CuRec-verkkolehti
  • Käden jälki
  • Ideavakka
  • Tiedon jyvät
  • Sanakannel
  • Viisasten kivi
  • Ajan pirta
  • Kulttuuripeili
  • Galleria

Millainen on hyvä alainen?

Johtamisen merkitystä työyhteisöjen hyvinvoinnissa on painotettu vuosikausia. Työelämänvalmentaja Anitta Stuart vertaa johtajan ja alaisen suhdetta parisuhteeseen. Kun suhteessa tulee ongelmia, osa pareista hakeutuu parisuhdeterapiaan.

– Nyt on käynyt niin, että johtajat ovat käyneet koulutuksissa, mutta alaiset eivät. Eihän parisuhdeterapiakaan toimi, jos vain toinen osapuolista käy siellä, työelämänvalmentaja Anitta Stuart muistuttaa.

Alaisen tehtävä tukea esimiestään

Stuart on tyytyväinen siihen, että viime aikoina on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota myös alaisen osuuteen johtamisessa. Hän uskoo, että tulevaisuudessa työsopimuksissa on sitouduttava olemaan hyvä alainen.

– Hyvä alainen tarvitsee monenlaisia taitoja, ennen kaikkea alaisen tehtävänä on tukea esimiestään. Työpaikalleen pitäisi olla lojaali eikä esimerkiksi kritisoida suutuspäissään työnantajaansa julkisesti.

Jokaisen hyvän työntekijän tärkeä taito on oikeanlaisen palautteen antaminen työkavereille.

– Negatiivinen palaute ei hyödytä työpaikalla ketään, se pitäisi itse asiassa työsopimuksissa kieltää kokonaan. Sen sijaan positiivinen palaute voi luoda paljon myönteisiä asioita, Stuart toteaa.


Anitta Stuart

Tunne itsesi, toimi oikein!

Kenestä tahansa voi tulla hyvä alainen, kunhan tutustuu ensin itseensä.
– Omasta itsestään täytyy kiinnostua toden teolla ja pohtia muun muassa, kuka olen, mitä teen ja miksi, mitkä ovat vahvuuteni ja arvoni. Näiden selvittäminen on kaiken onnellisuuden perusta ja lähtökohta hyväksi alaiseksi.

Stuartin mukaan monet ihmiset tietävät työpaikkansa arvot vähintään jollakin tasolla, mutta eivät osaa nimetä omia henkilökohtaisia arvojaan.

– Jos emme tiedä omia tärkeimpiä arvojamme, emme voi elää niiden mukaan kotona saatikka työpaikalla. Esimerkiksi eräs asiakkaani viihtyi töissä paljon, vaikka hänellä oli ihanat rakkaat lapset. Kun hän oivalsi valmennuksessa, että perhe-elämä ei ollut hänen viiden tärkeimmän arvonsa joukossa, putosi hänen harteiltaan kivi. Hänen ei tarvinnut enää pohtia, miksi viihtyi töissä paremmin kuin kotona. Sitten hän osasi muuttaa toimintatapaansa myös kotona.

Esimerkiksi enneagrammi-persoonallisuusteoriaa voi käyttää hyväksi itseensä tutustumisessa. Siinä ihmisen persoonallisuustyypit on jaettu yhdeksään eri tyyppiin. Kun tunnistaa oman tyyppinsä ja tuntee kahdeksan muuta persoonallisuutta, ymmärtää paremmin sekä omaa että muiden käyttäytymistä.

– Työpaikalla saatetaan esimerkiksi päivitellä sitä, miksi yksi työkavereista ei tule koskaan muiden kanssa syömään. Hän saattaakin olla sellainen, joka tarvitsee keskellä päivää hetken, jolloin hän voi olla täysin omissa oloissaan. Kun tämänkaltaiset asiat ymmärretään, helpottuu moni asia ja energiaa turhasta päivittelystä vapautuu muihin asioihin, Stuart kertoo.

Lisätietoja:

Anitta Stuart
työelämänvalmentaja
Core Coach Oy
puh. 050 439 8737
email: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

 
  • CuRec 1/2009
  • CuRec 2/2009
  • CuRec 3/2009
  • CuRec 1/2010
  • CuRec 2/2010
  • CuRec 3/2010
  • CuRec 4/2010
  • CuRec 1/2011
  • CuRec 2/2011
  • CuRec 3/2011
  • CuRec 4/2011
  • CuRec 1/2012
  • CuRec 2/2012
  • CuRec 3/2012
  • CuRec 4/2012
  • CuRec 1/2013
  • CuRec 2/2013