Janat

Ohjaaja pyytää ryhmäläisiä asettumaan lattialla olevalle kuvitellulle janalle esimerkiksi sen hetkisen tunnetilan mukaan. Janan toinen pää edustaa huippufiiliksiä ja toinen pää puolestaan huonoja fiiliksiä. Jokainen asettuu sitten janalle siihen kohtaan, miltä hänestä sillä hetkellä tuntuu. Lopuksi tilanne puretaan niin, että jokainen kertoo, miksi hän seisoo juuri sillä kyseisellä paikalla. Janan avulla voi hyvin aloittaa tai lopettaa ryhmätuokion.

"Jana" pystyakselilla

Janan kaltaisen menetelmän voi toteuttaa myös pystyakselilla esimerkiksi siten, että lattialla makaaminen edustaa huonoja fiiliksiä ja korkealla pöydällä seisominen huippufiiliksiä.

Symbolit

Symboli-työskentelyä voi käyttää esimerkiksi tutustumiseen, asioiden käsittelyyn ja fiilisten kertomiseen. Symboleina voi olla muun muassa värikortteja, postikortteja, kangaspaloja tai pikkuesineitä.

Esimerkiksi:

Valitse sen värinen kortti, joka kuvaa olotilaasi juuri nyt/ kuvaa mennyttä vuottasi/ kuvaa lapsuuttasi jne.

Valitse se postikortti, joka kuvaa sinua/ oikealla puolellasi istuvaa parhaiten/ kuvaa tämän hetkisiä fiiliksiäsi jne.

Valitse se esine, joka muistuttaa sinua/ ystävääsi jotenkin/ kertoo jotakin harrastuksestasi/ miellyttää sinua eniten.

Miksi valitsit juuri tämän kortin/ esineen?

Jonot

Jonoja voi käyttää muun muassa tutustumiseen. Ohjaaja pyytää ryhmäläisiä asettumaan jonoon vaikka aakkosjärjestykseen etunimen mukaan tai aikajärjestykseen syntymäajan mukaan. Näin toisilleen tuntemattomat ryhmäläiset joutuvat kyselemään toisiltaan edellä mainittuja tietoja.

Jonoja voi tehdä myös jo tutun ryhmän kanssa, koska aina kyllä keksii sellaisia juttuja, mitä toisista ei vielä tiedä. Jonoon voidaan mennä vaikkapa sen mukaan, kuinka paljon ryhmäläisillä on serkkuja, kuinka monessa paikassa he ovat asuneet elämänsä aikana, kuinka monessa työpaikassa he ovat työskennelleet jne.

Minä ja ystäväni...

"Minä ja ystäväni…" -leikkiä voi käyttää esimerkiksi tutustumiseen ja mielialan/ kuulumisten kertomiseen. Istutaan ringissä ja jokainen nousee vuorotellen ylös ja sanoo esimerkiksi: "Minä ja ystäväni pelaamme jalkapalloa". Tämän jälkeen kaikki, jotka pelaavat jalkapalloa, nousevat seisomaan. Hetken päästä kaikki voivat taas istuutua. Sitten seuraava nousee ylös ja sanoo vaikkapa: "Minulla ja ystävilläni on kolme sisarusta", ja sitten kaikki, joilla on kolme sisarusta, nousevat ylös. Näin edetään koko kierros tai vaikka kaksi.

Kartta

Erilaisia maantieteellisiä tehtäviä voi käyttää esimerkiksi tutustumiseen.

Kuvitellaan, että lattialle on levitetty suuri Suomen kartta. Ohjaaja määrittelee kartan rajat ja voi vaikka näyttää, missä on Helsinki ja Oulu. Sen jälkeen ryhmäläiset asettuvat kartalle vaikkapa sen mukaan, mistä ovat kotoisin tai missä heidän mahdollinen kesämökkinsä sijaitsee. Kartta voi olla myös koko maailman kartta ja ryhmäläiset voivat asettua sille esimerkiksi sen mukaan, missä ovat viimeksi käyneet tai mihin haluaisivat matkustaa.

Nauruleikit

Erilaisilla nauruleikeillä voi mukavasti keventää tunnelmaa, varsinkin silloin kun ollaan työskennelty pitkään ja kaikki ovat jo väsyneitä.

Hymyn heitto -leikissä kaikkien pitäisi yrittää pysyä vakavana. Vain se, jolla hymy on, saa hymyillä. "Hymynaama" ikään kuin ottaa hymyn pois naamaltaan ja vakavoituu, ja heittä hymyn sitten jollekin toiselle. Toinen ottaa hymyn kädellään vastaan, "asettaa" sen naamalleen ja hymyilee. Se, joka alkaa hymyillä tai nauraa silloin, kun hymy ei ole hänellä, tippuu pelistä pois.

Flip flop -leikissä ollaan polvillaan piirissä yhden pöydän ympärillä niin, että leuka on pöydän reunalla. Jokainen sanoo aina vuorotellen "flip" ja seuraava "flop", seuraava taas "flip" ja sitten taas "flop". Naaman pitää pysyä täysin peruslukemilla. Jos alkaa naurattaa, saa mennä pöydän alle nauramaan, mutta sitten kun on taas oma vuoro sanoa "flip" tai "flop", pitää nostaa leuka pöydän reunalle ja sanoa se vakavana. Jos alkaa hymyillä tai nauraa pöydän päällä, tippuu pelistä pois. Väsyneenä vakavana pysyminen on yllättävän vaikeaa.

Roskis

Joskus on hyvin vapauttavaa heittää konkreettisesti roskiin erilaiset mieltä painavat asiat. Asetutaan piiriin ja laitetaan roskakori (tai vaikkapa kuvitteellinen säkki) piirin keskelle. Sitten jokainen saa vuoronperään käydä kuvitteellisesti heittämässä roskiin haluamansa asian. Asian saa sanoa ääneen, mutta sen voi myös pitää ihan omana tietonaan. Kun kaikki ovat saaneet heittää taakkansa pois, roskapussi suljetaan ja heitetään pois. (Roskapussin sisältöä ei tarvitse kierrättää!)

"Hyvä säkki"

Hyvä säkki on roskiksen vastakohta. Se (joko kuvitteellinen tai joku todellinen) asetetaan piirin keskelle ja sieltä jokainen saa käydä poimimassa itselleen jotakin hyvää. Jokainen saa itse määritellä, mitä se hyvä on. Se voi olla esimerkiksi onnea, viisautta, kärsivällisyyttä, toivoa tms. Kun jokainen on käynyt vuorollaan poimimassa oman "hyvänsä", hyvän säkin loppu sisältö voidaan vielä kuvitteellisesti puistella kaikkien päälle.

Tunneilmaisu

Erilaisia tunteita voidaan ilmaista eri tavoin. Ohjaaja voi jakaa kaikille vaikka jonkun tekstin ja samalla lapun, jolle on kirjoitettu jokin tunnetila/ mieliala/ luonteenpiirre (esim. iloinen, surullinen, väsynyt, ylimielinen, vihainen, hilpeä jne.) Jokainen lukee tekstin vuorotellen yrittäen samalla äänellään ilmentää kyseistä tunnetilaa. Lopuksi muut voivat arvata, mistä tunnetilasta oli kyse.

Tunneilmaisua voi tehdä myös vaikka niin, että mennään piiriin, päätetään yhdessä joku sana tai lyhyt lause (esim. kukkanen tai elämä on ihanaa). Sitten ohjaaja sanoo aina jonkun tunnetilan, ja kaikki sanovat sovitun sanan/ lauseen yhteen ääneen yrittäen ilmaista kyseistä tunnetilaa.

Parin etsintä

Ohjaaja on kirjoittanut lapuille eri eläinten nimiä niin, että jokaista on kaksi. Kukin ryhmäläinen ottaa yhden lapun ja miettii hetken, miten kyseistä eläintä voi esittää. Sitten kaikki lähtevät eläintä esittäen kiertämään tilassa ja etsimään pariaan. Voidaan sopia, että eläintä pitää esittää ilman ääntä, "pantomiimina". Oman parin löytymisen merkiksi mennään kyykkyyn. Kun kaikki ovat löytäneet parinsa, yksi pari kerrallaan esittää omaa eläintään ja muut yrittävät arvata, mistä eläimestä on kyse.

Arvuuttelu

Istutaan piirissä (melko tutun ryhmän kanssa). Jokainen kirjoittaa ohjaajan ohjeitten mukaan lapulle esimerkiksi, mikä hedelmä/ eläin oikealla istuva voisi olla, jos hän olisi hedelmä/ eläin. Tai mikä ammatti/ vaatekappale kuvaa parhaiten vasemmalla istuvaa henkilöä. Laput kerätään ja ohjaaja lukee laput vuorotellen ja sitten yhdessä arvaillaan, ketä esim. päärynä/ leijona/ valokuvaaja/ villasukat jne. kuvaa parhaiten. Todella hauskaa tutussa porukassa!

Kysymys- & vastaus -kortit

Perinteisiä kysymys-/vastauskortteja voi käyttää rennon sanailun lisäksi myös esimerkiksi tutustumiseen.

Korteissa on siis valmiita kysymyksiä (esim. Pidätkö jäätelöstä?) ja vastauksia (esim. Joskus ollessani yksin.). Jaetaan kaikille muutamia kortteja. Sitten jokainen vuorollaan vastaa omakohtaisesti kysymykseen, joka kortissa on. Tai jos kortissa on vastaus, pitää keksiä jotakin itseensä liittyvää, joka sopii tähän vastaukseen.

Esimerkiksi jos kortissa lukee: "joskus pimeässä", mietin, mitä minä teen joskus pimeässä. Voin sanoa, vaikka: "Joskus pimeässä kaivan nenää/ pelkään/ haaveilen tms. Näin tulee kerrottua itsestä sellaisia asioita, joita normaalisti ei ehkä tutustuttaessa tulisi kertoneeksi.

Ihmispasianssi

Istutaan tuoleilla piirissä. Ohjaaja nostaa korttipakasta jokaiselle kortin ja kertoo jokaiselle, mikä on hänen korttinsa osoittama maa (hertta, ruutu, risti vai pata). Sitten aloitetaan peli… Ohjaaja nostaa sekoitetusta korttipakasta kortteja ja kertoo aina, mikä maa kortissa on. Jos kortissa olisi vaikka pata, kaikki padat saisivat siirtyä istumaan seuraavaan tuoliin (kierretään myötäpäivään). Jos tuolissa istuu jo joku (niin kuin pelin alussa varmasti istuukin), pata menee istumaan tämän henkilön syliin. Näin siis edetään siirtyen eteenpäin aina, kun oma maa mainitaan. Jos siirtyvän henkilön sylissä istuu joku, myös sylissä istuja(t) siirtyy eteenpäin. Tarkoitus on kiertää koko rinki, ja voittaja on se, joka ensimmäisenä pääsee takaisin omalle tuolilleen. Ihmispasianssi on oikein hauska leikki tutussa porukassa, mutta fyysisen läheisyyden takia sen käyttöä kannattaa harkita täysin vieraassa ryhmässä.

Lähde: Ryhmätoiminnalliset ohjausmenetelmät -kurssi

Opettaja: Jari Aho

Koonnut: Pauliina Vanhanen

CuRec 3/2002