CuRec-verkkolehti
  • Käden jälki
  • Ideavakka
  • Tiedon jyvät
  • Sanakannel
  • Viisasten kivi
  • Ajan pirta
  • Kulttuuripeili
  • Galleria

Valaistunut vanhuus

Professori Lars Tornstam Uppsalan yliopistosta on tutkimuksessaan pyrkinyt vastustamaan tätä mallia luomalla käsitteen gerotranssendenssi. Suomeksi käännettynä se ehkä lähimmin muotoutuu termiksi vanhuuden valaistuminen. Gerotranssendenssi-käsitteellä tarkoitetaan teoriaa, joka keskittyy ihmisen ikääntymisen myötä tapahtuvaan kypsymiseen ja kehittymiseen kohti viisautta. Siinä on kysymys elämänkokemuksen aikaansaamasta persoonallisuuden uudelleen määrittelystä jatkuvassa identiteetin muutosprosessissa suhteessa ympäröivään maailmaan ja muistoihin. Gerotranssendenssin saavuttamiseksi on välttämätöntä kerätä elämänkokemusta vuosien mittaan, mutta sen olemassaolo ei sinänsä ole riittävä ehto transsendenssin viisauden saavuttamiselle.

Tornstam on haastattelututkimuksessaan erottanut gerotranssendenssin kolme ulottuvuutta. Nämä ovat: 1. kosminen minuus, joka sisältää mm. tilakäsityksen, yhteyden eri sukupolvien välillä ja hyvän olon lähteet. 2. minuus, joka sisältää mm. minuuden eheyden ja sisäisen lapsen. 3. sosiaaliset suhteet, joka sisältää mm. sosiaaliset verkostot, sosiaaliset roolit ja arkiviisauden. Gerotranssendenssin saavuttamiseen kuuluu, että jokaisella näillä osa-alueella tapahtuu muutoksia ihmisen vanhetessa.

Gerotranssendenssin määrä ja luonne on sidoksissa ihmisen persoonallisuuden piirteisiin, mutta ihmisen sukupuolella ei tutkimuksessa havaittu olevan merkitystä. Gerotranssendenssi ei merkitse syrjäänvetäytyvyyttä, vaan se korreloi positiivisesti sosiaaliseen aktiivisuuteen ja yleiseen tyytyväisyyteen. Negatiivisesti se korreloi vanhuuden masennukseen. Korkea gerotranssendenssi merkitsee elämässä selviytymistä ja moninaisten luovien strategioiden käyttöä päivittäisessä elämässä.

 

Lähteet:

Tornstam, Lars. 1999. Gerotranscendence adt the Functions of Reminiscence Journal of Agingand Identity 4 (3) 155-166.

Kulttuuri 2000. Uutislehti nro 3. Suomen Akatemian Kulttuuri 2001 -tiedekatselmus.

 

Virpi Harju

CuRec 1/2001

 

 
  • CuRec 1/2009
  • CuRec 2/2009
  • CuRec 3/2009
  • CuRec 1/2010
  • CuRec 2/2010
  • CuRec 3/2010
  • CuRec 4/2010
  • CuRec 1/2011
  • CuRec 2/2011
  • CuRec 3/2011
  • CuRec 4/2011
  • CuRec 1/2012
  • CuRec 2/2012
  • CuRec 3/2012
  • CuRec 4/2012
  • CuRec 1/2013
  • CuRec 2/2013