Metsän poika tahdon olla

Metsät ovat läsnä kaikessa. Ne ovat inspiroineet runoilijoita, taiteilijoita, puusta on valmistettu komeita rakennuksia, koreita huonekaluja ja voipa metsän keskellä rauhoittua elämän kiireestä. Kaiken tämän ja paljon muuta voivat metsät tarjota – miksipä niitä ei siis suojelisi? Metsiemme puolesta puhuu myös Piritta Majamäki, joka toimii oppimisvastaavana rovaniemeläisessä Tiedekeskus Pilkkeessä.

Kyselin hänen mietteitään ympäristökasvatuksesta ja siitä, miksi se on niin tärkeää. Hän vastaa: ”Tarvitsemme metsien ekosysteemipalveluita eli metsien tarjoamia hyötyjä. Olemme niistä riippuvaisia niin ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kuin taloudellisesti. Metsien kestävä käyttö on mahdollista vain siten, että otetaan huomioon tasapuolisesti kaikki edellä mainitut kestävän käytön ulottuvuudet.”

Piritta Majamäen mukaan metsä kuuluu kaikille ja olemme kaikki vastuussa metsän käytöstä. Tässä kohtaa nousee ympäristökasvatus merkitykselliseksi. Hän puhuu Tulevaisuuden toimijoista, lapsistamme, jotka kasvatetaan ymmärtämään metsien kestävän käytön tärkeys. Piritan näkemyksen mukaan jokaisen tutuin ympäristö on itselle se tärkein, mutta ympäristökasvatuksen toteutumiseksi tulisi tarjota mahdollisuuksia oman metsäsuhteen muodostumiselle.

Tapiolan vainiolla

Eräs tapa rakentaa metsäsuhteita on lähteä tutustumaan Tiedekeskus Pilkkeeseen, jonne Piritta toivottaa tervetulleeksi ihan kaikki. Hän kertoo Pilkkeestä seuraavaa: ”Tiedekeskus Pilke käsittelee pohjoisten metsien kestävää käyttöä kokonaisvaltaisesti, toiminnallisesti ja moniaistisesti.” Jos haluaa oppia lisää metsistä: niiden käytöstä, puun kasvusta ja sen monipuolisesta käytöstä nyt ja tulevaisuudessa, on Pilke tähän oivallinen paikka. Metsän käyttötarkoituksiin voi tutustua vaikka osallistumalla Ekosysteemipalvelutiimi-työpajaan. Siinä osallistujat tekevät tehtäviä, jotka liittyvät metsien kestävän käytön neljään ulottuvuuteen: taloudelliseen, ekologiseen, sosiaaliseen ja konkreettiseen. Sen jälkeen testataan tasapainopelin avulla, onko kestävän käytön tasapaino saavutettu.

Siellä voi tutustua myös Tukkimiehentäi Tuksuun, laulaa metsälaulukaraokea, sinne voi mennä vaikkapa vain viihtymään ja saamaan metsäisiä kokemuksia. Pilkkeessä jokainen voi laajentaa näkökulmiaan metsien suhteen sekä löytää tuttuja ja aivan uusia ulottuvuuksia metsän käytöstä. Ja jos metsästä sattuisikin tulemaan ensimmäiseksi mieleen pelottava ryteikkö, josta ei löydä pois – ei huolta, sillä Pilkkeessä voi myös eksyä turvallisesti metsään.

Tukkimiehentäi ja Piritta Majamäki

Jos tämä ei sattuisi riittämään, voi mennä kirjaimellisesti metsään, Mottimetsään. Se sijaitsee 25 km Pilkkeestä ja tarjoaa metsästä kiinnostuneille mahdollisuutta omaan aktiiviseen tekemiseen ja oppimiseen. Siellä voi myös soveltaa ns. laajennettuja jokamiehenoikeuksia, jos Pilkkeen ”isäntä” tai ”emäntä” on mukana, Piritta kertoo.

Sankar jylhän kuusiston

Vaikka ei sattuisi koko perheen voimin pääsemään Rovaniemelle, voi Piritan mielestä kuka tahansa toimia ympäristökasvattajana. Hänestä hyvä ympäristökasvattaja ”on kuin kuka tahansa hyvä kasvattaja. Hän ei tarjoa valmiita vastauksia ja tuputa omia mielipiteitään, vaan antaa tilaisuuden pohtia itse ja tehdä omia johtopäätöksiä”. Mutta mitä voimme itse tehdä metsien hyväksi? Piritta antaa hyvän neuvon: käyttämällä puuta, sillä se on uusiutuva luonnonvara. Hän kehottaa tutkimaan pakkausmerkintöjä: miten puu on tuotettu ja onko se peräisin hyvin hoidetusta metsästä. Jos tuotteesta löytyy merkintä PEFC, on tuotteessa käytetty puu valvottua ja kestävän käytön mukaista. Piritta suosittelee erityisesti suomalaista puuta, koska Suomen talousmetsistä jopa 95 % kuuluu PEFC-sertifiointijärjestelmän piiriin.

Kysymykseeni arvoista työpaikalla, Piritta pohtii seuraavaa: ”Pilkkeessä toteutamme ympäristökasvatusta voimauttavasta näkökulmasta. Uskomme, että uusiutuvien luonnonvarojen kestävällä käytöllä maailma pelastuu.”

Puun pintaa tutkimassa

Piritta Majamäki vastaa Tiedekeskus Pilkkeen oppimisyhteistyöstä sekä oppimissisällöistä. Työssään hän toimii erilaisten oppimisryhmien parissa. Koulutukseltaan hän on ohjaustoiminnan artenomi (AMK) ja hänen nykyinen työnantajansa on Metsähallitus. Piritan metsäsuhde näyttäytyy seuraavanlaisena: ”Metsä on aina ollut minulle toiminnan paikka; sienestän ja ihmettelen metsäluonnon monimuotoisuutta pienten poikieni kanssa.” Ei siis ihme, että hän kertoo löytäneensä Pilkkeestä unelmiensa työpaikan. Hän sanookin: ”Pääsen välittämään kestävän kehityksen viestiä sekä toteuttamaan omaa ammattitaitoani monipuolisesti.”

Lisää tietoa Tiedekeskus Pilkkeen toiminnasta ja näyttelyistä löytyy sivulta www.tiedekeskus-pilke.fi
Ympäristökasvatuksesta lisäinfoa tarjoaa Suomen Ympäristökasvatuksen Seura, www.ymparistokasvatus.fi

Teksti: Maria Jäntti, ohjaustoiminnan artenomi (AMK) -opiskelija
Kuvat: Pekka Koski