CuRec-verkkolehti
  • Käden jälki
  • Ideavakka
  • Tiedon jyvät
  • Sanakannel
  • Viisasten kivi
  • Ajan pirta
  • Kulttuuripeili
  • Galleria

Kulttuuri auttaa kestämään stressiä ja pidentää ikää
Konlaan on yhdessä kollegoidensa kanssa tutkinut ruotsalaisten kulttuurin kulutusta ja tämän vaikutusta koettuun terveydentilaan ja elinikään. Kulttuurin parantava vaikutus on toki hyvin tunnettu: esimerkiksi psykiatrisessa hoidossa taide- ja musiikiterapioita on käytetty pitkään.

Yli 12 000 ihmisen 30 vuoden seuranta todisti, että kulttuurin kulutus todella takasi pitemmän elämän. Sen jälkeen kun muiden tekijöiden, iän, sukupuolen, tupakoinnin, koulutustason, pitkäaikaissairauksien, liikkunnan harrastamisen, tulotason ja sosiaalisen verkoston vaikutus terveyteen oli vakioitu, selvisi, että kulttuuria harrastamattomilla oli 57 prosenttia suurempi riski kuolla ennenaikaisesti kuin aktiivisesti kulttuuria kuluttavilla ihmisillä. Eron selvyys hämmästytti myös tutkijoita itseään. Kulttuurin harrastamattomuus on siis yhtä suuri riski terveydelle kuin tupakoiminen.

Tulosten mukaan suurin terveysvaikutus on kulttuuriharrastuksilla, joissa ihminen on katsojana tai kuuntelijana: taidenäyttelyt, elokuvat, museot, konsertit. Ihmisen omaa aktiivisuutta edellyttävät kulttuuriharrastukset, lukeminen ja musiikin tuottaminen jäävät tässä yllättäen toiseksi. – Esimerkiksi elokuvissa käyminen on paljon enemmän kuin elokuvan katsominen televisiosta. Siihen liittyy valmistautuminen, erilainen ympäristö, kuuluminen yleisöön. Se ei suinkaan ole passiivista toimintaa, Konlaan toteaa.

Toinen merkittävä havainto oli, että kulttuurin harrastusta ei ole koskaan liian myöhäistä aloittaa ja päinvastoin, saavutettu terveysvaikutus hiipuu, kun kulttuurin kulutus loppuu. Tämä todettiin, kun seurattiin kahdeksan vuotta saman joukon kulttuuriharrastusten muutosta ja käsitystä omasta terveydentilastaan. Ihmisillä, jotka muuttuivat kulttuuriin välinpitämättömästi suhtautuvista aktiivisiksi harrastajiksi, koettu terveys nousi lähes samalle tasolle kuin niillä, jotka koko ajan kuluttivat paljon kulttuuria. Muutos päinvastaiseen suuntaan puolestaan heikensi koetun terveydentilan yhtä huonoksi kuin niillä, jotka eivät koskaan olleet harrastaneet kulttuuria.

Miksi kulttuuri auttaa kestämään stressiä? Kliiniset kokeet osoittivat, että kulttuurin terveyttä edistävä vaikutus on yhtä merkittävä kuin liikunnan, mutta vaikutustapa on erilainen. Siinä missä liikunta vähentää sydän- ja verisuonitauteja vaikuttamalla veren kolesterolitasapainoon, kulttuuri alentaa verenpainetta ja niin sanottujen stressihormonien tasoa. Kulttuurin harrastus siis auttaa kohtaamaan elämän kriisejä, joten se ehkäisee masennusta. Kulttuuri on ja voisi olla huomattavasti nykyistä tehokkaammin yksi lisäkeino ylläpitää työkykyä. Kaikille ihmisille pitäisi Konlaanin mukaan antaa yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa kulttuuria tulotasosta riippumatta. Kulttuurin pitäisi olla läsnä kaikkialla yhteiskunnassa, niin laitoksissa, työpaikoilla kuin kouluissakin.

LÄHTEET
Konlaan, B. 2001. Cultural Experience and Health: The coherence of health and leisure time activities. Umeå.
Akavan Erityisalojen Keskusliiton jäsenlehti 3/2001
Kotiliesi 13-14/01
http://www.stakes.fi/dialogi/02/dia20024/42.htm
http://www.pand.kaapeli.fi/nyt.htm#konlaan

 

 

CuRec 2/2003
 
  • CuRec 1/2009
  • CuRec 2/2009
  • CuRec 3/2009
  • CuRec 1/2010
  • CuRec 2/2010
  • CuRec 3/2010
  • CuRec 4/2010
  • CuRec 1/2011
  • CuRec 2/2011
  • CuRec 3/2011
  • CuRec 4/2011
  • CuRec 1/2012
  • CuRec 2/2012
  • CuRec 3/2012
  • CuRec 4/2012
  • CuRec 1/2013
  • CuRec 2/2013