Rentoutus tanssillisilla liikkeillä

Tällaisen rentoutushetken suunnittelin, kun eläkeläisten Hyvän olon ryhmän ohjelmaan tarvittiin vaihtelua venyttelyhetkien ja rentoutus-cd-levyjen väliin. Vastaava ohjelma sopii varmasti monenlaisille ja monen kokoisille ryhmille. Tarkoituksena on viettää hetki rentoutuen improvisoiduin tanssiliikkein, löytää musiikille ja keholle yhteys.

Tuokion suunnittelu

Etukäteen kannattaa miettiä esimerkiksi ryhmän koon ja osallistujien kannalta, toteuttaako rentoutuksen seisten, istuen vai vaikkapa maaten. Eläkeläisryhmän kanssa luontevin tapa oli istumatanssi. Tanssiliikkeisiin voi halutessaan ottaa mukaan myös "apuvälineitä" tai rekvisiittaa, kuten huiveja tai muita kankaita, heliseviä tai soivia esineitä, tai vuodenajasta riippuen esim. kukkia tai syksyn lehtiä. Niitä voi tuokion alussa jakaa osallistujille tanssin mukana kuljetettavaksi. Koska kyse on improvisoinnista, musiikin ei tarvitse olla erityisen "tanssittavaa", mutta ei välttämättä myöskään "unettavan rentouttavaa". Itse valitsin Trio Obscurin levyn 'Eclairage Intime', ja sitä ainakin voi ehdottomasti suositella!

Tuokion aluksi ryhmälle kerrotaan, minkälaisesta rentoutuksesta on kyse. Voi kysellä, onko aiempaa kokemusta vastaavanlaisista tuokioista tai että minkälaisia ajatuksia sanat improvisointi ja tanssi herättävät. Tässä vaiheessa voi myös jakaa mahdolliset huivit tai muut esineet. Tuokio kannattaa aloittaa hiljentymisellä, vaikkapa silmät kiinni.

Inspiroidu musiikista

Itse liikkeet eli tanssiminen ei vaadi ohjaajalta välttämättä minkäänlaista tanssikokemusta, toki voi olla hyvä kokeilla harjoitusta kotona yksin tai kaverin kanssa. Ohjaajan tärkein tehtävä on pitää liikkeet yhtenäisinä ja ohjata rauhallisella äänellä. Liikkeisiin voi joko antaa tarkan ohjeistuksen eli esimerkiksi ”tee aaltoilevaa liikettä oikealla kädellä ilmaan eteesi ja pidä vasen käsi rentona sylissä” tai antaa enemmän improvisointimahdollisuutta ohjattaville. Tässä saa antaa musiikin viedä!

Rentoutus voidaan pitää lyhyenä, esimerkiksi 15 minuuttia, tai sitten pidempänä 30 - 45 minuutin tuokiona. Musiikki kannattaa valita niin, että viimeisen kappaleen aikana liikkeet hidastuvat ja rauhoittuvat luonnostaan. Tuokion voi päättää esimerkiksi hidastamalla viimeistä liikettä vähitellen pysähtymiseen asti, jonka jälkeen ”herätellään” ryhmä rauhassa.

Lopuksi kannattaa keskustella tuokion herättämistä tuntemuksista, esimerkiksi, miltä tanssi tuntui ja minkälainen olo jäi tuokion päätteeksi. Ohjaaja voi myös kertoa omista tuntemuksistaan ja siitä, mikä vaikutelma tuli ryhmän osallistumisesta kokonaisuutena.