Näytelmän synty

Näyttelemisestä ja näytelmien tekemisestä Vuokolla oli jonkin verran aikaisempaa kokemusta, joten roolin saaminen oli ihan luonnollista. Ystävä tuumaakin, että Vuokko on luonnon lahjakkuus näyttelemisessä. Luokan luoma kokonaisuus ei kuitenkaan ollut varsinaisesti näytelmä vaan enemmänkin ohjelmallinen juonto. Vuokko teki ohjelmaan rungon, johon sitten koko luokan kanssa tehtiin lisäyksiä. Ohjelma koostui pääsääntöisesti Fredrikan juonnoista, Wetterhoffin historian ja toiminnan esittelystä sekä erilaisista esityksistä. Materiaalia juontoihinsa Vuokko etsi Wetterhoff-säätiön arkistoista. Sieltä löytyvät mm. kaikki jäljellä olevat oppilaskunnan lehdet, Sukkulan Suhinat, sekä muutamia kirjoja.

Ohjelmaa muokattiin aina kyseiseen tilaisuuteen sopivaksi, jolloin Fredrika saattoi esimerkiksi toivottaa juhlapuhujat tervetulleiksi. Esimerkkinä kerrottakoon tilanne, jossa Fredrika joutui poistumaan kesken kaiken tapaamaan tärkeää henkilöä, jolloin lavalla istuneet nuhteettoman näköiset oppilaat riehaantuivat ja pistivät tanssiksi. Tullessaan takaisin saliin, Fredrika sai oppilaan tytöt kiinni itse teosta ja oli hyvin vihainen. Kuri ja järjestys oli tiukkaa tuohon aikaan, mutta ohjelmaa oli toki höystetty huumorilla.

Palautetta näytelmästä on tullut runsaasti ja se on ollut pelkästään positiivista. Vuokko Syvännöstä tuli näytelmän myötä hetkessä julkkis koulun käytävillä.

Wetterhoffin työkoulun historian lyhyt oppimäärä

”Hämeenlinnan työkoulu perustettiin rouvasseuran lastenkodin tiloihin Birger Jaarlin kadulle keväällä 1885. Tuolloin saimme kaupungilta 200 markkaa hyyryrahaa, mutta pyytämäämme maksutonta koulusijaa emme saaneet. Kahdeksan oppilasta pyrki kouluun. Ensimmäisenä vuonna opittiin ompelua, virkkausta, neulomista, veistoa, olkitöitä ja piirustusta ja vuotta myöhemmin, kun koulu muutti talooni, aloitimme kankaan kudonnan.” Alusta asti koulu on siis ollut hyvin käsityöpainotteinen, mutta jotain on sentään muuttunutkin: ”Opettajakunta huolehti opetuksesta ilman mitään korvausta, poikkeuksena ompeluopettaja, jolle maksettiin 25 penniä tunnilta.”

Fredrikan työkoulussa ei laiskoteltu. ”Työkoulun päivä alkaa aamulla klo 8 ja päättyy illalla klo 6 ja työvuoden pituus on 50 viikkoa.” Koska työtä tehtiin näinkin tiukalla tahdilla, yleensä tytö lukivat vuorollaan luokassa ääneen kirjaa muiden kutoessa. Retket toivat kouluvuoteet vaihtelua. (Lainaukset otettu Vuokon näytelmää varten kokoamasta historiikista.)

Fredrika Wetterhoff

Vuokko kuvailee käsityksiä Fredrikasta ennen näytelmän tekoa seuraavasti: - Ei minulla hänestä paljon käsitystä ollut. Voi vain kuvitella, että Fredrika on ollut sen ajan nainen. Käsitys Fredrikasta muuttui siinä mielessä, että hänhän oli kielitaitoinen säätyläisnainen, mutta hänen sydämensä sykki rahvaalle. Jo 9-vuotiaana hän alkoi opettaa kotitilallaan työskennelleiden lapsia. Kouluunsa Fredrika ei huolinut säätyläisiä. ”Työkoulu on perustettu työväen tyttärien kasvatukseksi, eikä velttoudessa kasvatettujen säätyläisnaisten ajanvietteeksi.” (Lainaus Vuokon kokoamasta historiikista.)

Vaikka Fredrika olikin hyvin tiukka ja ankara nainen, hän oli hyvin sydämellinen koulunsa tyttöjä kohtaan. Hän esimerkiksi vei tyttöjä retkille, joihin vähävaraisilla oppilailla ei varmasti olisi muuten ollut varaa. Fredrika oli naimaton nainen, joka antoi koko sydämensä perustamansa koulun hyväksi.

Näytelmää on esitetty neljä kertaa, myös presidentti Tarja Halosen vieraillessa raatihuoneella Wetterhoffin 120-vuotisjuhlassa. – Presidentillä oli pieni ja pehmyt käsi, kertoo Vuokko Syväntö elämänsä kohokohdasta.

Mallia nykyajan poliitikoille

- Opin arvostamaan ja kunnioittamaan suomalaisen naisen työtä, kertoo Vuokko Syväntö. - Arvostan suuresti sitä, että Fredrika työllisti aikansa rahvasta, esimerkiksi opetti kutomista suurperheiden äideille. Hänellä oli visio suomalaisen naisen työllistämisestä, kasvattamisesta ja kouluttamisesta ammattiin.

”Työkoulumme päämääränä on siveellinen nainen, joka perheensä keskuudessa kykenee suorittamaan tuottavaa työtä.” Siihen aikaan naisen rooli oli lähinnä perheen ja kodin hoitaminen. - Nykyajan politiikoille olisi Fredrikassa oikein hyvä malli. Hänellä oli visio, jonka hedelmää me vieläkin nautimme, toteaa Syväntö.

Monien mahdollisuuksien Wetterhoff

Vuokko Syväntö on valmistumassa keväällä 2006 ohjaustoiminnan artenomiksi. Koulussa hän on viihtynyt hyvin. - Olen käsityö-ihminen. Tykkään aivan valtavasti tästä koulusta, Vuokko kertoo. Ennen Wetterhoffille tuloaan Vuokko on jo ehtinyt tehdä neljä lasta ja hoitaa heitä kotona kymmenen vuotta, joten opiskelumotivaatiota on riittänyt. Yhden ammatinkin Vuokko on jo ehtinyt tätä aikaisemmin opiskella. Myös raskaita aikoja on kouluaikaan toki mahtunut. Ohjaustoiminnan parhaana puolena Vuokko pitää laajaa valinnan mahdollisuutta sekä oman koulutusohjelman sisällä että muista koulutusohjelmista.

Teksti: Erja Väliaho ja Reetta Kokkonen

CuRec 4/2005