CuRec-verkkolehti
  • Käden jälki
  • Ideavakka
  • Tiedon jyvät
  • Sanakannel
  • Viisasten kivi
  • Ajan pirta
  • Kulttuuripeili
  • Galleria

Paperin valmistus kasvikuiduista

Kotona valmistetun kasvikuitupaperin kasvien on hyvä olla pehmeävartisia, puuvartiset kasvit vaatisivat suurempaa työstämistä. Kuiduiltaan hyvän kasvin tunnistaa siitä, kun yrittää taittaa kasvin vartta, jolloin se ei napsahda heti poikki, vaan on "sitkeä".

Erinomaisia kasveja ovat mm. osmankäämin lehdet, nuoren nokkosen varret sekä raparperin varsi. Osmankäämin lehdet ja nokkosen varret vaativat keittämisessä puretusaineena kidesoodaa, mutta raparperi on sen verran pehmeää ettei se tarvitse keitettäessä lisäaineita.

Osmankäämin lehtiä ja raparperin varsia voi keittää vaikka ne olisivatkin kuivattuja, mutta nokkosen varsi muuttuu jonkin verran puumaiseksi kuivattaessa, joten se olisi hyvä käyttää tuoreena. Osmankäämin lehdissä on jonkinverran värieroja riippuen siitä käytetäänkö tuoreita vai kuivattuja lehtiä, tuoreista lehdistä tulee aavistuksen vihertävämpi lopputulos.


Osamankäämi

Tarvikkeet:
sakset materiaalin keruuta ja pilkkomista varten
kattila jossa kasvit voi keittää
kidesoodaa
siivilä
laakea allas (koko riippuu valmistettavan paperin koosta)
viira (viiran valmistusksesta lopussa)
taulusieni tai jokin muu vastaava sieni
kipsilevy tai sifonetteja ja sanomalehtiä kuivatukseen
kaulin
suojavaate
märkätyöskentelyyn soveltuva tila

Kasvikuitujen keittäminen:
2 litraa kasvinosia leikattuna n. 2cm pätkiksi
2 litraa vettä
1 dl kidesoodaa (pesusooda)

Lämmitä vesi kiehuvaksi ja lisää sooda ja leikatut kasvinosat. Keitä n. 2 tuntia ja kokeile sen jälkeen kuituja, jos ne tuntuvat vielä kovilta (leikatut pätkät eivät hajoa), jatka keittämistä. Kun kasvinosat alkavat hajoamaan suikaleiksi, ota kattila pois levyltä ja annan kuitujen olla vedessä sen jäähtymiseen asti. Jäähtymisen jälkeen kuidut huuhdellaan, joko siivilän avulla tai kattilassa vaihtaen vesi pariin kolmeen kertaan. Riko jo osittain hajonneet kuidut sauvasekoittimella. Muista seurata sekoittimen lämpenemistä, ettei se kuumene liikaa. Kuituja rikottaessa on hyvä lisätä n. 5dl kuituja n. 5dl vettä kerrallaan jonka jälkeen ylimääräisen veden voi siivilän avulla ottaa pois.

Kun kuidut on rikottu tasaiseksi massaksi lisätään massaa altaaseen johon kaadetaan runsaasti vettä. Kokeile vesi-massa seosta haromalla kahdeksikkoa altaassa, jos tunnet kuitujen "soljuvan" käsien välissä massa on hyvää. Liian "laimeasta" massasta tulee ohuita papereita jotka ovat hankalampia käsitellä. Kokeilemalla löydät oikeanlaisen vesi-massa-seoksen.

Massan ollessa sopivaa ota viira ja hämmennä seosta jotta kuidut lähtevät pohjalta liikkeelle. Laske viira vinosti altaaseen ja upota se kokonaan vesi-massa-seokseen. Nosta viira varovasti kohtisuoraan ylös. Anna ylimääräisen veden valua viiran läpi, jonka jälkeen voit sienellä tehostaa kuivumista painelemalla viiran alapuolelta varovasti.

Kun arkki ei enää pahemmin valuta vettä kumoa arkki kipsilevyn päälle. Taas voit taulusienellä painella viiran läpi jotta vesi imeytyisi pois. Nosta viira varoen ylös jolloin arkin tulisi jäädä siististi levylle. Mikäli arkki ei irtoa painele vielä hetki sienellä. Kauli arkkia varovasti jonka jälkeen voit nostaa sen varovasti sanomalehden päälle kuivumaan. Irrottamisessa voi käyttää apuna veistä tai lastaa. Joskus kipsilevy saattaa olla liian vettynyt jolloin arkkia voi olla vaikeampi irrottaa. Tällöin kannattaa antaa levyn kuivua ennen jatkamista. Mikäli käytössäsi ei ole kipsilevyä voit kumota arkin sifonetin päälle jonka alla on sanomalehtiä ja antaa arkin kuivua siinä.

Arkkien kuivumista voi nopeuttaa silittämällä jolloin arkin ja raudan väliin kannattaa laittaa tavallinen kopiopaperi tai paperikäsipyyhe.

Vasemmalla osmankäämin kuiduista valmistettu
arkki ja oikealla kuituun on lisätty sanomalehdestä
tehtyä massaa.

Kun olet kokeillut muutamia kasvikuituja, saatat innostua kokeilemaan kaikkea mahdollista. Esimerkiksi voit kokeilla tehdä paperia nuutuneesta tulppaanikimpusta, kuivuneista Yuccapalmun lehdistä, banaanipuun lehdistä...Arkkeja voit käyttää korteissa koristeena tai sellaisenaan. Suurimpaan osaan kasvikuitupapereista voi kirjoittaa tussikynillä. Anna mielikuvituksesi lentää ja kokeile rohkeasti!

Viiran valmistus

Viiroja myydään joissakin askarteluliikkeissä, mutta voit valmistaa sen myös itse puurimoista ja hyttysverkosta.

Viiran koko määräytyy halutun arkkikoon mukaan. Halutessasi eri kokoisia arkkeja valmista jokaista kokoa varten oma viira.Päätä ensin arkin koko, jonka jälkeen ota viiraan tarvittava määrä puurimaa paksuudeltaan n.2 cm. Pätki rima neljään osaan ja viistota kulmat kuvan mukaisesti.

Helpoiten saat rimat kiinnitettyä toisiinsa suuriniittisellä niittipistoolilla, mutta voit myös naulata rimat yhteen. Tee saman kokoisia kehyksiä kaksi kappaletta (toinen toimii rajaimena ja toinen alustana johon paperikuidut jäävät). Pingota toisen kehikon päälle hyttysverkkoa niin, että nidot sen tiukaksi riman reunoille.

Rajain ja viira jossa pingotettu hyttysverkko valmiina.



Teksti, kuvat ja piirrokset: Johanna Salakari

CuRec 2/2003

 

 
  • CuRec 1/2009
  • CuRec 2/2009
  • CuRec 3/2009
  • CuRec 1/2010
  • CuRec 2/2010
  • CuRec 3/2010
  • CuRec 4/2010
  • CuRec 1/2011
  • CuRec 2/2011
  • CuRec 3/2011
  • CuRec 4/2011
  • CuRec 1/2012
  • CuRec 2/2012
  • CuRec 3/2012
  • CuRec 4/2012
  • CuRec 1/2013
  • CuRec 2/2013