Kevätaamun aurinko luo säteitään valtaviin kivilohkareisiin, jotka muodostavat symmetrisen kehän eteeni.  Katselen, kuinka musta korppi lennähtää kiviasetelman keskelle, ja yhdessä muiden turistien kanssa kaivan kameraa laukustani. Stonehenge on kutsunut vierailijoita luokseen ympäri maailmaa jo vuosikymmenien ajan. Ympäri vuoden ja päivä toisensa jälkeen se seisoo merkkinä ihmiskunnan eletystä kulttuurista, kertoen vierailijoille omaa salaperäistä tarinaansa vuosituhansien takaa. Kukaan ei osaa varmasti sanoa, mitä varten kivirykelmä on aikoinaan rakennettu, mutta selvää on, että se on osa arvokasta kulttuuriperintöämme, joka kiehtoo ihmisiä yhä tänäkin päivänä.

Käsityksemme kulttuuriperinnöstä on usein liian kapea-alainen, emmekä välttämättä huomaa, että taiteen ja kulttuurin toimintakenttien lisäksi aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä syntyy ja kertyy kokoajan lisää yhteiskunnan eri alueilla, niin kodeissa, oppilaitoksissa, hoitolaitoksissa, tuotantolaitoksissa, kuin työpaikoilla, ja asuinalueilla.  Stonehengen kaltaisten historiallisten monumenttien ohella voimme siis nähdä kulttuuriperintöä kokoajan kaikkialla ympärillämme esimerkiksi esineiden, rakennetun kulttuuriympäristön ja kansallisten perinteiden kautta. Kulttuuriperintö toimii myös ihmiskunnan muistina ja tietovarantona. Näin saamme mahdollisuuden paikallistaa itseämme ajallisesti, tilallisesti ja sosiaalisesti rikastuttaen samalla tietovaraamme eletystä elämästä.

On kuitenkin harmillista huomata kuinka osa arvokkaasta kulttuuriperinnöstämme häviää ajan jalkoihin, vieden mennessään arvokasta tietoa sekä omasta, että ihmiskuntamme historiasta. Sillä muistiaukkojen lisäksi kadonnut kulttuuriperintö vaikeuttaa niin yksilön, kuin yhteiskunnan identiteetin rakentumista paikallisella, kansallisella ja globaalilla tasolla.  Jokaisella meillä on oma arvokas kulttuuriperintömme, jota tulisi vaalia tuleville sukupolville sen rikkauden, sekä hyvinvointia ja luovuutta tuottavan voiman ansiosta. Uskon että hyvin vaalittu kulttuuriperintö rikastuttaa myös elinympäristöämme tuoden hyvinvointia ja virkistystä kaikille aisteille.

Vierailuni Stonehengellä on päättymässä ja luon viimeisen silmäyksen maasta kohoaviin valtaviin kivenlohkareisiin. Nämä kivet ovat omana aikanaan palvelleet jotain ihmiskunnalle tärkeää tarkoitusta, synnyttäneet perinteitä ja kuvaelmia sekä toimineet monien kulttuuristen toimien innoittajina. Nyt ne seisovat merkkinä menneestä ajasta ja historiasta luoden edelleen pohjaa tulevaisuudelle mm. inspiraation ja luovuuden lähteenä. Kulttuuriperinnön voima ja vimma piileekin ihmisentoiminnasta lähtevästä ainutkertaisuudesta, joka parhaimmillaan rikastuttaa ja palvelee koko yhteiskuntaa, luoden hedelmällisen kasvupohjan myös tulevaisuudelle. Koska myös itse rakennamme omaa kulttuuriperintöämme, niin kuka tietää, ehkä sen voiman ja vimman voi nähdä vielä tuhansien vuosien jälkeen.

Teksti ja kuva: Anni Holopainen, ohjaustoiminnan artenomi (AMK) -opiskelija

Lähteet:  
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/opm10.pdf
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/OKM08.pdf?lang=fi