CuRec-verkkolehti
  • Käden jälki
  • Ideavakka
  • Tiedon jyvät
  • Sanakannel
  • Viisasten kivi
  • Ajan pirta
  • Kulttuuripeili
  • Galleria

Terapeuttinen virkistystoiminta: yksi nopeimmin kasvavista aloista Yhdysvalloissa

Toisin kuin monet "luokkatovereistaan", terapeuttisen virkistystoiminnan collegetutkinnon suorittaneet löytävät asemansa ja työnsä valitsemallaan ammattialaa. Recreation therapy, joka tunnetaan myös nimityksellä therapeutic recreation on tutkimusten mukaan yksi kolmestakymmenestä nopeimmin kasvavasta alasta 90-luvulla. Ennustettu kasvuvauhti on 37 %.

Syitä nopeaan kasvuun

Kuten muilla terveyteen liittyvillä aloilla, terapeuttisen virkistystoiminnan työntekijöiden kasvava tarve johtuu amerikkalaisten keskimääräisen eliniän noususta; terveysalan teknologian kehityksen antamasta mahdollisuudesta selviytyä hengissä vakavista sairauksista, onnettomuuksista ja traumoista; kasvavasta henkisten sairauksien, huume- ja alkoholiriippuvaisten määrästä sekä huolesta, joka heihin nykypäivänä oikeellisesti kohdistetaan. Toinen syy on myös alan työntekijöiden ammatillisuuden (professionalization) kasvu, mihin vaikuttaa Yhdysvalloissa uusi kansallinen tutkinto-ohjelma (certification program), jonka valtuuttaa the National Council for Therapeutic Recreation Certification.

Ohjaajan (recreation therapist) työnkuvaa ja menetelmiä

Acacemy of Leisure Sciences -sivut esittelevät mm. Indianan yliopistossa terapeuttisen virkistystoiminnan tutkinnon suorittaneen Diane Williamssonin, joka sai valmistumisensa jälkeen työtarjouksia kolmelta eri taholta. Puolen vuoden aikana valmistumisesta neljä muuta tahoa otti häneen yhteyttä. "Olen tyytyväinen nykyiseen työpaikkaani ja toimenkuvaani", Diane Williamsson toteaa tekstissä, "mutta tuntui hyvältä huomata, että muutkin olivat kiinnostuneita minusta työntekijänä ja että mahdollisuuksia on todella paljon." Williamson työskentelee yleisen sairaalan psykiatrisella osastolla (a mental health unit within a general hospital).

Työssään Williamsson käyttää psykiatriapotilaille suunnattuja tavoite-orientoituneita toimintoja ja menetelmiä (activities as a form of goal-directed treatment for psychiatric patients). Hänen asiakkaansa osallistuvat mm. seuraaviin toimintoihin: pöytäseurapelit, taide ja kädentyöt, luova ilmaisu, ulkoilu (outdoor recreation), stressiä vähentävät harjoitukset (stress reduction exercises) sekä paikkakunnalla ja ympäristöön tehtävät retket.

Terapeuttiset aktiviteetit ovat aina tavoitteellisia, ja lisäksi ne valikoidaan huolellisesti asiakaskunnan mukaan asiakaslähtöisesti ammattitaitoisen ohjaajan luotsaamana. Tällä varmistetaan se, että aktiviteetit antavat merkityksellisiä vaihtoehtoja, jotka tuottavat positiivisia, terapeuttisia kokemuksia sekä mielihyvän ja tyytyväisyyden tunteita. Tavoitteena näihin aktiviteetteihin osallistumisen kautta on asiakkaan lisääntynyt fyysinen ja psyykkinen vointi, stressinhallinta, sosiaalisten taitojen sekä vapaa-ajan toiminnan kehittyminen, itsetunnon ja arvostuksen rakentuminen sekä tunteiden ilmaisun kehittäminen.

Terapeuttisen virkistystoiminnan ohjaaja (recreation therapist) aloittaa työnsä jokaisen asiakkaan kanssa arvioimalla asiakkaan terveydentilaa, tarpeita ja voimavaroja. Seuraavaksi tehdään toimintasuunnitelma (a plan of action), jonka avulla saavutettaisiin alustavasta arvioinnista (initial assessment) nousevat tavoitteet. Suunnitelman mukaan toteutetaan aktiviteetteja, ja prosessin aikana ohjaaja (the recreation therapist) havainnoi asiakkaan osallistumista. Havainnointi (observations) on perusta asiakkaan prosessin ja kehittymisen arvioinnille, joka dokumentoidaan asiakkaan tietoihin (record). Suunnitelma elää ja sitä muutetaan prosessin aikana asiakkaan ja ohjaajan välisen toiveita ja edistymistä koskevan keskustelun ja havainnoinnin mukaan.

Ohjaajan (recreation therapist) toimintaympäristöjä

Lähes jokaisen terapeuttisen virkistystoiminnan ohjaajan työ eroaa työympäristön ja asiakaskunnan mukaan. Recreation therapists työskentelee esimerkiksi erilaisissa terveydenhoitoalan toimipaikoissa kuten yleisissä sairaaloissa, lastensairaaloissa, psykiatrisilla osastoilla, kuntoutuskeskuksissa, huume- ja alkoholistiparantoloissa (keskuksissa), vammaistyön yksiköissä, hoitokodeissa (nursing homes) ja terveyskeskuksissa. Näissä toimipaikoissa ohjaaja yleensä työskentelee yhteistyössä muiden työntekijöiden kuten lääkäreiden, sairaanhoitajien, lähihoitajien, erilaisten terapeuttien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa.

Community-based recreation therapists eli yhteisöllisessä, kunnallisessa työssä olevat ohjaajat työskentelevät esimerkiksi leikki- ja vapaa-ajan puistoissa, virkistys- ja vapaa-ajan keskuksissa, kouluissa, asuntoloissa (esim. kehitysvammaiset, vanhukset, psyykkisesti sairaat), vanhainkodeissa tai päivätoimintakeskuksissa. Työmahdollisuudet terveydenhoitoalan yksiköissä kuten sairaaloissa ja kuntoutuskeskuksissa ovat ennusteiden mukaan hyvä. Suurinta kasvua ennustetaan yhteisö- ja kuntatyössä oleville (community-based programs) kuten asuntolapalvelut, kunnalliset vapaa-ajan palvelut ja päivätoimintaohjelmat, jotka suunnataan henkisesti tai fyysisesti vammaisille.

Tutkintovaatimukset työtä haettaessa

Työtä haettaessa tutkintovaatimukset vaihtelevat. Yleensä "aloittelevan tai alalle sisäänpääsytason" (entry-level positions) paikkoihin vaaditaan kandidaattitasoinen terapeuttisen virkistystoiminnan (recreation therapy or therapeutic recreation) tutkinto. Silti esimerkiksi monet hoitokodit työllistävät kouluttamattomia tai "alemman"/lähellä alaa olevan tutkinnon suorittaneita (associate degrees as activity directors). Terapeuttisen virkistystoiminnan maisterin tutkinnon suorittaneet työskentelevät terapeutteina (master clinician) tai toimivat valvonta- ja esimiestehtävissä.

Ohjaajan tulot vaihtelevat tutkintoasteen ja kokemuksen mukaan. Kandidaattitasoinen ohjaaja (therapist) ansaitsee muutamia tuhansia dollareita vähemmän kuin maisteritutkinnon suorittanut. Ei-yliopistotutkinnon suorittanut ansaitsee taas vähemmän kuin kandidaatti.

 

 

Lähteet:

www.eas.ualberta.ca/elj/als/

Tekstin kääntänyt ja referoinut: Saija Honkala

 

 

CuRec 3/2002

The Academy of Leisure Sciences nykyiset -www-sivut

 

 

 
  • CuRec 1/2009
  • CuRec 2/2009
  • CuRec 3/2009
  • CuRec 1/2010
  • CuRec 2/2010
  • CuRec 3/2010
  • CuRec 4/2010
  • CuRec 1/2011
  • CuRec 2/2011
  • CuRec 3/2011
  • CuRec 4/2011
  • CuRec 1/2012
  • CuRec 2/2012
  • CuRec 3/2012
  • CuRec 4/2012
  • CuRec 1/2013
  • CuRec 2/2013