Opetus- ja kulttuuriministeriön uutisia |
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee Jean Sibeliuksen juhlavuotta 2015tiedote / pressmeddelande
Vuonna 2015 tulee kuluneeksi 150 vuotta säveltäjä Jean Sibeliuksen syntymästä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt periaatepäätöksen osallistumisestaan juhlavuoden rahoitukseen merkittävällä panostuksella. Hankkeen valmisteluun ja toteutukseen osoitetaan kaikkiaan 1 780 000 euroa vuosina 2012-2015. Juhlavuoden tavoitteena on lisätä Sibeliuksen musiikin tuntemusta eri puolilla maailmaa ja kotimaassa. Erityisesti Sibeliusta halutaan tehdä eläväksi lasten ja nuorten parissa. Juhlavuosi tarjoaa samalla mahdollisuuden esitellä suomalaista maailmanluokan nykymusiikkia niin ulkomaisille kuin kotimaisille yleisöillekin.
Aloitteen valtakunnallisen ja kansainvälisen juhlavuoden vietosta tekivät Sibelius-seura ja Hämeenlinnan kaupunki, jossa toimii vuonna 2011 perustettu Sibeliuksen syntymäkaupunkisäätiö. Juhlavuoden valmisteluihin ja toteutukseen osallistuu laaja joukko toimijoita niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuki tulee kohdistumaan ensisijaisesti hankkeen koordinoinnista ja tiedotuksesta sekä keskeisimpien juhlavuositapahtumien valmistelusta ja toteutuksesta aiheutuviin kuluihin. Ministeriö tiedottaa haettavissa olevista määrärahoista keväällä 2013. Juhlavuoden valmisteluja ja toteutusta koordinoi ministeri Lauri Tarastin vetämä projektiryhmä. Laajempia koordinaatiokokouksia järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Hankkeen koordinaattorina toimii tuottaja Anna Krohn. Juhlavuodelle on avattu www-sivut osoitteessa http://www.sibelius150.fi . Luova talous ja kulttuuri uudistumisen ytimessätiedote / pressmeddelande
Luovat alat tuottavat osaamista ja palveluja, joissa luovuudella on keskeinen rooli. Näiden alojen palvelujen ja tuotteiden hyödyntämisestä on tullut merkittävä kilpailutekijä ja kasvun lähde myös muille toimialoille. Luovan osaamisen merkitys korostuu talouden murroksessa, jota leimaavat digitalisoituminen ja yritysten monipuolinen keskinäinen verkottuminen. Työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän 16.10.2012 julkaisema raportti arvioi luovan osaamisen kasvavaa merkitystä kasvulle ja elinkeinorakenteen uudistumiselle. Työryhmä esittää lukuisia toimenpide-ehdotuksia, jotka koskevat aineettomia oikeuksia, osaamisen kehittämistä ja luovan alan julkisia yrityspalveluita. Työryhmä arvioi, että aineettomien oikeuksiin liittyy mittavia tuotto- ja kasvumahdollisuuksia, joita ei ole kyetty riittävästi tunnistamaan eikä hyödyntämään. Tavoitteena tulisi olla, että Suomesta kehittyy aineettomaan omaisuuteen sijoittamiselle ja siihen perustuvalle liiketoiminnalle vakaa, kannustava ja kansainvälisesti kilpailukyinen toimintaympäristö. Digitaalinen murros olisi huomioitava entistä paremmin myös koulutuksessa. Erityisesti jatko- ja täydennyskoulutuksen tulisi ylläpitää korkeatasoista, kehittyvän yritystoiminnan vaatimuksia vastaava ammattiosaamista. Luovan alan yritysten mahdollisuudet saada ulkoista rahoitusta ovat puutteelliset liiketoiminnan korkean riskin ja vakuuksien puutteen vuoksi. Luovien alojen alkavat yritykset tarvitsevat siksi erikoistuneita julkisia neuvonta-, rahoitus- ja muita kehittämispalveluja. Luovan alan yrityksiä oli Suomessa lähes 20 000 vuonna 2010. Työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä laadittu muistio ”Luovuudesta kasvua ja uudistusta” on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
Ministeri Arhinmäki jakoi elokuva-, kuva- ja valokuvataiteen valtionpalkinnottiedote / pressmeddelande
Valtion elokuvataidetoimikunta on myöntänyt vuoden 2012 elokuvataiteen valtionpalkinnon dokumenttielokuvan Kovasikajuttu työryhmälle: tuottaja Sami Jahnukainen, elokuvaohjaajat Jukka Kärkkäinen ja J-P Passi sekä elokuvaleikkaaja Riitta Poikselkä. Valtion kuvataidetoimikunta on myöntänyt kuvataiteen valtionpalkinnon Rajataide ry:lle. Valtion valokuvataidetoimikunta on myöntänyt valokuvataiteen valtionpalkinnon valokuvaaja Pekka Elomaalle. Eri taiteenalojen valtionpalkinnot myönnetään tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta kunkin taiteen alan hyväksi. Palkinnot myönnetään veikkausvoittovaroista.
Suomi mukaan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimukseentiedote / pressmeddelande
Hallitus esitti, että eduskunta hyväksyisi aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta Unescossa tehdyn yleissopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on pyrkiä turvaamaan aineettoman kulttuuriperinnön tulevaisuus kulttuurisen moninaisuuden, luovuuden sekä identiteetin ja kulttuurisen jatkuvuuden lähteenä. Tavoitteena on, että Suomi ryhtyy sopimuksen toimeenpanoon vuoden 2013 aikana. Yleissopimuksessa aineettomalla kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan kaikkia niitä tapoja, ilmentymiä, tietoja ja taitoja, joita yhteisöt, ryhmät ja yksilöt pitävät osana kulttuuriperintöään, sekä niiden välittämiseen käytettyjä eri muotoja.
Sopimuksen tavoitteena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön suojelua, taata eri yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden aineettoman kulttuuriperinnön kunnioittaminen, lisätä tietoisuutta aineettomaan kulttuuriperintöön merkityksestä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja vahvistaa siten myös keskinäistä yhteisymmärrystä sekä tarjota kansainvälistä yhteistyötä ja apua. Sopimus edellyttää osapuolten panevan toimeen sopimuksen mukaiset määräykset, joihin kuuluvat aineettoman kulttuuriperinnön säilyttäminen, tunnistaminen, tallentaminen ja luettelointi sekä tutkimus, suojelu ja tuki aineettoman kulttuuriperinnön vahvistamiseksi. Lisäksi osapuolten tulee tarjota aineetonta kulttuuriperintöä koskevaa koulutusta ja tutkimusta sekä edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti. Sopimus tuli voimaan vuonna 2006, kun 30 Unescon jäsenvaltiota oli sen osaltaan saattanut voimaan. Sopimuksen on tähän mennessä ratifioinut 143 maata mukaan lukien useat Euroopan maat ja muut Pohjoismaat Suomea lukuun ottamatta. Esitys liittyy valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Gustafsson: Nuorisotakuulla jokaiselle paikka yhteiskunnassatiedote
Ministeri Gustafsson puhui Ylöjärvellä Koulutuskeskus Valon avajaisissa korostaen nuorisotakuun merkitystä koko yhteiskunnan tulevaisuudelle.
”Nuorisotakuussa me vahvistamme sitoutumisemme siihen periaatteeseen, että jokaisella nuorella on oikeus osallisuuteen tässä yhteiskunnassa. Osallisuus edellyttää mahdollisuutta koulutukseen ja työhön, oman elämänpolun rakentamiseen. Siitä nuorisotakuussa on kyse”, ministeri linjasi avajaisissa. Pelkän peruskoulun varaan jäävien nuorten määrä ei ole viime vuosina pienentynyt, vaan yhä useampi nuori jää heti peruskoulun jälkeen toisen asteen ulkopuolelle ja yhä useampi 18-24-vuotias on koulutuksen ulkopuolella ilman tutkintoa. ”Ammatillinen koulutus on keskeisessä roolissa nuorisotakuun osana toteutettavan koulutustakuun onnistumisessa. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa suhteessa ikäluokkaan lisätään ja paikkoja kohdennetaan uudestaan alueille, joilla nuoretkin ovat. Opiskelijavalintoja kehitetään niin, että ilman paikkaa olevat pääsevät valinnassa etusijalle. Näin voidaan kaikille, jotka peruskoulun jälkeen hakevat toiselle asteelle, turvata paikka koulutuksessa”, ministeri korosti. ”Aloituspaikkojen alueellinen kohdentaminen on erittäin tärkeä kysymys, koska nuoret ikäluokat kehittyvät hyvin eri tavoin eri osissa maata. Joissakin maakunnissa ikäluokka pienenee viidenneksellä, toisissa kasvaa hieman. Maakuntien sisälläkin erot ovat suuria. Maakuntakeskuksissa kuten Oulussa koulutuspaikkojen tarve kehittyy aivan eri tavoin kuin muualla maakunnissa. Samalla kokonaisuuteen vaikuttaa korkeakoulutus, jonka määrä maakunnittain vaihtelee suuresti. Enimmillään korkeakoulupaikka on lähes joka nuorelle, kuten Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla. Tämäkin täytyy paikkojen kohdentamisessa ottaa huomioon”, ministeri avasi kokonaisuutta. Ministeri Gustafsson: Tasa-arvoinen koulu vaatii nopeita korjaustoimiatiedote
Ministeri Jukka Gustafsson kantaa huolta peruskoulun tasa-arvon heikentymisestä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana koulujen väliset erot ovat kaksinkertaistuneet. Tuloksiltaan heikoimmista kouluista lähdetään jo keskimäärin 2,5 vuoden oppimista heikommalla lukutaidolla kuin parhaista kouluista. Yksilötasolla erot ovat vielä suurempia. – Tarkasteltiinpa mitä mittaria tahansa, koulutus on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttunut aiempaa eriarvoisemmaksi. Parhaiten ansaitsevien isien lapsia on yliopistossa jo 20 kertaa enemmän kuin pienituloisimpien. Lääkäreiksi valmistuvissa ero on jo 40-kertainen, ministeri sanoi Suomen yhtenäiskouluverkoston seminaarissa Hämeenlinnassa 6. lokakuuta.
Ministerin mukaan pohja koulutukselliselle tasa-arvolle luodaan tasa-arvoisessa peruskoulussa. Hän korosti koulujen välisten erojen kaventamisen merkitystä. – Koulujen väliset erot eivät johdu siitä, että joissakin kouluissa opettajat olisivat parempia tai opetus laadukkaampaa. Erot koulujen välillä syntyvät siitä, että joissain kouluissa oppilaat tarvitsevat enemmän tukea kuin toisissa, koska kasvuympäristö ei muuten tätä tukea anna. Tätä tuen tarvetta kuvaa se, kuinka paljon koulun sijaintialueella on esim. maahanmuuttajia, työttömiä ja matalasti koulutettuja aikuisia. Tilanteen nopea heikkeneminen edellyttää nopeita ja määrätietoisia toimia koulujen välisten erojen kaventamiseksi. Näihin toimiin pitää ryhtyä niin valtion, kuntien kuin yksittäisten koulujenkin tasolla. Ja näillä toimilla on kiire. Tasa-arvoisen peruskoulun tulevaisuus on vaakalaudalla, jos ongelmaan ei puututa. Ministerin mukaan keskeinen keino tilanteen parantamiseksi perusopetuksessa on koulujen toimintaympäristön huomioiminen niiden ohjauksessa ja rahoituksessa. – Hallituksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus perustuisi jatkossa nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. Siis juuri näihin seikkoihin, jotka selittävät oppimistuloseroja. Ministeriössä on myös ryhdytty ripeisiin toimiin koulujen välisten erojen kaventamiseen valtion erityisavustuksilla. Ministeriö on antanut haettavaksi 83 miljoonaa euroa opetusryhmien pienentämiseen ja koulujen välisten erojen kaventamiseen. - Erityisesti haluan korostaa sitä historiallista ratkaisua, että avustusta opetusryhmien pienentämiseen voidaan nyt ensimmäistä kertaa kohdentaa kouluille, jotka toimivat haasteellisessa toimintaympäristössä. Ensimmäistä kertaa ikinä me olemme myös antaneet kunnille haettavaksi yhteensä 23 miljoonaa euroa kohdennettavaksi haasteellisemmassa toimintaympäristössä toimiville kouluille toimenpiteisiin, joilla voidaan kaventaa koulujen välisiä eroja. Näin hallituksen lupaus koulujen eriytymisen estämisestä muuttuu todeksi. Ministerin mukaan parhaillaan etsitään myös uusia keinoja parantaa koulutuksellista tasa-arvoa. – Valtioneuvosto tulee tämän vuoden aikana hyväksymään ensimmäistä kertaa koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on vähentää sukupuolten välisiä osaamis- ja koulutuseroja sekä koulutuksen periytyvyyttä kaikilla koulutusasteilla. Perusopetuksen osalta tavoitteena on erityisesti puolittaa koulujen ja alueiden väliset erot, sukupuolten osaamistasoero sekä sosiaalisen ja etnisen taustan selitysosuus perusopetuksen oppimistuloksista vuoteen 2020 mennessä. Me ymmärrämme, että tavoitteeseen ei päästä vuodessa eikä kahdessa, eikä siihen päästä yksittäisillä lisärahoilla. Mutta määrätietoisella työllä siihen päästään kyllä. Ensimmäiset Liikkuva koulu -palkinnot jaettiintiedote / pressmeddelande
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat myöntäneet kaksi Liikkuva koulu -palkintoa esimerkillisestä työstä liikunnallisen toimintakulttuurin rakentamiseksi kouluympäristössä. Palkinnon saivat Vantaan kaupunki ja Ahmon koulu Siilinjärveltä. Palkitsemisen tarkoituksena on saada aikaan valtakunnallista näkyvyyttä ja arvostusta liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämistyölle koulupäivän aikana, kannustaa käytännön toimijoita laadukkaan työn tekemiseen sekä tuoda esiin ansiokasta työtä paikallisyhteisössä. Koulu on aktivoinut vähän liikkuvia tai erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia poikia. Koulu on löytänyt toimivia keinoja erityisesti yläkouluikäisten oppilaiden osallisuuden parantamiseen liikkumisen lisäämiseksi. Koulu on ansiokkaasti hyödyntänyt nuorisotyötä nuorten liikuttamisessa. Liikunnanopettajalla on ollut merkittävä rooli nuorten liikuttamisessa liikuntatuntien ulkopuolella. |