Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Setälä on tutkinut, minkälaisia erityispiirteitä on esikoululaisten, eli 6–7-vuotiaiden, lasten ottamissa valokuvissa ja miten tarkoituksellista heidän ilmaisunsa on.
– Lasten ottamia valokuvia käsittelevä tutkimus on painottunut lähinnä kuvien sisältöön ja aiheisiin, ei niinkään kuvalliseen ilmaisuun. Tutkimukseni kääntää painopisteen kuvan aiheesta siihen, miten aihe on ilmaistu, Päivi Setälä kertoo.
Valokuvan ilmaisu on jäänyt merkityspainotteisen tutkimuksen jalkoihin laajemminkin.  Setälä ehdottaa tutkimuksessaan ilmaisulle uusia käsitteitä, joilla eritellään aiemmin hahmottumatonta ei-ammattimaisen valokuvaajan ilmaisukenttää. Aineistona ovat lasten ympäristöaiheiset valokuvat sekä videotallenteet valokuvatyöpajoista ja lasten keskusteluista valokuviinsa liittyen.

Sattuman ja suunnittelun sommittumat

Setälä käyttää tutkimuksessaan kuva-analyysia ja jaottelevaa lähestymistapaa. Hän on nimennyt aineistosta viisi erilaista sommittumaa: puuttuma, asettelu, ilmaantuma, taivaantuma ja vastarinta. Ne kuvaavat valokuvailmaisuun vaikuttavia tekijöitä, kuvaamisen tapoja sekä aiheen ja muodon yhdistelmiä.
– Sommittumilla tarkoitan lasten ottamien valokuvien ilmaisullisia piirteitä, jotka ovat sekä tietoisesti suunniteltuja että sattumaa. Tarkoitetun lisäksi kuvaan voi tulla mukaan jotain aivan muuta. Aikuinen näkee kuvissa raikkaita kuvakulmia, mutta myös hämmentävää kohteettomuutta ja järjestäytymättömyyttä, Setälä selventää.
– Kuvauskohde saattaa olla näkymättömissä – peukalon alla tai häipynyt kuva-alalta – tai kohde on jotain, joka mielletään taustaksi, kuten taivas tai seinä. Lasten ottamista valokuvista löytyi yllättäen myös ympäröivää visuaalista ilmaisua vastustavia kuvaustapoja, kuten tarkoituksellista abstrahointia.

Lapsinäkökulmaista valokuvatutkimusta

Setälän tutkimus tukee ymmärrystä lasten valokuvailmaisusta digitalisoituvassa ja medioituvassa ympäristössä, jossa valokuvaamiseen ja sen esille saamiseen on yhä enemmän mahdollisuuksia myös lapsilla. Tutkimus sijoittuu valokuvatutkimuksen ja visuaalisen tutkimuksen kenttään, jossa se on jatkumoa ei-ammattilaisten ottamien valokuvien monitieteelliselle tutkimukselle.

– Väitöstutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää taide- ja varhaiskasvatuksessa sekä valokuvailmaisun tutkimuksessa. Tutkimus vahvistaa lasten omaa mahdollisuutta tuoda ajatuksiaan esille muuttuvassa kasvuympäristössä, Setälä sanoo.

Lähde: Aalto-yliopiston väitöstiedotteet