Nuorten yhteiskuntatakuu: koulutusta, työtä ja täsmäpalvelua

Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on varmistaa, että nuoret löytävät polun koulutukseen ja työhön ja sitä myötä osalliseksi yhteiskuntaan. Yhteiskuntatakuu tulee täysimääräisesti voimaan 2013 alusta. Takuun tavoitteena on taata koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille.

Yhteiskuntatakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi. Tänään luovutettava yhteiskuntatakuun työryhmän väliraportti keskittyy nuorten koulutus- ja työllisyystilanteen arviointiin sekä esityksiin, jotka koskevat lainsäädäntöä ja budjettia. Esityksissä korostuvat koulutuspaikkojen riittävyys, nuorille suunnatut työllisyyspalvelut ja aktiivinen osallisuus. Tavoitteena on, että yhteiskuntatakuun palvelut näyttäytyvät nuoren kannalta yhtenäisenä ja selkeänä kokonaisuutena.

Työryhmän seuraavassa työvaiheessa keskitytään laajapohjaisen yhteistyön rakentamiseen tälle koko yhteiskuntaa koskevalle hankkeelle. Työryhmä katsoo, että viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja nuorten yhteisvastuu on välttämätöntä yhteiskuntatakuun onnistumiselle. Suomen nuorisotakuu tulee perustumaan Public-Private-People-Partnership -malliin, jossa nuoret ovat itse aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuutensa tekijöitä.

Nuorten syrjäytymisellä on sekä inhimillinen että kansantaloudellinen ulottuvuus. Syrjäytymisen inhimillisiä seurauksia on vaikea määrällisesti todentaa, vaikka jokainen osaa ne kuvitella. Kansantalouden tasolla nuorten syrjäytyminen vaikuttaa työurien pituuteen ja työvoiman saatavuuteen merkittävällä tavalla. Työelämän ulkopuolelle jääneen perustoimeentulon kustannukset 40 vuoden ajalta ovat noin 750 000 euroa. Lisäksi tulevat välilliset kustannukset menetettyinä verotuloina ja muina sosiaalimenoina.

Työryhmän keskeisemmät ehdotukset
Väliraportissaan työryhmä on listannut ensisijaiset toimet, joilla varmistetaan nuorten pääsy koulutukseen ja työhön ja sitä myöten mukaan yhteiskuntaan. Esitykset on suunnattu peruskoulun päättäneille, työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneille sekä nuorille, jotka eivät ole mukana missään aktiivisessa toiminnassa. Esitykset jakaantuvat seuraavasti:

1. Yhteiskuntatakuun koulutustakuu perusasteen päättäneille nuorille, jotka ovat vailla koulutuspaikkaa tai tutkintoa:

•Lisätään ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja niillä alueilla, joilla on muita vähemmän paikkoja suhteessa nuorisoikäluokkaan
•Muutetaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä
•Korotetaan työnantajalle osoitettavaa koulutuskorvausta koulutustakuun piirissä oleville nuorille ja tuetaan oppisopimuskoulutusta
2. Yhteiskuntatakuu nuorille, jotka ovat työttömänä työnhakijana TE-toimistossa:

•Lisätään TE-toimistojen palvelujen tehokkuutta ja vaikuttavuutta
•Lisätään TE-toimiston uraohjausmahdollisuuksia
•Vakinaistetaan Sanssi-kortti, jonka on todettu alentavan työnantajien kynnystä palkata nuoria
•Lisätään maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksia tukevaa koulutusta ja kielikoulutusta
•Kehitetään uusia yrittämisen ja yrittäjyyden edistämisen muotoja
3. Yhteiskuntatakuu nuorille, joiden ei tiedetä olevan mukana missään aktiivisessa toiminnassa tai jotka tarvitsevat muuta tukea:

•Säädetään kunnille vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta
•Vahvistetaan nuorten työpajatoimintaa ja parannetaan sen kattavuutta
•Laajennetaan etsivä nuorisotyö koko maahan
•Tehostetaan nuorisolain muutoksen toimeenpanoa nuorten ohjaus- ja palveluverkostoissa
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Työryhmän työn aikana on havaittu, että tällä hetkellä vailla toisen asteen tutkintoa olevia nuoria on peräti 110 000. Heistä arviolta 40 000 ovat kaiken aktiivitoiminnan ulkopuolella. Siksi tulevia sukupolvia koskevien ehdotuksien lisäksi työryhmä esittää perustettavaksi määräaikaista nuorten aikuisten osaamisohjelmaa 2013-2016. Tätä ei ole mahdollista toteuttaa yhteiskuntatakuuseen varatulla 60 miljoonalla eurolla, vaan siihen esitetään lisävaroja kehysriihessä päätettäväksi. Tavoitteena on, että vuonna 2016 nuorten palveluverkosto toimii, eikä yhteiskunnalliseen marginaaliin ajautuneita nuoria aikuisia ole laajassa mittakaavassa.

Työryhmän jatkotyö
Jatkotyössään työryhmä keskittyy nuorten palvelujärjestelmän toimivuutta koskeviin kysymyksiin, jotka liittyvät koulutukseen, työllistymiseen ja kuntien toimintaan. Tässä yhteydessä uusia toimintamalleja haetaan työnantajien, työmarkkinajärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä nuorten kanssa.

Lukuja
Vuosittain noin 4 000 nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa. Lisäksi 25 % keskeyttää ammatillisen koulutuksen ja noin 10 % lukion. Tämä johtaa siihen, että jokaisesta ikäluokasta 15 % jää vaille toisen asteen tutkintoa. 20-29-vuotiaista pelkän perusasteen varassa olevia on noin 110 000. Alle 29-vuotiaita työttömiä on noin 55 000. Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrä on selvitysten mukaan noin 40 000.

Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, väliraportti on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla www.tem.fi/index.phtml?s=2086

Kulttuurilehdille tukea yli 1,1 miljoonaa euroa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 1 170 000 euroa tukea kulttuurilehdille. Avustussumma on 100 000 euroa edellisvuotta suurempi. Tuen korotus on kohdennettu muun muassa kattamaan lehtien tilausmaksuista perittävää 9 %:n arvonlisäveroa

Tukea myönnettiin kaikkiaan 142:lle kulttuurilehdelle. Kulttuurilehtien toimitus- ja painatuskustannuksiin myönnettiin 951 100 euroa, lehtien kehittämiseen 19 000 euroa, kaikkiaan 13 verkkolehden toimittamiseen 80 500 euroa ja levikin edistämiseen 84 000 euroa.

Eniten avustusta levikin edistämiseen myönnettiin kulttuurilehtien kattojärjestölle, Kultti ry:lle, joka sai 55 000 euroa. Kulttuurilehdistä suurimman avustuksen saivat yhdistynyt Teatteri &Tanssi -lehti (40 000 euroa), Voima (35 000 euroa), Ny Tid (34 000 euroa), Nuori Voima ja Kritiikki (28 000 euroa), Kaltio (27 000 euroa) ja Taide (25 000 euroa).

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää kulttuurilehtitukea Suomessa ilmestyville, pääsääntöisesti maksullisille, ei-sanomalehtityyppisille lehdille, jotka ylläpitävät yhteiskunnallista keskustelua kulttuurista, tieteestä, taiteesta tai uskonnollisesta elämästä.

Avustusta voidaan myöntää kulttuurilehden kustantajalle kehittely-, toimitus-, painatus-, jakelu- ja kuljetuskustannusten peittämiseen. Tuen edellytyksenä on, että lehti ilmestyy säännöllisesti ja että se on ilmestynyt vähintään yhden vuoden ajan.

Lisäksi avustusta voidaan myöntää myös kulttuurilehtien levikin edistämiseen, verkkosivujen tai verkkolehden kehittämiseen sekä yhteistyö- ja muihin kehittämishankkeisiin. Kehittämishankkeet voivat koskea esimerkiksi lehtien toimittamista, markkinointia, myyntiä ja sisällöllistä kehittämistä sekä kansainvälistä yhteistyötä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää avustukset kuultuaan kulttuurilehtilautakuntaa.

Ministeri Arhinmäki: Etsivä nuorisotyö tavoittaa yhä useampia nuoria

Nuorisoasioista vastaavan kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen mukaan etsivä nuoristotyö -toiminta on onnistunut tehtävässään hyvin. Toiminnan ensimmäisenä lakisääteisenä vuotena 2011 etsivä nuorisotyö tavoitti 9200 nuorta.

-Tämä on 3500 nuorta enemmän kuin vuonna 2010. Nuorten määrän kasvu kertoo siitä, että nuoret itse hyväksyvät etsivän nuorisotyön tuen. Se tarkoittaa, että toiminta on nuorista uskottavaa ja nuoret luottavat siihen, Arhimäki totesi puheessaan Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän tiedotustilaisuudessa torstaina Helsingissä.

- Tavoite on yhteiskuntatakuun turvin laajentaa etsivä nuorisotyö koko maahan, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu. Haluan muistuttaa, että etsivän nuorisotyön laajentaminen edellyttää myös eri toimialojen yhteistyötä. Kunnilla on nyt vuoden ajan ollut velvollisuus perustaa nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat ainakin opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimet sekä työ- ja poliisihallinnot.

Etsivä nuorisotyö kattaa tällä hetkellä 70 % Suomesta. Etsivää nuorisotyötä koskevat luvut sisältyvät tuoreeseen aluehallintovirastojen peruspalveluja arvioivaan raporttiin.

Arviointiraportin mukaan nuorten ohjaus- ja palveluverkoston perustaminen on edennyt hyvin, verkostoja on 90 %:ssa kuntia. Parhaimmillaan verkostot ohjaavat toimialoja yhdensuuntaiseen nuorisopoliittiseen ajatteluun, jolloin yhteistyö jäsentyy ja nuorten palvelut paranevat.

-Verkostojen toiminnan ensimmäisen vuoden tulokset osoittavat, että muuttamalla toimintatapoja ja asenteita sekä organisoimalla vanhaa paremmin yhteensopivaksi muiden julkisten palvelujen kanssa parannetaan nuorten saamia palveluja.

Ministeri Arhinmäen mukaan jatkossa tulee selvittää aiempaa perusteellisemmin syrjäytymisen taustalla olevat syyt.

-Kuntien verkostojen tulee jatkossa pureutua myös siihen, mistä syrjäytymisriskissä olevat nuoret tulevat, ja mitä heidän tarinansa ovat. Väitän, että tiedämme tästä liian vähän, ja siksi tarjoamamme apu korjaa seurausta eikä nuoren ulkopuolisuuden varsinaista syytä. Tätä pohdintaa odotan myös nuorten yhteiskuntatakuun työryhmältä. Etsitään nuoria pudottavia aukkoja, ei syyllisiä.

Ministeri Arhinmäki korostaa, että nuorisotakuun jatkotyössä paneudutaan niihin palveluihin, joissa nuori kohdataan. Hänen mukaansa ensimmäinen hetki palveluissa on nuorelle tärkeä ja ainutlaatuinen.

-Haluan myös muistuttaa, että palvelut ovat nuoria varten, ei päinvastoin.

Turvallisuusopetuksen lisäksi kouluissa kiinnitettävä huomiota turvallisuuskulttuuriin

Koulujen turvallisuuden parantamista pohtinut Turvallisuus perusopetuksessa -ohjausryhmä ehdottaa useita toimenpiteitä koulujen turvallisuuskasvatuksen ja -opetuksen parantamiseksi. Ohjausryhmä luovutti raporttinsa sisäasiainministeri Päivi Räsäselle ja opetusministeri Jukka Gustafssonille 14.3.

Turvallisuus perusopetuksessa -ohjausryhmän mielestä perusopetuksen turvallisuuden edistäminen tulee nähdä laaja-alaisena kokonaisuutena. Turvallisuuden edistäminen kouluissa edellyttää turvallisuuskasvatuksen ja -opetuksen lisäksi huomion kiinnittämistä myös turvalliseen toimintaan, turvallisuuskulttuuriin ja turvallisuuden johtamiseen. Turvallisuusnäkökulma tulee ottaa huomioon koulun eri toiminnoissa ja turvallisuuden edistämiselle tulee asettaa tavoitteita sekä turvallisuutta tulee suunnitella, toimeenpanna ja seurata kuten muitakin koulun toimintoja.

Ohjausryhmän mukaan perusopetuksen turvallisuutta edistävä koulutus edellyttää opetushallinnon ja useiden viranomaisten, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä ja toimenpiteitä. Tuleekin luoda yhteistyö- ja kehittämisverkosto turvallisuuden edistämiseksi. Turvallisuuteen liittyviä tietoja ja taitoja tulee sisällyttää kaikkien opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen. Opetustoimen henkilöstökoulutuksessa turvallisuus tulee nostaa koulutuspoliittisesti merkittäväksi alueeksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin tulisi lisäksi sisällyttää koko koulun turvallisuutta edistäviä tavoitteita.

Ohjausryhmä korostaa, että turvallisuuden edistäminen kouluissa tulisi olla osa jokapäiväistä toimintaa. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet tulisi saada kiinteäksi osaksi koulun toimintaa. Koulun arjen rakentaminen turvalliseksi on mahdollista yhteisöllisen toimintatavan avulla. Myös turvallisuuteen liittyviä oppimateriaaleja tulisi kehittää siten, että niissä huomioidaan onnettomuustilanteessa toimimisen lisäksi ennaltaehkäisevä näkökulma oman ja toisten turvallisuuden edistämiseksi.

Turvallisuus taattava kaikissa tilanteissa
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on määräykset siitä, miten koulun turvallisuuteen voidaan vaikuttaa hyvän toimintakulttuurin ja opiskelun yleisen tuen avulla. Tavoitteena on, että kaikki koulun käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa.

Turvallisuus perusopetuksessa -raportissa koulujen turvallisuutta tarkastellaan useasta eri näkökulmasta. Näitä ovat perusopetuksen turvallisuusopetus ja -kasvatus, oppilashuolto ja yhteisöllinen toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja koulujen pelastuslain mukainen omatoiminen varautuminen. Lisäksi raportissa kuvataan opetushallinnon toimia koulujen turvallisuuden edistämiseksi ja muiden viranomaisten ja tahojen kouluille antamaa tukea.

Turvallisuus perusopetuksessa -ohjausryhmä esittää, että perusopetuksen turvallisuutta edistävää koulutusta kehitetään jatkossa ohjausryhmän ehdotusten perusteella opetushallinnon ohjauksessa. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä seuraa perusopetuksen turvallisuutta edistävän koulutuksen kehittämistä.

Työryhmän koko raportti on saatavissa sisäasiainministeriön verkkosivuilta: www.intermin.fi/julkaisu/062012

Selvitys: Vuorovaikutustaidot opiskelutaitojen ohella tärkeimpiä kansalaistaitoja

Selvityksen mukaan nuorten vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä osallistumisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitoja pidetään opiskelutaitojen ohella kaikkein tärkeimpinä kansalaistaitoina, jotka nuorten tulisi hallita siirtyessään kouluasteelta toiselle ja koulun päätyttyä. Yhteiskunnallinen osaaminen, ymmärrys ja kyky toimia yhteiskunnassa nähdään myös tärkeäksi.

Tiedot käyvät ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön Opetushallitukselta tilaamasta selvityksestä, jossa selvitettiin demokratiakasvatuksen toteutumista perusopetuksen kouluissa, lukioissa sekä ammattikoulutuksen oppilaitoksissa. Kyselyn avulla saatiin konkreettista tietoa mm. koulujen ja oppilaitosten osallistumista tukevasta toimintakulttuurista, lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista koulun arjessa sekä oppilaskuntatoiminnasta.

– Suomalaisen osallistuvan demokratian tulevaisuuden kannalta koulujen ja oppilaitosten rooli on keskeinen. Me tiedämme sen, että suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat eurooppalaisessa vertailussa parhaat, mutta nuortemme kiinnostus politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin on vertailun hännillä, opetusministeri Jukka Gustafsson sanoi vastaanottaessaan selvityksen.

Samalla ministeri muistutti, että parhaillaan lausuntokierroksella oleva ehdotus perusopetuksen tuntijaon ja tavoitteiden uudistamiseksi vahvistaa yhteiskunnallista kasvatusta.
– Lisäksi tavoitteenamme on vakiinnuttaa vuonna 2014 oppilaskunnat kaikkiin peruskouluihin tekemällä tarvittavat muutokset perusopetuslakiin sekä vahvistaa lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia. Tämän lisäksi me haluamme avata koulut kansalaisjärjestöille ja yhteiskunnallisille liikkeille. Näin lapset ja nuoret voivat tutustua laajasti erilaiseen yhteiskunnalliseen toimintaan jo kouluaikanaan.

Selvityksessä esitetään demokratiakasvatuksen kehittämiseksi, että alaluokkien oppiaineisiin kytkettäisiin ensimmäiseltä luokalta lähtien yhteisö- ja kansalaistaitokokonaisuus, jolle olisi varattu oma tuntiresurssi. Selvityksen mukaan lasten osallistumista edistäviin asenteisiin ja toimintatapoihin voidaan vaikuttaa parhaiten, mitä varhemmin asioita opetetaan.

Selvityksen mukaan koulun ja oppilaitoksen jokapäiväisiä käytänteitä, kuten hyviä käytöstapoja, tulisi pohtia yhdessä, ja kaikkien kouluyhteisön jäsenten tulisi sitoutua niihin. Konkreettisia toimia oppilaiden todellisen kuulemisen ja osallisuuden varmistamiseksi pitäisi lisätä koulun ja kunnan kaikessa toiminnassa. Oppilaskuntatoimintaa tulisi vahvistaa lainsäädännön kautta.

Selvityksen mukaan osallistumista tukevaa mediakasvatusta olisi vahvistettava. Nuoren vapaa-ajalla oppimat mediataidot ja muu osaaminen pitäisi kyetä kytkemään kouluopetukseen ja hyödyntämään myös yhteiskunnallisen osaamisen ja vaikuttamisen vahvistamisessa. Selvitys kannustaa lisäämään avointa keskustelua aktiivisen kansalaisuuden teemoista koko yhteiskunnassa.

Selvityksessä kerättiin tietoja myös osallistumista tukevasta mediakasvatuksesta. Sitä koskeva aineisto on koottu kouluille ja oppilaitoksille suunnattuun Osallistavan mediakasvatuksen toimintaohjelmaan, joka on luettavissa Opetushallituksen verkkosivuilla.

Työryhmä: Paikallismuseoiden arvokas kulttuuriperintötyö tarvitsee tukea

Pienillä resursseilla ja pääosin vapaaehtoisvoimin toimivilla paikallismuseoilla on tärkeä rooli paikallisesti ja kansallisesti merkittävien kokoelmien ja rakennusten ylläpitäjinä, paikallishistoriallisen tiedon välittäjinä ja kulttuurikokemusten tarjoajina. Ne tarvitsisivat nykyistä enemmän tukea ja resursseja kokoelmatyöhönsä sekä rakennustensa ylläpitoon ja korjaukseen.

Tämä käy ilmi tuoreesta paikallismuseoiden tilannetta selvittäneen työryhmän loppuraportista, joka luovutettiin kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle maanantaina 5.3.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti syksyllä 2010 työryhmän, jonka tehtävänä oli linjata ja tehdä esityksiä ei-ammatillisesti hoidettujen, säätiö- ja yhdistyspohjaisten ja kunnallisten paikallis- ja kotiseutumuseoiden sekä erikoismuseoiden toiminnan kehittämiseksi ja paikallisen kulttuuriperinnön vaalimiseksi. Raportin pohjana on paikallismuseokentälle viime vuonna suunnattu kysely.

Työryhmä korostaa, että paikallismuseot tekevät kokonaisvaltaista kulttuuriperintötyötä ja edistävät toiminnallaan tietoisuutta kulttuuriperinnöstä ja -ympäristöstä. Ne muodostavat koko maan kattavan, matalan kynnyksen kulttuuripalveluverkoston, jonka tapahtumiin, näyttelyihin ja muuhun toimintaan osallistuu vuosittain lähes miljoona kävijää. Paikallismuseot toimivat oppimisympäristöinä, työllistäjinä, palveluntarjoajina, kulttuurimatkailukohteina, asiantuntijoina sekä vapaaehtoistyön ja osallistumisen areenoina.

Työryhmän tekemä kysely osoittaa, että paikallismuseot kaipaavat erityisesti tukea, välineitä ja osaamisresursseja kokoelmatyöhön sekä suunnitelmallisuutta ja tukea rakennustensa korjauksiin.

Työryhmän loppuraportissa esitetään useita toimenpiteitä paikallismuseoiden tukemiseksi ja kehittämiseksi. Ehdotetut toimenpiteet keskittyvät paikallismuseotoimijoiden koulutuksen, neuvonnan ja ohjaamisen kehittämiseen, kokoelmanhallinnan järjestämiseen, alueellisten yhteistyömuotojen selvittämiseen, museorakennusten hoidon ja turvallisuuden parantamiseen sekä museotoiminnan suunnitelmallisuuden tukemiseen.

Paikallismuseoita ei raportin mukaan pidä arvioida samoilla kriteereillä kuin ammatillista museotoimintaa. Pääosin sivutoimisesti ja vapaaehtoisvoimin hoidettujen paikallismuseoiden resurssit ovat erittäin pienet. Useimmiten kyseessä on vapaaehtoistyö ja harrastus, joka perustuu ihmisten omaan kiinnostukseen toimia paikallisen kulttuuriperinnön hyväksi. Paikallismuseoihin liittyvään vapaaehtoistoimintaan osallistuu vuosittain noin 10 000 ihmistä.

Kuntien, yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämiä, valtionosuuden ulkopuolella olevia paikallisia kotiseutu- ja erikoismuseoita on noin 730. Niiden kokoelmissa on yhteensä yli 2,4 miljoonaa objektia: esineitä,valokuvia ja arkistoaineistoa. Paikallismuseoiden ylläpidettävänä on yli 3000 rakennusta, joista pääosa on peräisin 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Julkista rahoitusta niiden toimintaan kohdentuu alle euron verran asukasta kohti.

Lakiesitys Taiteen edistämiskeskuksesta lausunnoille

Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteltu, Taiteen edistämiskeskusta koskeva lakiesitys lähetettiin lausuntokierrokselle 29.2. Ministeriö pyytää lakiluonnokseen lausuntoja 26.3. mennessä. Lain valmistelua jatketaan saadun palautteen pohjalta. Lakiesitys on määrä tuoda hallituksen käsittelyyn myöhemmin tänä keväänä.

Taidetoimikuntalaitoksen uudistus sisältyy hallitusohjelmaan. Sen mukaan nykyisestä Taiteen keskustoimikunnasta muodostetaan Taiteen edistämiskeskus. Keskeistä uudistuksessa on vertaisarvioinnin aseman säilyttäminen päätöksentekoprosessissa.

Uudistuksella halutaan selkiyttää valtionavustus- ja apurahapäätöksentekoa erottamalla toisistaan taiteen edistämiseen liittyvät viranomaistehtävät ja luottamuselimien vertaisarviointiin perustuvat tehtävät. Uudistuksen myötä valtionavustus- ja apurahapäätöksiin on tulossa oikaisu- ja valitusoikeus laillisuusperusteella.

Lakiesityksessä ehdotetaan perustettavaksi Taiteen edistämiskeskus, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön tulosohjauksen alaisena asiantuntijavirastona. Sen tehtävänä on taiteen ja kulttuurin edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti sekä taiteilijoiden työskentely- ja toimeentuloedellytyksistä huolehtiminen.

Taiteen edistämiskeskukseen kuuluu alueellisia toimipisteitä, joilla voisi olla alueellisen taiteen ja kulttuurin edistämistehtävän lisäksi valtakunnallisia erityistehtäviä.

Taiteen autonomian vahvistamiseksi viraston yhteyteen ehdotetaan perustettavaksi itsenäistä päätäntävaltaa käyttäviä luottamuselimiä. Niitä olisivat taideneuvosto, valtakunnalliset ja alueelliset vertaisarviointiryhmät sekä erillislautakunnat.

Taideneuvosto toimii ministeriön asiantuntijaelimenä taidepoliittisissa linjauksissa. Taideneuvosto päättää valtakunnallisten vertaisarviointiryhmien määrästä ja toimialoista ja nimeää jäsenet sekä valtakunnallisiin että alueellisiin vertaisarviointiryhmiin. Taideneuvosto tekee myös esitykset taiteen akateemikon arvonimen myöntämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämän Taideneuvoston jäseniltä edellytetään taiteen ja kulttuurin asiantuntemusta.

Valtakunnalliset ja alueelliset vertaisarviointiryhmät päättävät taiteilijoiden ja taiteilijaryhmien apurahoista ja palkinnoista. Lisäksi ne toimivat asiantuntijaeliminä.

Lisätietoja Taiteen edistämiskeskusta koskevasta lakiesityksestä OKM:n verkkosivuilla.

Työryhmä: Perusopetusta uudistetaan - taide- ja taitoaineisiin, äidinkieleen ja yhteiskuntaoppiin lisää tunteja

Tuntijaon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa perusopetusta koko ikäluokalle tasavertaiset edellytykset jatko-opintoihin turvaavana opetuksena. Perusopetuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijaon uudistamista valmistellut työryhmä luovutti ehdotuksensa opetusministeri Jukka Gustafssonille perjantaina 24.2.

Taide- ja taitoaineiden, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä historian ja yhteiskuntaopin tuntimääriä esitetään lisättäviksi. Kansallista kielitaitoa monipuolistetaan tarjoamalla mahdollisuus valtion erityisavustuksella järjestää vähemmän opiskeltujen vieraiden kielten kuten saksan, ranskan, venäjän, espanjan ja kiinan opetusta.

Opetusministeri Jukka Gustafsson kiittelee sitä, että työryhmä on hyvin ottanut huomioon hallitusohjelman tahdon. Hallitusohjelman mukaan tuntijaon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa taide- ja taitoaineiden ja liikunnan opetusta, yhteiskunnallisen kasvatuksen, arvokasvatuksen ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä. Esityksen avulla on myös mahdollista monipuolistaa merkittävästi Suomen kielivarantoa, painottaa Gustafsson.

Työryhmä katsoo, että yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että perusopetuksessa varmistetaan hyvät oppimisen edellytykset ja mahdollisuudet kaikille lapsille ja nuorille sekä tuetaan monipuolisin toimin eri syistä tukea tarvitsevia. Työryhmän esitys tukee hallituksen tavoitetta nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä ja tavoitetta, että Suomi sijoittuu OECD-maiden kärkijoukkoon keskeisissä osaamisvertailuissa sekä koulupudokkaiden vähyydessä. Tavoitteena on myös estää koulujen eriytymistä.

Gustafsson kiittää työryhmää erityisesti laajasta ja monipuolisesta yhteistyöstä asiantuntijoiden ja eri sidosryhmien kanssa. Työryhmä otti huomioon esityksen valmistelussa Perusopetus 2020- työryhmän muistiosta annetut lausunnot ja kannanotot sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta annetut lausunnot. Työryhmä järjesti marraskuussa 2011 kuulemistilaisuuden ja kuuli monipuolisesti asiantuntijoita. Työryhmä sai runsaasti myös muita lausuntoja ja kannanottoja.

– Työryhmän ehdotus lähtee nyt nopealle lausuntokierrokselle ja sivistyspoliittisen ministerityöryhmän käsittelyyn. Tämän pohjalta viimeistellään valtioneuvoston asetus, joka on tarkoitus antaa vielä kevään 2012 aikana, sanoo Gustafsson.

Taide- ja taitoaineiden tuntimääriä lisätään ja kaikille yhteisen opetuksen määrää esitetään lisättäväksi 5 vuosiviikkotunnilla. Esityksellä mahdollistetaan myös painotettu opetus taide- ja taitoaineissa ja aiempaa parempi kelpoisten opettajien saatavuus.

Äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärää ehdotetaan lisättäväksi, koska oppimistulokset ovat äidinkielen ja kirjallisuuden osalta sekä laskussa että eriytymässä. Matematiikan opetukseen varattu tuntimäärä säilytettäisiin nykyisellään.

Historian ja yhteiskuntaopin tuntimäärää ehdotetaan lisättäväksi yhdellä vuosiviikkotunnilla. Lisätunti kohdennetaan yhteiskuntaoppiin, jonka opetusta varhennetaan alkamaan perusopetuksen vuosiluokilta 5–6. Esityksellä vahvistetaan yhteiskunnallisten vaikuttamisen, osallistumisen oppimista ja opettamista sekä syvennettäisiin mm. taloustiedon opetusta.

Ympäristöoppia ehdotetaan opetettavaksi perusopetuksen 1.-6. vuosiluokilla biologiasta, maantiedosta, fysiikasta, kemiasta ja terveystiedosta koostuvana kokonaisuutena, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Perusopetuksen 7.–9. vuosiluokilla opetusta annettaisiin erillisinä oppiaineina kuten nykyisinkin.

Aihekokonaisuuksien toteuttamiseen varattaisiin 7.–9. vuosiluokilla 1 vuosiviikkotunti. Esityksellä eheytetään kasvatusta ja lisätään oppiaineiden välistä yhteistyötä, jotta opetuksessa olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet vastata ajankohtaisiin koulutushaasteisiin kuten elämänhallinnan, tapakasvatuksen, demokratiakasvatuksen, yrittäjyyskasvatuksen, kansainvälisyyden ja kestävän kehityksen haasteisiin sekä mahdollistetaan nykyistä paremmin esimerkiksi draaman menetelmien käytön opetuksessa.

Kieliohjelmia monipuolistetaan suuntaamalla A2-kielen ja B2-kielen opetuksen järjestämiseen kohdennettua valtion erityisavustusta. Kaikille yhteisenä opetettavan A1- ja B1-kielen opetukseen ei esitetä muutoksia. Esityksessä valinnaisuus lisääntyy, koska ylimääräisenä opetuksena toteutettava muun kielen kuin suomen, ruotsin ja englannin opiskelu A2- ja B2-oppimäärän mukaan ei enää varaa suurinta osaa valinnaisten aineiden tunneista kuten nykyisin.

Valinnaisena aineena voitaisiin opettaa perusopetukseen soveltuvia ja tavoitteita tukevia aineita tai useasta aineesta muodostettuja ainekokonaisuuksia sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä opetussuunnitelmassaan määrää. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikka, monen eri oppiaineen alueelle kuuluva draama ja taloustiedon opetus sekä kansalaistaitoja vahvistava opetus. Lisäksi opetuksen järjestäjällä olisi mahdollista kohdentaa valinnaisten aineiden opetukseen lisätunteja, kuten jo nykyisellään enemmistö opetuksen järjestäjistä tekee.

Eri oppiaineiden nivelkohtia esitetään yhdenmukaistettaviksi riittävän valtakunnallisen yhtenäisyyden takaamiseksi sekä opetuksen järjestämisen, opetussuunnitelmatyön ja oppilasarvioinnin selkeyttämiseksi. Opetukseen käytetyn ajan tasaisempi jakautuminen perusopetuksen eri vuosiluokille tukee oppilaan ikä- ja kehitysvaiheen mukaista oppimista ja kasvua.

Työryhmä ehdottaa, että uudistus toteutetaan nykyisen vuosiviikkotuntimäärän puitteissa. Perusopetukseen ei esitetä uusia oppiaineita eikä uusia tai laajenevia tehtäviä kunnille ja muille opetuksen järjestäjille.

Työryhmä esittää saamen kielen elvyttämiseksi monipuolisia toimenpiteitä

Saamen kielten nykytilaa ja elvyttämistä pohtineen työryhmän mukaan kaikki kolme Suomessa puhuttua saamen kieltä - pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame - ovat uhanalaisia. Työryhmän mukaan saamen kielen elpyminen edellyttää useita toimenpiteitä.

Työryhmä piti keskeisinä haasteina riittävän saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen ja päivähoidon turvaamista, eri alojen pätevien ja kieltä riittävästi osaavien ammattilaisten vähyyttä sekä saamelaisten poismuuttoa kotiseutualueeltaan, mikä on merkinnyt saamen kielten luonnollisten käyttöympäristöjen vähentymistä. Työryhmä luovutti ehdotuksensa opetusministeri Jukka Gustafssonille ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle perjantaina 2. maaliskuuta.

Saamen kielen elvyttämiseksi työryhmä ehdottaa muun muassa kielipesätoiminnan vakiinnuttamista ja laajentamista. Kielipesä on kielelliselle vähemmistölle tai alkuperäiskansalle tarkoitettua toimintaa, jossa kaikki toiminta tapahtuu alusta asti pelkästään kyseessä olevan kansan kielellä, vaikka osallistujat eivät osaisi sitä lainkaan. Lisäksi on panostettava saamenkielisen päivähoidon tarjoamiseen lain edellyttämällä tavalla, koska sillä on merkittävä rooli saamen kielen ja kulttuurin ylläpitäjänä ja vahvistajana. Työryhmän mukaan on myös kehitettävä saamen kielen opetusta koko maassa sekä lisättävä saamen kieltä osaavan pätevän varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstön määrää.

Työryhmän mukaan saamen kielilain toteutuminen täysimääräisesti edellyttää viranomaisten saamen kielen käytön lisäämistä erityisesti saamelaisten kotiseutualueella. Lisäksi työryhmä ehdottaa saamenkielisten radio-, tv- ja internet-sisältöjen tarjonnan lisäämistä huomattavasti, saamen kielenhuollon, tallentamisen ja tutkimuksen kehittämistä sekä saamelaistaiteen ja kulttuurin tuen lisäämistä. Saamelaisten kotiseutualueen lisäksi on tärkeää kohdistaa kieltä tukevia toimenpiteitä myös maan muihin osiin, joissa suurin osa saamelaisista nykyisin asuu.

Välittömimmässä häviämisvaarassa ovat koltansaame ja inarinsaame. Kaikkein uhanalaisimmassa asemassa olevan koltansaamen elvyttämiseksi työryhmä esittää erityistoimenpiteitä, jotta kielen käyttö ja oppiminen lisääntyisivät.

Työryhmän valmisteleva toimenpideohjelma saamen kielen elvyttämiseksi sisältää arvion Suomessa puhuttujen saamen kielten nykytilasta, kielten säilymisen ja kehittämisen keskeiset haasteet, vision saamen kielten elpymiseksi vuoteen 2025 mennessä sekä konkreettiset toimenpiteet tilanteen parantamiseksi.

Uutisten lähde: www.minedu.fi