Ikäsi, aikaisemmat opinnot ja mahdollinen työkokemus?

Alexandra: 24v. Lukion jälkeen lähdin opiskelemaan kultaseppäartesaaniksi Tammisaaren Axxelliin. Sieltä valmistuin keväällä 2009 ja sen jälkeen perustin oman toiminimen, jonka kautta tein kultasepän töitä pari vuotta. Pelkästään sillä oli kuitenkin vaikea elää, joten tein myös muita osa-aikatöitä. Olin mm. henkilökohtainen avustaja.
Heidi: 41v. Olen käynyt lukion, Haapaveden kansanopiston ja Lahden ammattikorkeakoulusta olen valmistunut Muotoilijaksi (AMK). Työkokemusta minulla on 1vuosi metallisepän verstaassa ja 13 vuotta Kultakeskus Oy:ssä sekä pienimuotoista toimintaa omalla toiminimellä.
Ellinoora: 27v. Olen kirjoittanut ylioppilaaksi 2003, minkä jälkeen valmistuin pukuompelijaksi vaatetusalan perustutkinnosta 2006. Töitä olen tehnyt lähinnä palvelualalla.

Mistä sait idean hakea opiskelemaan ohjaustoimintaa?

Alexandra: Olen aina tykännyt erilaisista käsitöistä ja korujen teko on ollut erityisen kiinnostavaa. Se on kuitenkin kovin yksinäistä työtä ja tehtyäni kultasepäntöitä vähän aikaa, tuli myös sellainen tunne, että se on aika turhaa; kuka nyt koruja tarvitsee? Kaipasin jotain sosiaalisempaa ja hyödyllisempää. En muista, miten minä sain kuulla HAMKin ohjaustoiminnan koulutusohjelmasta, mutta se tuntui heti oikealta.
Heidi: Olin jo pidempään miettinyt erilaisia mahdollisuuksia laajentaa ammatinkuvaani. Opettajan opinnot olivat pitkään olleet mielessäni, kunnes hoksasin ohjaustoiminnan koulutusohjelman. Ohjaustoiminta vaikutti heti minun paikaltani ihmisläheisyytensä ja monipuolisten suuntautumisvaihtoehtojen vuoksi.
Ellinoora: Olen kuullut koulusta lähes kymmenen vuotta sitten ensimmäisen kerran ja kiinnostuin heti. Ohjaustoiminnan artenomina on mahdollisuus tehdä käsitöitä ym. luovaa ja silti saada varmemmin palkkatyötä, kuin heittäytymällä pelkästään käsityöläiseksi. Luulin että koulutukseen on vaikea päästä, senkään takia en ole yrittänyt aiemmin.

Mitä harrastat?

Alexandra: Erilaisia käsitöitä, kuorolaulua sekä kesällä pyöräilyä ja palstaviljelyä.
Heidi: Harrastan erilaisia käsitöitä, puutarhanhoitoa ja satunnaisesti liikuntaa.
Ellinoora: Harrastan erilaisia käsitöitä, piirtämistä, kauniita tavaroita, kirpputoreja ja on minulla muutama keräilyharrastuskin.

Mikä on ollut tähänastisissa ohjaustoiminnan opinnoissa parasta ja haasteellisinta?

Alexandra: Parasta on ollut hyvä ilmapiiri ja luokka sekä kurssitarjonnan monipuolisuus. Haasteellisinta taas se, että on niin paljon tehtäviä eri kursseilla, että välillä on vaikeaa muistaa ja hahmottaa niitä kaikkia.
Heidi: Parasta on ollut opiskeleminen itsessään, vuosien työssäolon jälkeen se on ollut todella hienoa ja mieltä virkistävää. Erityisesti eri menetelmäopinnot ovat tarjonneet uusia asioita, joita en ole ennen kokeillut. Haasteellisinta on ollut se, että ensimmäisistä opinnoistani on kulunut jo melko paljon aikaa ja opiskelumaailma on muuttunut siinä välissä varsin paljon. Kaikki opintoihin liittyvä on siirtynyt tietokoneille ja verkkoihin, siihen opettelu on ollut minulle kaikkein haasteellisinta.
Ellinoora: Olen yllättäen nauttinut yhteisöviestinnän tunneista paljon, tärkeää asiaa nykymaailmassa ja ohjaajan kannalta varsinkin. Se miten itseään tuo esille. Haasteellisinta lienee ajankäytön järjestäminen ja kotitehtävien paljous. Itse oppitunnit ovat kaikki olleet mielenkiintoisia ja olen entistä enemmän innostunut koulutusohjelmasta.

Mitä tulevaisuuden haaveita sinulla on, esimerkiksi ammatin ja työnkuvan suhteen?

Alexandra: Minua kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti vankilatyö ja jonkinlainen terapeuttinen toiminta mutta voisin hyvin myös jatkaa käsityöläisyrittäjänä ja siinä sivussa tehdä erilaisia projekteja muualle.
Heidi: Haluaisin yhdistää aiemman ammattini ja tämän tulevan ammatin yhteen. Voisin kuvitella työllistäväni itseni omassa yrityksessä tarjoten palveluja erilaisille kohderyhmille. Samalla toivoisin myös jatkavani hopeasepän ammattiani jossain muodossa.
Ellinoora: Toivon saavani työpaikan omalta alaltani, vakaat tulot ja viihtyisän työympäristön, haasteita sekä runsaasti erilaisia kokemuksia ja elämyksiä. Toistaiseksi on melko epävarma olo tulevaisuuden työllistymisestä, mutta luulen että asia on itsestä ja omasta aktiivisuudesta kiinni. Sen saavuttaa, mihin uskoo.


Teksti ja kuva: Katri Kaarto ja Elli-Noora Aila, ohjaustoiminnan artenomi (AMK) -opiskelijat