CuRec-verkkolehti
  • Käden jälki
  • Ideavakka
  • Tiedon jyvät
  • Sanakannel
  • Viisasten kivi
  • Ajan pirta
  • Kulttuuripeili
  • Galleria

OKM:n uutisia

 

Kuulto-projektilla kehitetään kuntien kulttuuripalveluita

28.11.2011

 

Jyväskylän yliopistossa on käynnistynyt opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama mittava kuntien kulttuuripalvelujen kehittämishanke, Kuulto-projekti. Hanke tähtää helpommin saataviin kulttuuripalveluihin sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen kulttuuritoiminnan ja -palvelujen osalta.

Hankkeessa kerätään ja välitetään tietoa kuntien kulttuuripalveluiden saatavuuden nykytilasta ja tehdään esityksiä mahdollisuuksista järjestää ja tuottaa palveluja uudenlaisten toimintamallien avulla. Hanke kohdistuu erityisesti niihin kuntiin, jotka käyttävät vähän resursseja, vain 0-15 euroa vuodessa asukasta kohti yleisten kulttuuripalvelujen tuottamiseen.

Toimintatutkimuksellista kehittämishanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Sen toteutuksesta vastaa Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen kulttuuripolitiikan yksikkö yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden kanssa.

Ideahaulla kohti uudenlaista toimintaa

Hankkeen ytimessä on toimintakokeilujen käynnistäminen eri puolilla Suomea. Toimintakokeiluilla pyritään luomaan kestäviä, eri toimijoiden yhdessä kehittämiä palveluiden tuotantotapoja ja -malleja, joita voidaan tulevaisuudessa ottaa käyttöön myös muissa kunnissa ja muilla alueilla.

Toimintakokeiluja koskeva ideahaku käynnistyy joulukuun alussa. Kuntien sekä kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoille suunnattu haku päättyy tammikuun lopulla. Asiantuntijaryhmä valitsee helmikuussa 2012 hakijoiden joukosta jatkokehittelyyn noin 20 hanketta, jotka voivat saada Kuulto-projektin kautta keväällä 2012 harkinnanvaraista avustusta kokeilutoimintaan. Projektin kotisivut: www.jyu.fi/kuulto.

Tammikuun puolivälissä Helsingissä järjestetään Vauhtia kulttuuriin! -seminaari, joka on tarkoitettu kuntien, kolmannen ja yksityisen sektorin sekä eri aluekehittämisviranomaisten edustajille.

Kulttuuripalveluiden saatavuudessa parannettavaa

Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu laadukkaiden ja yhdenvertaisten kunnallisten palveluiden turvaaminen asiakaslähtöisesti koko maassa. Nyt käynnistyvä hanke tuottaa tietoa kuntauudistuksen käyttöön kulttuuritoimen näkökulmasta. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen mukaan se nostaa kuntauudistusprosessissa esille kulttuurin toimialan kehittämistarpeet.

- Kuntien kulttuuripalveluiden saatavuutta tulee kehittää ja palvelujen tuottamisen monimuotoisuutta tulee lisätä. Kuntakokoa ja sen rakennetta kehitettäessä tulee lähteä siitä, että kunnassa on kulttuuritoimen viranhaltija, joka vastaa alan kehittämisestä ja kulttuuripalveluiden järjestämisestä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, Arhinmäki korostaa.

Kuntien kulttuuripalvelujen kehittämishanke pohjautuu professori Anita Kankaan ja ministeri Kalevi Kivistön keväällä 2011 laatimaan selvitykseen kuntien kulttuuritoiminnan tuki- ja kehittämispolitiikasta. Alueelliset erot kulttuurin kulutuksessa on todettu Suomessa olevan EU-maiden suurimpia, ja asukkaiden mahdollisuudet osallistua kulttuuritoimintaan ovat toteutuneet eriarvoisesti maan eri osissa. Linkki selvitykseen OKM:n sivuilla: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/tr12.pdf

 

Lisätietoja:

-kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju (OKM), puh. 040-352 6590, Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

-professori Anita Kangas, Jyväskylän yliopisto, puh. 050-345 4045, Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

-koordinaattori Anna Vilkuna, Jyväskylän yliopisto, puh. 040-481 8633, Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

 

Valtioneuvosto hyväksyi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman

(15.12.2011)

Valtioneuvosto hyväksyi 15. joulukuuta koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2011–2016.
Suunnitelmassa korostetaan koulutuksellista tasa-arvoa kaikilla koulutusasteilla. Tavoitteena on vähentää sukupuolten ja alueiden välisiä osaamis- ja koulutuseroja sekä sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumisessa. Tavoitteen saavuttamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee kaikki koulutusasteet kattavan koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman, jonka valtioneuvosto hyväksyy vuoden 2012 loppuun mennessä.
Hallitus toteuttaa koulutustakuun osana yhteiskuntatakuuta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutustakuu on koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen keskeinen peruste. Takuun toteuttamiseksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita uudistetaan siten, että perusasteen päättäneiden ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa.
Kehittämissuunnitelma vahvistaa elinikäistä oppimista ja luo opinpolun jatkumoa varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Koulutuksen sisältöjä ja rahoitusta uudistetaan ja laatua edistetään kaikilla koulutusasteilla.
Tasa-arvoiseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen
Varhaiskasvatuksen hallinto, valmistelu ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2013 alusta lukien. Säädetään laki varhaiskasvatuksesta siten, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014.
Esiopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Erityisesti painotetaan aliedustettujen lapsiryhmien saamista esiopetuksen piiriin sekä sen varmistamista, että koko ikäluokka osallistuu pedagogisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Vuoden 2012 loppuun mennessä selvitetään mahdollisuudet muuttaa esiopetus velvoittavaksi.
Keskeinen osa kehittämissuunnitelmaa on koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen peruskoulussa. Viime vuosina lisääntynyt koulujen eriytyminen estetään. Osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista selvitetään perusopetuksen valtionosuuden perusteet. Uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, kuten kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. Ennen valtionosuusjärjestelmän uudistamista toteutetaan taustaselvitys peruskoulun toimintaympäristöä kuvaavista indikaattoreista.
Perusopetuksen opetusryhmiä pienennetään. Valtio ohjaa perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen erityisiä avustuksia, esimerkiksi vuonna 2012 ennätykselliset 50,5 miljoonaa euroa. Kevääseen 2013 mennessä selvitetään tarve määritellä perusopetuksen ryhmäkoko lainsäädännöllä.
Valtioneuvosto päättää perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta kevätistuntokaudella 2012. Uudistuksessa vahvistetaan taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa, yhteiskunnallista ja arvokasvatusta, ympäristökasvatuksen asemaa ja oppiaineiden välistä yhteistyötä sekä monipuolistetaan kieliohjelmia.
Yhteistyötä ja joustavuutta toisella asteella
Toisen asteen koulutuksen alueellisen saatavuuden turvaamiseksi käynnistetään toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistamisen toimenpideohjelma, jolla lisätään oppilaitosrajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä. Ohjelmalla tuetaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen toimipisteverkon muodostumista.
Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Lukiokoulutusta ja ammatillisia tutkintoja uudistettaessa parannetaan mahdollisuuksia rakentaa joustavia opintopolkuja ja lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen. Ammatillisen perustutkinnon, ylioppilastutkinnon sekä lukion oppimäärän suorittamista rinnakkain kehitetään saatujen kokemusten ja tehtyjen arviointien pohjalta.
Ammatillisessa koulutuksessa hyödynnetään työvaltaisia opiskelumenetelmiä ja vaihtoehtoisia koulutusmalleja mm. yhdistämällä erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestämismuotoja.
Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Tutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta kehitetään yleissivistystä sekä tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Uusi koe tulee käyttöön kevään 2015 ylioppilaskirjoituksissa. Ylioppilastutkinnon opiskelijavalinnoissa hyödyntämisen mahdollistamiseksi varmistetaan tutkintoon sisältyvien koearvosanojen vertailukelpoisuus yli koerajojen ja kirjoituskertojen.
Korkeakoulutusta vahvistetaan
Ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja säädösohjausta uudistetaan vuoden 2014 alusta vauhdittamaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistumista ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Myös ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan vuoden 2014 alusta. Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen aikataulussa arvioidaan, miten toteutetaan ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto kunnilta valtiolle sekä oikeushenkilöaseman muutos.
Vuodesta 2013 alkaen muodostetaan Taideyliopisto yhdistämällä Sibelius-Akatemia, Kuvataideakatemia ja Teatterikorkeakoulu. Taideyliopiston toimintaedellytykset turvataan.
Korkeakoulujen päävalinnat varataan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa yhdessä korkeakoulujen kanssa siitä, että korkeakoulujen opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen rakenteet on uudistettu 2015 loppuun mennessä nopeuttamaan korkeakoulutukseen pääsyä.
Yliopistot kokoavat eri alojen tohtoriohjelmat ja jatko-opiskelijat pääasiallisesti yhteen tutkijakouluun tutkijankoulutuksen suunnitelmallistamiseksi ja tehostamiseksi. Tutkijankoulutus toteutetaan ensisijaisesti nelivuotisena kokopäiväisenä koulutuksena.
Suomen Akatemian roolia kansainvälisen tutkimusyhteistyön vahvistajana lisätään ja huippututkimukselle turvataan hyvät toimintaedellytykset pitkäkestoisella rahoituksella. Tutkimusinfrastruktuurien suunnitelmallista kehittämistä ja rahoituksen hallintaa vahvistetaan. Tutkimusinfrastruktuurien tiekartta päivitetään viimeistään vuonna 2013. Tutkimus- ja innovaationeuvoston koordinoivaa roolia kansallisessa tutkimusinfrastruktuuripolitiikassa vahvistetaan ja tutkimusinfrastruktuuripolitiikan hallinnointi osoitetaan pääasiallisesti Suomen Akatemian vastuulle.
Kaikille avoimeen aikuiskoulutukseen
Aikuisten koulutusmahdollisuuksia parannetaan. Tavoitteena on, että mikään ryhmä ei jää pysyvästi aikuiskoulutuksen ulkopuolelle. Hallituksen tavoitteena on tukea yksilöllisiin koulutustarpeisiin vastaamista siirtymällä kansalaisten henkilökohtaisiin koulutustileihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat selvityshenkilöt laativat vuoden 2012 loppuun mennessä esityksen hallitusohjelman mukaisen henkilökohtaisen aikuiskoulutustilimallin muodosta ja käyttöönotosta.
Koulutuksen ulkopuolella opitun tunnistamista ja tunnustamista kaikessa koulutuksessa edistetään koulutuksen lainsäädännöllä, ohjauksella ja rahoituksella.
Opintotukea kehitetään
Hallitusohjelman mukaisesti opintoraha sidotaan kansaneläkeindeksiin 1.9.2014. Toisen asteen opintoihin myönnettävää opintotukea on tarkoitus parantaa siten, että vanhempien tulot eivät enää vähennä 18-19-vuotiaiden opintotukea. Lisäksi selkeytetään toisen asteen opintoihin myönnettävän tuen tukiajan määrittelyjä sekä rajataan tutkintokohtaista enimmäistukiaikaa. Ateriatuen määrää tarkistetaan, jos opiskelija-aterioiden enimmäishintaa muutetaan kustannuskehityksen perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida opintolainavähennysjärjestelmä vuoden 2012 aikana.
Koulutuksen saatavuus paranee
Kehittämissuunnitelma sisältää myös koulutustarjonnan määrälliset tavoitteet vuodelle 2016. Sekä toisen asteen että korkea-asteen koulutuksessa aloituspaikkojen määrä suhteessa ikäluokkaan kasvaa ja koulutuksen saatavuus paranee.
Koulutustarjontaa vähennetään kulttuurialalla, luonnontieteiden alalla, luonnonvara- ja ympäristöalalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Tarjontaa lisätään sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä humanistisella ja kasvatusalalla, joka johtuu pitkälti opettajankoulutuksen lisäämisestä.
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011 - 2016.
Painettuna julkaisuna suunnitelma ilmestyy opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarjassa ensi vuonna.
---
Lisätietoja: johtaja Kirsi Kangaspunta puh. (09) 160 77252
---
Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi suunnitelman opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämisestä hyväksymisvuotta ja sitä seuraavaa viittä kalenterivuotta varten. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2011–2016 perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa asetettuihin koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin. Kehittämissuunnitelma toimii hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmana.

 
 
  • CuRec 1/2009
  • CuRec 2/2009
  • CuRec 3/2009
  • CuRec 1/2010
  • CuRec 2/2010
  • CuRec 3/2010
  • CuRec 4/2010
  • CuRec 1/2011
  • CuRec 2/2011
  • CuRec 3/2011
  • CuRec 4/2011
  • CuRec 1/2012
  • CuRec 2/2012
  • CuRec 3/2012
  • CuRec 4/2012
  • CuRec 1/2013
  • CuRec 2/2013