Tanssituokiot, joita oli yhteensä viisi,  toteutettiin Voutilakeskuksen Uppsalankaaren kuuden asukkaan kanssa.  Tuokiot koostuivat istuen toteutettavista improvisaatiotanssiharjoituksista, jotka tapahtuivat pääasiassa musiikin tahdissa. Tavoitteena oli selvittää, millainen improvisaatiotanssi soveltuu laitoksessa asuville ikäihmisille ja mitä vaatimuksia laitosympäristö menetelmälle asettaa. Opinnäytetyössä tutkittiin myös, miten tällainen toiminta vahvistaa ikäihmisten itseilmaisua ja vuorovaikutusta.

Opinnäytetyön teoriataustassa käsiteltiin ikäihmisen toimintakykyä ja luovuutta. Myös tanssi, itseilmaisu sekä vuorovaikutus olivat tärkeä osa taustateoriaa. Aineistonhankintamenetelminä opinnäytetyössä käytettiin improvisaatiotanssituokioiden havainnointia sekä asiakkaiden ja ohjaajan haastattelua. Asiakkaiden iloiset ilmeet ja eleet sekä heidän antamansa suullinen palaute viestittivät asiakkaiden nauttineen tuokioista.
Tutkimustuloksena voidaan esittää, että improvisaatiotanssi on menetelmä, jota voidaan toteuttaa laitoksessa asuvien ikäihmisten kanssa. Tällainen toiminta voi tuokion aikana vahvistaa ikäihmisen itseilmaisukykyä, kun hän saa liikkeen kautta tuoda ajatuksiaan julki. Myös vuorovaikutuksen vahvistumista voi tapahtua, kun asiakkaille annetaan siihen tilaa.