RAY:n avustusmenettelyä ehdotetaan uudistettavaksi

Raha-automaattiyhdistyksen avustusten käsittelyä voitaisiin nopeuttaa huomattavasti uudistamalla hakumenettelyä ja päätöksentekoa. Näin ehdotetaan sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa ulkoisessa arvioinnissa. Arvioinnin toteutti Net Effect Oy 1.9.2010 - 31.3.2011.

Selvityksessä arvioitiin avustustoimintaa kokonaisuudessaan: hakumenettelyä, avustuspäätösten valmistelua, avustusten käytön valvontaa ja avustetun toiminnan tuloksellisuuden seurantaa. Lähtökohtana pidettiin sitä, että RAY on tärkeä kanava kansalaisyhteiskunnan tukemisessa ja sellaisena toimintaa halutaan jatkaakin. Toiminnan avoimuutta, laatua ja vaikuttavuutta halutaan edistää.

Arvioinnin mukaan avustusprosessia voitaisiin nopeuttaa päättämällä hakemuksista useamman kerran vuodessa, kun nykyisin valtioneuvosto päättää avustuksista vain kerran vuodessa. Myös RAY:n sisäistä valmistelutyötä esitetään kehitettäväksi. Lisäksi avustusten myöntämisperusteiden tulisi olla nykyistä läpinäkyvämpiä ja yhdenmukaisempia tasapuolisuuden varmistamiseksi.

Arvioinnissa suositellaan STM:n roolin vahvistamista RAY:n toiminnan strategisessa ohjauksessa, valvonnassa ja tavoitteiden määrittelyssä. Siten voidaan arvioida nykyistä paremmin avustetun toiminnan tuloksellisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

STM on viime vuosina tulosohjauksessaan, valvonnassaan ja avustuslinjauksissaan kiinnittänyt huomiota useisiin raportissa esitettyihin näkökohtiin. Ministeriö on asettanut kevään 2011 aikana kaksi työryhmää päivittämään arpajaislain edellyttämiä säädöksiä ja selvittämään järjestöjen roolia osana sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kehittämistä. Työryhmät pohtivat arviointiraportin ehdotuksia. Työryhmät kiinnittävät huomiota erityisesti avustetun toiminnan valvonnan vahvistamiseen.

RAY on käynnistänyt vuonna 2010 useita kehittämisprosesseja, joiden tavoitteet ovat yhdensuuntaisia arviointiraportin suositusten kanssa.

Raha-automaattiyhdistys jakaa pelituottoja avustuksina yleishyödyllisille kansalaisjärjestöille vuosittain lähes 300 miljoonaa euroa. Sen tuotoista rahoitetaan lisäksi sotiemme veteraanien hoitoa ja kuntoutusta lähes sadalla miljoonalla eurolla.

Suomalaisia hyviä käytäntöjä palkittiin kansainvälisenä työturvallisuuspäivänä

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (Bilbao-virasto) palkitsi kahdeksan organisaatiota ja yritystä eri puolilta Eurooppaa hyvin tehdystä työstä turvallisen kunnossapidon edistämiseksi. Kaksi suomalaista hyvää käytäntöä sai kilpailussa kunniamaininnan. Palkinnot jaettiin osana Bilbao-viraston Terveellinen työ -kampanjaa. Jo kymmenennen kerran järjestetyn kilpailun voittajat julkistettiin kansainvälisenä työturvallisuuspäivänä 28. huhtikuuta Budapestissa.

Kilpailussa menestyneille suomalaisyrityksille jaettiin palkinnot Päivä työhyvinvoinnille -seminaarin yhteydessä Helsingissä. Kunniamaininnan saivat Finnsementti Oy:n "Kunnossapidon turvallisuuden kokonaishallinta" sekä Työturvallisuuskeskuksen, ABB:n, UPM-Kymmenen ja Rautaruukin yhteinen koulutusmalli työturvallisuusperehdyttämiseen eli Työturvallisuuskortti. Palkitut suomalaiset hyvät käytännöt esitellään multimediaohjelmassa, joka julkaistaan Eurooppa-päivänä 9.5.

Bilbao-viraston Terveellinen työ -kampanjan teemana on vuosina 2010-2011 turvallinen kunnossapito. Kunnossapitotöitä ovat esimerkiksi erilaiset kiinteistöjen siivous- ja huoltotyöt, joten kunnossapito on osa kaikkien työpaikkojen arkea. Kampanjassa korostetaan laitosten, laitteistojen, koneiden ja työympäristön kunnossapidon merkitystä työpaikan vaaratekijöiden poistamisessa sekä terveellisempien ja turvallisempien työolojen tarjoamista työntekijöille kaikkialla Euroopassa.

Bilbao-virasto parantaa työturvallisuutta Euroopan työpaikoilla
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston tehtävänä on työturvallisuuden, työterveyden sekä tuottavuuden parantaminen Euroopan työpaikoilla. Euroopan unioni perusti viraston vastaamaan työterveyttä ja turvallisuutta koskevan tiedon tarpeeseen. Virasto sijaitsee Bilbaossa, Espanjassa.

Suomessa toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä viraston kansallinen koordinaatiokeskus (Focal Point). Koordinaatiokeskus ylläpitää kansallista kolmikantaista verkostoa, joka levittää tietoa työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Lisäksi koordinaatiokeskukset osallistuvat eurooppalaisiin työterveys- ja työturvallisuuskampanjoihin, ylläpitävät kansallisia verkkosivustoja ja nimittävät edustajia viraston asiantuntijaryhmiin.

Työryhmä: Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukset välttämättömiä 

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ei pystytä huolehtimaan ilman palvelurakenteen uudistamista. Tätä mieltä on työryhmä, joka luovutti loppuraporttinsa peruspalveluministeri Paula Risikolle keskiviikkona 27. huhtikuuta. Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi.

Koska kuntarakenne on merkityksellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä, työryhmä ehdottaa vaihtoehtoisia malleja, jotka ottavat huomioon kuntakentässä tapahtuvat mahdolliset muutokset. Kaikki ehdotetut mallit toteuttavat työryhmän asettamia tavoitelinjauksia yhdenvertaisuudesta, asiakaskeskeisyydestä, vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta sekä alan vetovoimaisuudesta.

Työryhmä korostaa, että ehdotukset on tehty puhtaasti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.

Kolmessa vaihtoehtoisessa mallissa on otettu huomioon kuntakentän muutokset
Työryhmän mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto voitaisiin järjestää kaksitasoisesti siten, että noin 30-50 kuntaa vastaisi perustason tehtävistä. Yhteisistä erityispalveluista vastaavia alueita olisi viisi. Kunnilla olisi selkeästi nykyistä vahvemmat edellytykset huolehtia väestön sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä asiakkaiden tarpeenmukaisista palveluista.

Jos kuntien määrä säilyy suurempana, voitaisiin käyttää kuntien yhteistyöhön perustuvaa mallia. Kuntien muodostama alue tai suuri kunta olisi järjestämis- ja rahoitusvastuussa perustasosta sekä osasta erityispalveluja. Alueet ja suuret kunnat vastaisivat yhdessä muista erityistason palveluista. Perustasosta vastaavia kuntien muodostamia alueita tai suuria kuntia olisi yhteensä vajaasta 20:sta noin 50:een ja erityistasosta vastaavia alueita olisi viisi. Alueilla olisi selkeästi nykyistä vahvemmat edellytykset huolehtia väestön sosiaali- ja terveydenhuollosta ja asiakkaiden tarpeenmukaisista palveluista.

Yhtenä vaihtoehtona on, että vastuu koko sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisesta olisi yhdellä kunnalla, jolloin kunta vastaisi kaikista tehtävistä perustasolta erityispalveluihin. Tällaisia kuntia Suomessa voisi olla alle 20. Kunnat pystyisivät itse huolehtimaan väestönsä tarvitseman koko sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarojen tasapainoisesta ja yhdenvertaisesta kohdentamisesta sekä palvelujen asiakaskeskeisestä toteuttamisesta.

Kaikissa ehdotetuissa malleissa säädettäisiin kansallisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta.

Monikanavaisen rahoituksen aiheuttamia ongelmia on poistettava vaiheittain
Monikanavainen rahoitus vaikeuttaa kokonaisuuden hallintaa ja aiheuttaa järjestelmän sisäistä kilpailua osaajista ja muista voimavaroista. Työryhmä ehdottaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen ongelmien vähentämiseksi selvitetään, kuinka sairausvakuutuksen hoitokustannusten valtionosuuksien siirto kuntien valtionosuuksiin voitaisiin toteuttaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja rahoittamista koskevat uudistukset on työryhmän mukaan toteutettava samanaikaisesti. Esitetyt muutokset edellyttävät muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien määräytymisperusteisiin.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelman loppuraportti julkaistu

Hallitus sitoutui edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa kaikessa päätöksenteossaan. Välineeksi hallitus laati hallituskaudelle tasa-arvo toimia koordinoivan ja kokoavan tasa-arvo-ohjelman. Tasa-arvo-ohjelman 2008-2011 loppuraportti on nyt julkaistu.

Ohjelmassa on kahdeksan temaattista kokonaisuutta, joiden sisällä on yhteensä 31 toimenpidettä. Teemat olivat: sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen, palkkaerojen kaventaminen, naisten urakehityksen edistäminen ja naisjohtajuus, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, tasa-arvotietoisuuden lisääminen kouluissa ja segregaation lieventäminen, naisiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen, tasa-arvoselonteko ja tasa-arvotyön resurssit sekä media ja tasa-arvo. Toimenpiteet konkretisoivat hallitusohjelman tasa-arvotavoitteita.

Pääosa ohjelman toimenpiteistä on toteutunut hyvin tai kohtuullisesti. Hyvää kehitystä on tapahtunut erityisesti ministeriöiden tasa-arvotyössä. Opetussektorilla on edistetty tasa-arvotietoisuutta mm. opettajainkoulutuksessa, oppimateriaaleissa ja opetussuunnitelmatyössä. Naisiin kohdistuvan ja lähisuhdeväkivallan vastaista työtä on vahvistettu vastuuministeriöissä sekä valmisteltu kesäkuussa 2010 hyväksytty naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma. Hitaimmin edenneet toimet liittyvät suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, mm. palkkaerojen kaventamiseen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2008-2011 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 17.7.2008. Loppuraportin on koonnut sosiaali- ja terveysministeriön asettama, ministeriöiden yhteinen seurantatyöryhmä.

Ministeri Rehula: Kuntoutuksen kokonaisuus hallintaan

"Kuntoutus on hyvä esimerkki siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus vaatii perusteellisen remontin", sanoo sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula. Ministeri Rehula puhui tiistaina 12.4. valtakunnallisilla kuntoutuspäivillä.

"Järjestelmästä aiheutuvasta ihmisten pompottelusta eri toimijoiden välillä on päästävä eroon. Kuntoutuksen ketju ei saa katketa sen vuoksi, että laskun maksaja vaihtuu", ministeri Rehula painotti.

"Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta on katsottava kokonaisuutena. Silloin kaikkien eurojen on oltava samalla pöydällä - myös kuntoutuksen. Päällekkäisyyksiä ja muita monikanavaisen rahoituksen ongelmia pitää karsia. Lopputuloksena tulee olla selkeä muutos nykytilanteeseen. Kuinka monet yksityiskohdat tai osa-alueet tulevat muuttumaan, selviää huolellisen valmistelun jälkeen", ministeri totesi.

Ministeri Rehula peräänkuuluttaa kuntoutukselle kokonaisvaltaisia laatumittareita. Suomessa kuntoutukseen käytetään vuosittain 1600 miljoonaa euroa, mutta vaikuttavuutta ei seurata. "Kuntoutukseen pitäisi kehittää valtakunnalliset laatukriteerit. Laatukriteereillä saataisiin työkaluja myös kuntoutuksen kilpailutukseen ja kuntoutuslaitosten toimintaan", ministeri Rehula sanoi.

Työeläkelaitoksilla ja Kelalla on vaikuttavuustietoa omasta kuntoutuksestaan. Kuntien lääkinnällisen kuntoutuksen määrästä, kustannuksista tai vaikuttavuudesta ei ole tilastotietoja. Sama kuntoutukseen liittyvä tiedonvaje koskee sosiaalipalveluja ja koulutoimea. "Tarvitsemme kokonaisvaltaista
tietoa kuntoutuksen tuloksista, rahoituksesta ja asiakasvirroista, jotta toimintaa voitaisiin kehittää", ministeri arvioi.

Työolojen parantaminen vaatii uusia avauksia

Työolot ovat pysyneet suhteellisen muuttumattomina viimeiset kymmenen vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ihmisten määrä on kuitenkin kääntynyt pitkään jatkuneen nousun jälkeen laskuun vuoden 2007 jälkeen. Myös työtapaturmista johtuvat kuolemantapaukset ovat vähentyneet selvästi. Työn henkinen rasittavuus on vähentynyt erityisesti kunta-alalla, mutta myös yksityisellä sektorilla ja valtiolla. Vastaavien tietojen mukaan fyysinen kuormitus on sen sijaan lisääntynyt. Tiedot selviävät Työsuojelustrategian neljännestä seurantaraportista.

Raportissa kuvataan useiden tunnuslukujen avulla, miten työsuojelustrategiassa vuonna 1998 asetetut tavoitteet ovat työelämässä toteutuneet. Tavoitteena on ollut työntekijöiden terveyden, turvallisuuden ja työkyvyn parantaminen sekä tapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. Pääroolissa tässä työssä ovat työpaikat itse.

Uudet työsuojelun strategiset linjaukset korvaavat vanhan työsuojelustrategian vuonna 2011. Seurantatieto työolojen muuttumisesta on ollut keskeistä uusien linjausten valmistelussa. Nyt julkaistu raportti osoittaa, että vanhat keinot eivät enää riitä työhyvinvoinnin kohentamiseen nykytasosta vaan vaaditaan tuoreita avauksia. Uudet linjaukset julkaistaan lähiaikoina.

Lähde: www.stm.fi