenlinnan kaupunki, jossa toimii vuonna 2011 perustettu Sibeliuksen syntymäkaupunkisäätiö. Juhlavuoden valmisteluihin ja toteutukseen osallistuu laaja joukko toimijoita niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuki tulee kohdistumaan ensisijaisesti hankkeen koordinoinnista ja tiedotuksesta sekä keskeisimpien juhlavuositapahtumien valmistelusta ja toteutuksesta aiheutuviin kuluihin. Ministeriö tiedottaa haettavissa olevista määrärahoista keväällä 2013.

Juhlavuoden valmisteluja ja toteutusta koordinoi ministeri Lauri Tarastin vetämä projektiryhmä. Laajempia koordinaatiokokouksia järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Hankkeen koordinaattorina toimii tuottaja Anna Krohn.

Juhlavuodelle on avattu www-sivut osoitteessa http://www.sibelius150.fi .

Luova talous ja kulttuuri uudistumisen ytimessä

tiedote / pressmeddelande

Luovat alat tuottavat osaamista ja palveluja, joissa luovuudella on keskeinen rooli. Näiden alojen palvelujen ja tuotteiden hyödyntämisestä on tullut merkittävä kilpailutekijä ja kasvun lähde myös muille toimialoille. Luovan osaamisen merkitys korostuu talouden murroksessa, jota leimaavat digitalisoituminen ja yritysten monipuolinen keskinäinen verkottuminen.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän 16.10.2012 julkaisema raportti arvioi luovan osaamisen kasvavaa merkitystä kasvulle ja elinkeinorakenteen uudistumiselle. Työryhmä esittää lukuisia toimenpide-ehdotuksia, jotka koskevat aineettomia oikeuksia, osaamisen kehittämistä ja luovan alan julkisia yrityspalveluita.

Työryhmä arvioi, että aineettomien oikeuksiin liittyy mittavia tuotto- ja kasvumahdollisuuksia, joita ei ole kyetty riittävästi tunnistamaan eikä hyödyntämään. Tavoitteena tulisi olla, että Suomesta kehittyy aineettomaan omaisuuteen sijoittamiselle ja siihen perustuvalle liiketoiminnalle vakaa, kannustava ja kansainvälisesti kilpailukyinen toimintaympäristö.

Digitaalinen murros olisi huomioitava entistä paremmin myös koulutuksessa. Erityisesti jatko- ja täydennyskoulutuksen tulisi ylläpitää korkeatasoista, kehittyvän yritystoiminnan vaatimuksia vastaava ammattiosaamista.

Luovan alan yritysten mahdollisuudet saada ulkoista rahoitusta ovat puutteelliset liiketoiminnan korkean riskin ja vakuuksien puutteen vuoksi. Luovien alojen alkavat yritykset tarvitsevat siksi erikoistuneita julkisia neuvonta-, rahoitus- ja muita kehittämispalveluja.

Luovan alan yrityksiä oli Suomessa lähes 20 000 vuonna 2010.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä laadittu muistio ”Luovuudesta kasvua ja uudistusta” on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut

 

 

Ministeri Arhinmäki jakoi elokuva-, kuva- ja valokuvataiteen valtionpalkinnot

tiedote / pressmeddelande

Valtion elokuvataidetoimikunta on myöntänyt vuoden 2012 elokuvataiteen valtionpalkinnon dokumenttielokuvan Kovasikajuttu työryhmälle: tuottaja Sami Jahnukainen, elokuvaohjaajat Jukka Kärkkäinen ja J-P Passi sekä elokuvaleikkaaja Riitta Poikselkä. Valtion kuvataidetoimikunta on myöntänyt kuvataiteen valtionpalkinnon Rajataide ry:lle. Valtion valokuvataidetoimikunta on myöntänyt valokuvataiteen valtionpalkinnon valokuvaaja Pekka Elomaalle.

Suuruudeltaan 15 000 euron arvoiset palkinnot jakoi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki perjantaina Helsingissä.

Eri taiteenalojen valtionpalkinnot myönnetään tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta kunkin taiteen alan hyväksi. Palkinnot myönnetään veikkausvoittovaroista.

Elokuvataiteen valtionpalkinnon perustelut:

Elokuvataiteen valtionpalkinto myönnetään dokumenttielokuvan Kovasikajuttu työryhmälle: tuottaja Sami Jahnukainen, elokuvaohjaajat Jukka Kärkkäinen ja J-P Passi sekä elokuvaleikkaaja Riitta Poikselkä.

Kovasikajuttu on dokumenttielokuva Pertti Kurikan nimipäivät -yhtyeestä. Elokuvassa seurataan muusikoiden elämää keikoilla, ja katsoja pääsee myös tutustumaan heidän yksityiselämäänsä. Sekä elokuva että yhtye itsessään ovat nousseet ilmiöiksi. Punk-musiikki on antanut äänen neljälle miehelle, joilla on paljon sanottavaa.

Pertin, Karin, Tonin ja Samin asenne musiikkiin ja maailmaan on rehellinen ja kursailematon. Välillä ollaan estyneitä, toisinaan pidäkkeettömiä, mutta aina vilpittömiä. Mestariteokseksi elokuvan nostaa tekijöiden kunnioittava, mutta samalla kaunistelematon suhde kuvattaviin.

Dokumentaarinen elokuva on ollut pitkään suomalaisen elokuvataiteen lippulaiva. Kotimaisessa elokuvateatterilevityksessä on vuosittain liki kymmenen dokumentaarista elokuvaa, ja television ohjelmatarjonnassa ne ovat arvostettua laatuohjelmaa. Kovasikajutun tekijät, käsikirjoittaja-tuottaja Sami Jahnukainen, käsikirjoittaja-ohjaaja Jukka Kärkkäinen, ohjaaja-kuvaaja J-P Passi ja elokuvaleikkaaja Riitta Poikselkä kuuluvat kukin alansa kärkikastiin ja ovat olleet mukana lukuisissa merkittävissä dokumenttiprojekteissa.

Kuvataiteen valtionpalkinnon perustelut:

Galleria Rajatila on toiminut Tampereella 15 vuotta. Rajataide ry:n ylläpitämä galleria on tuonut taiteen kentälle kiinnostavia nuoria tekijöitä ja tehnyt suomalaista nykytaidetta tunnetuksi Pirkanmaalla ja laajemminkin. Näyttelytoiminta on säilynyt raikkaana ja kokeilevana, sillä yhdistyksen taiteilijakunta on uusiutunut jatkuvasti. Sääntöjen mukaan valtaa käyttävät vain alle 36-vuotiaat. Yhdistys kokoaa yhteen kuvataiteilijoita, kriitikoita, taiteen tuottajia ja graafisia suunnittelijoita.

Nelisen vuotta sitten Rajataiteen toiminta laajeni Tampereen ulkopuolelle. Kuvataiteeseen keskittyvän 1/2-lehden ensimmäinen numero ilmestyi 2009. Lehti puhuu taiteesta konstailematta. Tuoreella lähestymistavallaan 1/2-lehti on onnistunut laajentamaan taiteesta käytävää keskustelua.

Vuosittain vaihtuva tekijäpainotteinen päätoimittajuus on taannut, että erilaiset kuvataiteen muodot ovat päässeet esille ja suora suhde kuvataiteen kenttään ja taiteilijoihin on säilynyt.

Valokuvataiteen valtionpalkinnon perustelut:

Valokuvaaja Pekka Elomaa (s. 1954) on tehnyt uraauurtavaa työtä yhteisöllisen valokuvauksen parissa. Taiteellisen toimintansa ja freelancer-kuvaajan työnsä ohessa hän on tehnyt pitkäjänteistä työtä taidekasvattajana Lyhty ry:ssä, jossa hän on vetänyt aikuisten kehitysvammaisten valokuvatyöpajoja.

Työpajoissa otetuista valokuvista on syntynyt useita upeita näyttelyitä, joista viimeisin on Hyvää päivää, herra Holbein (2011). Näyttelyn nimi viittaa renessanssimaalari Hans Holbein nuorempaan. Mieltä kutkuttavien muotokuvien kokonaisuus syntyi yhteisöllisenä prosessina työpajassa, jonka teemana oli omakuva. Valokuvissa valo, sommittelu ja yksityiskohdat ovat paikallaan. Muotokuvaprojektin yhteydessä Elomaa pohti valokuvaa ilmaisumuotona ja valokuvan etiikkaa.

Työpajaan osallistuneet olivat samanaikaisesti kuvauksen kohteina ja tekijöinä. Yhdessä ohjaajansa kanssa he puvustivat, huolehtivat valaistuksesta ja kuvasivat. Lyhdyn työryhmän aikaisemmat näyttelyt, Lähes täydellinen (2002), Oikealla planeetalla (2006) ja Anna mun olla (2008) ovat kiertäneet eri puolilla Suomea.

Pekka Elomaan omassa taiteellisessa tuotannossa tulee esille hänen vahva yhteiskunnallinen kiinnostuksensa. Hän on kuvannut sisällissodan murha- ja teloituspaikkoja ja koonnut niistä valokuvanäyttelyn Pahan maisema. Kuvat on julkaistu myös kirjana.

 

 

Suomi mukaan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimukseen

tiedote / pressmeddelande

Hallitus esitti, että eduskunta hyväksyisi aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta Unescossa tehdyn yleissopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on pyrkiä turvaamaan aineettoman kulttuuriperinnön tulevaisuus kulttuurisen moninaisuuden, luovuuden sekä identiteetin ja kulttuurisen jatkuvuuden lähteenä. Tavoitteena on, että Suomi ryhtyy sopimuksen toimeenpanoon vuoden 2013 aikana.

Yleissopimuksessa aineettomalla kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan kaikkia niitä tapoja, ilmentymiä, tietoja ja taitoja, joita yhteisöt, ryhmät ja yksilöt pitävät osana kulttuuriperintöään, sekä niiden välittämiseen käytettyjä eri muotoja.

Sopimuksen tavoitteena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön suojelua, taata eri yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden aineettoman kulttuuriperinnön kunnioittaminen, lisätä tietoisuutta aineettomaan kulttuuriperintöön merkityksestä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja vahvistaa siten myös keskinäistä yhteisymmärrystä sekä tarjota kansainvälistä yhteistyötä ja apua.

Sopimus edellyttää osapuolten panevan toimeen sopimuksen mukaiset määräykset, joihin kuuluvat aineettoman kulttuuriperinnön säilyttäminen, tunnistaminen, tallentaminen ja luettelointi sekä tutkimus, suojelu ja tuki aineettoman kulttuuriperinnön vahvistamiseksi. Lisäksi osapuolten tulee tarjota aineetonta kulttuuriperintöä koskevaa koulutusta ja tutkimusta sekä edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti.

Sopimus tuli voimaan vuonna 2006, kun 30 Unescon jäsenvaltiota oli sen osaltaan saattanut voimaan. Sopimuksen on tähän mennessä ratifioinut 143 maata mukaan lukien useat Euroopan maat ja muut Pohjoismaat Suomea lukuun ottamatta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Gustafsson: Nuorisotakuulla jokaiselle paikka yhteiskunnassa

tiedote
Ministeri Gustafsson puhui Ylöjärvellä Koulutuskeskus Valon avajaisissa korostaen nuorisotakuun merkitystä koko yhteiskunnan tulevaisuudelle.

”Nuorisotakuussa me vahvistamme sitoutumisemme siihen periaatteeseen, että jokaisella nuorella on oikeus osallisuuteen tässä yhteiskunnassa. Osallisuus edellyttää mahdollisuutta koulutukseen ja työhön, oman elämänpolun rakentamiseen. Siitä nuorisotakuussa on kyse”, ministeri linjasi avajaisissa.

Pelkän peruskoulun varaan jäävien nuorten määrä ei ole viime vuosina pienentynyt, vaan yhä useampi nuori jää heti peruskoulun jälkeen toisen asteen ulkopuolelle ja yhä useampi 18-24-vuotias on koulutuksen ulkopuolella ilman tutkintoa.

”Ammatillinen koulutus on keskeisessä roolissa nuorisotakuun osana toteutettavan koulutustakuun onnistumisessa. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa suhteessa ikäluokkaan lisätään ja paikkoja kohdennetaan uudestaan alueille, joilla nuoretkin ovat. Opiskelijavalintoja kehitetään niin, että ilman paikkaa olevat pääsevät valinnassa etusijalle. Näin voidaan kaikille, jotka peruskoulun jälkeen hakevat toiselle asteelle, turvata paikka koulutuksessa”, ministeri korosti.

”Aloituspaikkojen alueellinen kohdentaminen on erittäin tärkeä kysymys, koska nuoret ikäluokat kehittyvät hyvin eri tavoin eri osissa maata. Joissakin maakunnissa ikäluokka pienenee viidenneksellä, toisissa kasvaa hieman. Maakuntien sisälläkin erot ovat suuria. Maakuntakeskuksissa kuten Oulussa koulutuspaikkojen tarve kehittyy aivan eri tavoin kuin muualla maakunnissa. Samalla kokonaisuuteen vaikuttaa korkeakoulutus, jonka määrä maakunnittain vaihtelee suuresti. Enimmillään korkeakoulupaikka on lähes joka nuorelle, kuten Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla. Tämäkin täytyy paikkojen kohdentamisessa ottaa huomioon”, ministeri avasi kokonaisuutta.

Ministeri Gustafsson: Tasa-arvoinen koulu vaatii nopeita korjaustoimia

tiedote

Ministeri Jukka Gustafsson kantaa huolta peruskoulun tasa-arvon heikentymisestä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana koulujen väliset erot ovat kaksinkertaistuneet. Tuloksiltaan heikoimmista kouluista lähdetään jo keskimäärin 2,5 vuoden oppimista heikommalla lukutaidolla kuin parhaista kouluista. Yksilötasolla erot ovat vielä suurempia.

– Tarkasteltiinpa mitä mittaria tahansa, koulutus on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttunut aiempaa eriarvoisemmaksi. Parhaiten ansaitsevien isien lapsia on yliopistossa jo 20 kertaa enemmän kuin pienituloisimpien. Lääkäreiksi valmistuvissa ero on jo 40-kertainen, ministeri sanoi Suomen yhtenäiskouluverkoston seminaarissa Hämeenlinnassa 6. lokakuuta.

Ministerin mukaan pohja koulutukselliselle tasa-arvolle luodaan tasa-arvoisessa peruskoulussa. Hän korosti koulujen välisten erojen kaventamisen merkitystä.

– Koulujen väliset erot eivät johdu siitä, että joissakin kouluissa opettajat olisivat parempia tai opetus laadukkaampaa. Erot koulujen välillä syntyvät siitä, että joissain kouluissa oppilaat tarvitsevat enemmän tukea kuin toisissa, koska kasvuympäristö ei muuten tätä tukea anna. Tätä tuen tarvetta kuvaa se, kuinka paljon koulun sijaintialueella on esim. maahanmuuttajia, työttömiä ja matalasti koulutettuja aikuisia. Tilanteen nopea heikkeneminen edellyttää nopeita ja määrätietoisia toimia koulujen välisten erojen kaventamiseksi. Näihin toimiin pitää ryhtyä niin valtion, kuntien kuin yksittäisten koulujenkin tasolla. Ja näillä toimilla on kiire. Tasa-arvoisen peruskoulun tulevaisuus on vaakalaudalla, jos ongelmaan ei puututa.

Ministerin mukaan keskeinen keino tilanteen parantamiseksi perusopetuksessa on koulujen toimintaympäristön huomioiminen niiden ohjauksessa ja rahoituksessa.

– Hallituksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus perustuisi jatkossa nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. Siis juuri näihin seikkoihin, jotka selittävät oppimistuloseroja.

Ministeriössä on myös ryhdytty ripeisiin toimiin koulujen välisten erojen kaventamiseen valtion erityisavustuksilla. Ministeriö on antanut haettavaksi 83 miljoonaa euroa opetusryhmien pienentämiseen ja koulujen välisten erojen kaventamiseen.

- Erityisesti haluan korostaa sitä historiallista ratkaisua, että avustusta opetusryhmien pienentämiseen voidaan nyt ensimmäistä kertaa kohdentaa kouluille, jotka toimivat haasteellisessa toimintaympäristössä. Ensimmäistä kertaa ikinä me olemme myös antaneet kunnille haettavaksi yhteensä 23 miljoonaa euroa kohdennettavaksi haasteellisemmassa toimintaympäristössä toimiville kouluille toimenpiteisiin, joilla voidaan kaventaa koulujen välisiä eroja. Näin hallituksen lupaus koulujen eriytymisen estämisestä muuttuu todeksi.

Ministerin mukaan parhaillaan etsitään myös uusia keinoja parantaa koulutuksellista tasa-arvoa.

– Valtioneuvosto tulee tämän vuoden aikana hyväksymään ensimmäistä kertaa koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on vähentää sukupuolten välisiä osaamis- ja koulutuseroja sekä koulutuksen periytyvyyttä kaikilla koulutusasteilla. Perusopetuksen osalta tavoitteena on erityisesti puolittaa koulujen ja alueiden väliset erot, sukupuolten osaamistasoero sekä sosiaalisen ja etnisen taustan selitysosuus perusopetuksen oppimistuloksista vuoteen 2020 mennessä. Me ymmärrämme, että tavoitteeseen ei päästä vuodessa eikä kahdessa, eikä siihen päästä yksittäisillä lisärahoilla. Mutta määrätietoisella työllä siihen päästään kyllä.

Ensimmäiset Liikkuva koulu -palkinnot jaettiin

tiedote / pressmeddelande

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat myöntäneet kaksi Liikkuva koulu -palkintoa esimerkillisestä työstä liikunnallisen toimintakulttuurin rakentamiseksi kouluympäristössä. Palkinnon saivat Vantaan kaupunki ja Ahmon koulu Siilinjärveltä.

Kunnalle myönnettävä palkinto on 7000 euroa ja koululle myönnettävä 3000 euroa. Palkinnot myönnetään veikkausvoittovaroista. Kyseessä on uusi, vuonna 2012 käynnistetty palkitsemiskäytäntö.

Palkitsemisen tarkoituksena on saada aikaan valtakunnallista näkyvyyttä ja arvostusta liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämistyölle koulupäivän aikana, kannustaa käytännön toimijoita laadukkaan työn tekemiseen sekä tuoda esiin ansiokasta työtä paikallisyhteisössä.

Palkinnolla halutaan kiinnittää huomiota toimintaan, jossa on rohkeasti, määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti lähdetty muuttamaan koulupäivän rutiineja fyysisesti aktiivisen ja hyvinvoivan koulupäivän ja elämäntavan mahdollistamiseksi.

Vantaan kaupungilla on perusteluiden mukaan kokonaisvaltainen kehittämisote koulun toimintakulttuurin liikunnallistamiseksi. Hanke on laajentunut perusopetuksesta muille kouluille, myös yläkouluille. Vantaan kaupungin on laaja-alaisesti verkostoitunut eri tahojen kanssa. Kaupungilla on kumppanuuksia kunnan muiden hallintokuntien kanssa sekä yhteistyö kouluterveydenhuollon kanssa. Vantaalla on toimintamalleja toiminnan vakiinnuttamiseen myös hankerahoituksen päättymisen jälkeen.

Myös siilinjärveläisellä Ahmon koululla on kokonaisvaltainen kehittämisote koulun toimintakulttuurin liikunnallistamiseksi. Koulu on muuttanut koulupäivän rakennetta liikkumisen kannalta suotuisammaksi ja onnistunut löytämään uusia keinoja yläkouluikäisten liikuttamiseksi.

Koulu on aktivoinut vähän liikkuvia tai erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia poikia. Koulu on löytänyt toimivia keinoja erityisesti yläkouluikäisten oppilaiden osallisuuden parantamiseen liikkumisen lisäämiseksi. Koulu on ansiokkaasti hyödyntänyt nuorisotyötä nuorten liikuttamisessa. Liikunnanopettajalla on ollut merkittävä rooli nuorten liikuttamisessa liikuntatuntien ulkopuolella.

 
  • CuRec 1/2009
  • CuRec 2/2009
  • CuRec 3/2009
  • CuRec 1/2010
  • CuRec 2/2010
  • CuRec 3/2010
  • CuRec 4/2010
  • CuRec 1/2011
  • CuRec 2/2011
  • CuRec 3/2011
  • CuRec 4/2011
  • CuRec 1/2012
  • CuRec 2/2012
  • CuRec 3/2012
  • CuRec 4/2012
  • CuRec 1/2013
  • CuRec 2/2013