Opinnäytetyö on ohjaustoiminnan koulutusohjelman tilaama. Se antaa hyödyllistä tietoa koulutuksen kehittämistarpeista sekä ohjaustoiminnan artenomien yleisestä työllisyystilanteesta tällä hetkellä.

Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä keväällä 2011, ja siihen vastasi 72 ohjaustoiminnan koulutusohjelmasta vuosina 2007–2011 valmistuneesta 131 artenomista (AMK). Työllisyystilanne on tutkimuksen perusteella hyvä, sillä vain 5% vastaajista ilmoitti olevansa työttömänä. Vastaajista 56 % ilmoitti olevansa työssä ohjaustoiminnan alalla, loput  vastaajista jatko-opiskelivat, olivat äitiyslomalla/hoitovapaalla tai työssä jollakin muulla alalla.

Parhaiten sovellettaviksi käsityömenetelmiksi moni kokee kankaankuvioinnin, huovutuksen, luovan askartelun sekä paperi- ja pahvityön. Mitään menetelmää ei sinänsä koettu hyödyttömäksi, mutta usein erikoistiloja ja -välineitä vaativat menetelmät, kuten puutyö, arvioitiin liian hankalaksi toteuttaa. Tästä huolimatta vastaajien mielestä oli tärkeää, että ohjaajalla on laaja tietämys kaikenlaisista menetelmistä, sillä juuri se antaa eväitä luovuuteen ja soveltamiseen.

Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että kokonainen käsityöprosessi, joka sisältää kaikki vaiheet työn suunnittelusta arviointiin, toteutuu melko harvoin  erilaisia ryhmiä ohjatessa. Syyksi mainitaan ajanpuute, rajoitukset asiakkaiden toimintakyvyssä sekä käsityötoiminnan materiaalilähtöisyys.Moni ohjaustoiminnan artenomi (AMK) mainitsee käsityön tekemisen lähtökohdaksi juuri saatavilla olevan materiaalin  ja sen, että  toiminta tulee suunnitella sekä toteuttaa kohtuullisen nopeasti. Tämä edellyttää ohjaajalta paljon luovuutta, innovatiivisuutta ja soveltamiskykyä. Käsillä tekemisen tärkeys ja terapeuttisuus tekijälleen  eivät useimpien vastaajien mukaan kuitenkaan ole riippuvaisia tarkoin suunnitellusta ja vaiheittain työstetystä lopputuloksesta.

Kortesoja ja Nurmivaara valmistuvat itse artenomeiksi (AMK) Hämeen ammattikorkeakoulun ohjaustoiminnan koulutusohjelmasta kesäkuussa 2011.