Etsivään nuorisotyöhön lähes kahdeksan miljoonaa euroa

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin on myöntänyt etsivään nuorisotyöhön valtionavustuksina yhteensä 7 879 700 euroa. Avustuksilla palkataan yli 273 etsivän nuorisotyön tekijää eri puolille Suomea, kaikkiaan 223 kuntaan. Avustuksia sai tänä vuonna 31 kuntaa viime vuotta enemmän.

- Etsivän nuorisotyön nopea laajeneminen kattamaan 70 % maamme kunnista kertoo, että tälle työlle on tarvetta. Hakemuksiin oli selvitetty paikallisia taustatietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä nuorten mahdollisuuksista saavuttaa palveluja. Minua ilahduttaa, että sitoutuminen nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen pohjaa laaja-alaiseen tietoon ja eri toimialojen väliseen yhteistyöhön, kulttuuri- ja urheiluministeri Wallin toteaa.

Toiminnalla autetaan niitä alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat jäämässä koulutuksen, työelämän tai muiden julkisten palvelujen ulkopuolelle ja ovat siten vaarassa syrjäytyä. Etsivä nuorisotyö vahvistaa varhaisen tuen tarjontaa nuorille. Sillä tuetaan nuoria löytämään heille kuuluvat julkisen sektorin palvelut, kuten työpajat. Nuorten asenne etsivään nuorisotyöhön on myönteistä.

-Nuorten työpajojen toiminnan turvaaminen ja laajentaminen koko maahan yleishyödyllisenä, julkisena palveluna on jatkossakin tärkeää. Näin voimme tukea entistä useamman nuorten kasvua ja arjen taitoja sekä työmarkkinavalmiuksia. Lisäpanostusta tarvitaan myös tulevissa budjettiratkaisuissa, koska Myrskylän selvityksessä (TEM 12/2011) todetaan, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria on 40 000, ministeri Wallin linjaa.

Vuonna 2010 etsivä nuorisotyö tavoitti kaikkiaan 10 968 nuorta, joista oli pidempään asiakkaina 5 724 henkilöä. Heistä oli naisia 33 % ja miehiä 67 %. Eniten tavoitettiin 16 - 20-vuotiaita nuoria, toiseksi suurin ryhmä olivat 21 -25-vuotiaat. Nuorista lähes neljäsosa (1 385 henkilöä ) tavoitettiin joko nuorten vanhempien, kaverien tai nuoren oman yhteydenoton kautta. Eniten viranomaispyyntöjä etsivälle nuorisotyölle tavoittaa nuori tuli toisen asteen oppilaitoksilta. Tämän avulla mukaan saatiin 881 nuorta.

Toiminnan piiriin mukaan saaduista nuorista oli peruskoululaisia 519. Nuorista oli 1 609 ilman peruskoulun jälkeisiä opintoja, toisen asteen opinnot keskeyttäneitä oli 1 529. Nuorista 1 256 ilmoitti olevansa työttömiä, mutta ei ollut tenkaan ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi.

Etsivää nuorisotyötä koskeva nuorisolain muutos tuli voimaan 1.1.2011. Lain mukaan etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille.

Monikulttuurisuuden tukemiseen 650 000 euroa

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi 650 000 euroa valtionavustuksina monikulttuurisuuden tukemiseen, rasismin vastaiseen työhön sekä maahanmuuttajien kotouttamiseen taiteen ja kulttuurin avulla. Suurimpia avustusten saajia olivat Suomessa asuvien venäjänkielisten yhdistykset ja monikulttuurista taidetoimintaa järjestävä Kassandra ry.

- Maahanmuutto ja maastamuutto ovat normaaleja nykypäivän ilmiöitä. Suomesta on aikojen kuluessa muutettu ulkomaille paljon enemmän kuin tänne on ollut tulijoita. Koska maahanmuuttoon liittyvät asiat saattavat herättää hämmennystä ja pelkoja, on tärkeää vahvistaa hyviä etnisiä suhteita yhteiskunnassa, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin korostaa.

Keskeisiä avustusten saajia olivat kieli- ja kulttuurivähemmistöjen, kuten maahanmuuttajien ja romanien yhdistykset. Vähemmistöryhmien lisäksi määrärahasta myönnettiin tukea suomalaisten kansalaisjärjestöjen rasismin vastaiselle ja suvaitsevaisuutta edistävälle toiminnalle.

Monet maahanmuuttajaryhmät ovat perustaneet yhdistyksiä, jotka järjestävät monipuolista kulttuuritoimintaa. Siten myös tarve avustaa yhdistysten toimintaa on kasvanut. Taiteellisen toiminnan lisäksi avustuksia myönnettiin mm. maahanmuuttajalasten ja -nuorten kerhotoimintaan, teatteritoimintaan, radio-ohjelmien tekemiseen sekä eri kulttuurien esittelemiseen suomalaisille.

Avustusten hakijoita oli yhteensä 178, joista tukea sai 98 hakijaa. Avustukset myönnetään veikkausvoittovarojen taiteen tukemiseen osoitetuista määrärahoista.

Saamenkieliseen kulttuuritoimintaan ja saamelaisjärjestöjen toimintaan osoitetaan opetusministeriöstä vuosittain erillinen määräraha, jonka jakamisesta päättää saamelaiskäräjät. 

Kirjallisuuden valtionpalkinnot kirjailija Märta Tikkaselle ja suomentaja Kaijamari Sivillille

Valtion kirjallisuustoimikunta on myöntänyt vuoden 2011 kirjallisuuden valtionpalkinnot kirjailija Märta Tikkaselle ja suomentaja Kaijamari Sivillille. Suuruudeltaan 15 000 euron arvoiset palkinnot jakoi kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin torstaina Helsingissä. Kirjallisuuden valtionpalkinnot myönnetään tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta kirjallisuuden hyväksi.

Kirjallisuuden valtionpalkintojen palkintoperustelut:

Kirjailija Märta Tikkanen

Märta Tikkanen har ända sedan sina tidiga verk på 70-talet befäst sin position som en viktig författare och samhällskritisk röst, med böcker som till exempel klassikerromanen Män kan inte våldtas (1974) eller det lyriska verket Århundradets kärlekssaga (1978). Detta är en författare som i sina verk skriver om stora allmänmänskliga teman som kärlek, sexualitet och mänskliga relationer, samtidigt som hon med en skärskådande blick behandlar jämlikhet, maktstrukturer och samhällsproblematik.

Även formmässigt rör hon sig inom ett brett register som inbegriper både prosa och lyrik samt prosalyrik – och inte minst det för Tikkanen så signifikanta biografiska skrivandet, som till exempel i äktenskapsbiografin Två – Scener ur ett konstnärsäktenskap (2004). Hon har med tiden blivit en feministisk ikon i hela Norden, och är en av de betydelsebärande nationella, kvinnliga föregångarna i sin generation. Men i samma andetag som man säger detta måste man framhålla att Tikkanen är mera än en historisk ikon; detta är en författare med en klar och nyfiken blick som riktas både framåt och bakåt och här och nu, en författare som är viktig både nationellt och utanför nationens gränser.

Vuonna 2010 Märta Tikkanen julkaisi isovanhempiensa Emma Sjödalin ja Uno Stadiuksen avioliitosta kertovan historiallisen romaanin. Emma & Uno – visst var det kärlek (Emma ja Uno – rakkautta tottakai) on modernisti tyylitelty, dokumentaariselle alustalle kirjoitettu romaani, joka avaa hienosti Suomen autonomian viime vuosikymmenten ristiriitaista ajan henkeä.

Tikkasen tärkeät teemat, kuten sukupuoli ja tasa-arvon toteutumisen vaikeus parisuhteessa saavat nyt historiallisen kehyksen. Sen valossa kirjailija kenties sensitiivisemmin kuin koskaan kuvaa yksilön vastuun ja valinnan kysymyksiä. Hän ei etsi syyllisiä onnettoman avioliiton raunioista, vaan kohdistaa tutkivan katseensa viisaasti isovanhempiensa kiehtoviin persoonallisuuksiin. Lopputulos – Emma & Uno – on henkilöhistoriallisen romaanin helmi.

Suomentaja Kaijamari Sivill

Kaijamari Sivill on parinkymmenen viime vuoden aikana suomentanut englanninkielistä proosaa laidasta laitaan. Tuoreimmista käännöstöistä mainittakoon tuotteliaan Joyce Carol Oatesin kolme keskenään hyvin erilaista romaania: Putous, Haudankaivajan tytär ja Kosto, Cormac McCarthyn karu Tie ja Truman Capoten Kesän taittuessa. Nyt palkittava suomennos on kanadalaisen Anne Michaelsin romaani Routaholvi.

Routaholvi on häkellyttävä lukukokemus. Se on yhtaikaa runollinen ja valistava; se pursuaa teknisen tarkkoja kuvauksia ja aforistisen pysäyttäviä tiivistymiä. Tarina etenee kanadalaiselta tekojärveltä Egyptiin, Assuanin patotyömaalle, ja sieltä sodanjälkeiseen Varsovaan – ja tekee siinä sivussa lukemattomia syrjähyppyjä. Sitä voi seurata paikoin kuin historiallista romaania, paikoin kuin herkkää ja koskettavaa draamaa. Romaani kertoo lapsen menettämisestä ja tunne-elämän jäätymisestä – ja todistaa että suru vie aikaa, mutta ei sittenkään tuhoa ihmistä, jos se saa tarvitsemansa tilan ja levon, tunteiden routa-ajan. Routaholvi on rakkauskertomus, tarina vanhan tuhoutumisesta, uuden rakentamisesta, identiteetistä, etsimisestä, sovituksesta ja toivosta.

Romaanin runsauden, moniäänisyyden ja kerroksellisuuden välittäminen on vaativa tehtävä. Siinä suomentaja Kaijamari Sivill on onnistunut häikäisevästi. Suomennos välittää tarkasti tekstin pinnanalaiset jännitteet. Se etenee näennäisen vaivattomasti insinööritieteen yksityiskohdista päähenkilöiden muistoihin ja mietteisiin, kasviopillisista havainnoista ja arkkitehtonisista pohdinnoista ihmisen kaikkein arimpiin, hauraimpiin tuntoihin. Kirjailijan hitaasti kypsyttelemää tekstiä on nautinto myös lukea hitaasti, aidolla suomen kielellä. Kaijamari Sivillin käännöstä voisi luonnehtia kirjasta lainatulla lausahduksella: ”Kaikki mikä on tehty rakkaudesta on elossa.”

Kansallisen digitaalisen kirjaston kokoelmat karttuvat

Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke (KDK) etenee vauhdilla. Hankkeen ensimmäisen, vuosien 2008 - 2011 vaiheen aikana on jo digitoitu noin 16 miljoonaa erilaista kohdetta kirjastojen, arkistojen ja museoiden kokoelmista. Tallennettu aineisto sisältää muun muassa historiallisia valokuvia ja karttoja, vanhoja sanomalehtiä, kirkonkirjoja, taideteoksia, museoesineitä ja kasvinäytteitä.

Kansallisen digitaalisen kirjaston ensimmäisen hankevaiheen raportti valmistui 7.4. Opetusministeriö käynnisti hankkeen vuonna 2008. Sen tavoitteena on kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen sekä aineiston pitkaikaissäilytysratkaisun kehittäminen.

Tulossa yhteinen asiakasliittymä ja järjestelmä pitkäaikaissäilytykseen

Kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitaalisia aineistoja ja palveluita varten otetaan tulevaisuudessa käyttöön yhteinen asiakasliittymä. Asiakasliittymän avulla kulttuurin ja tieteen digitaaliset aineistot ja palvelut tulevat entistä helpommin kaikkien käytettäviksi. Pilotointivaiheessa olevaa asiakasliittymää kehittää ja ylläpitää Kansalliskirjasto. Digitoitujen aineistojen lisäksi liittymän kautta on saatavilla tieteellisiä lehtiä, e-kirjoja sekä tieteellisten ja yleisten kirjastojen aineistotietokannat.

Digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilytystä varten luodaan yhteinen järjestelmä. Sitä koskevan kustannus-hyötyanalyysin mukaan jo järjestelmän käyttöönottovaiheessa saavutettaisiin noin 30 miljoonan euron säästöt verrattuna hajautettuun malliin. Säilytysjärjestelmän suunnittelusta vastaa Tieteen tietotekniikan keskus CSC (www.csc.fi).

KDK tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan digitaalisen kirjaston Europeanan kanssa. Europeana-portaalissa (www.europeana.eu) on suomalaista aineistoa 250 000 objektia, esimerkiksi kuten sanomalehtiä ja maalauksia. Suomalaisen aineiston määrä Europeana-portaalissa kasvaa tulevan vuoden aikana huomattavasti.

KDK:n (www.kdk.fi) kokoelmia voi tutkia esimerkiksi Kuvakokoelmat.fi-palvelussa (www.kuvakokoelmat.fi), Digitaaliarkistossa (digi.narc.fi/digi/) ja Kansalliskirjaston tietokannoissa (digi.kansalliskirjasto.fi).

Pohjoismainen kulttuuriyhteistyö vahvistuu

Pohjoismaiden kulttuuriministerit haluavat vahvistaa kulttuurin roolia yhteiskunnassa sekä pohjoismaiden välistä kulttuuripoliittista yhteistyötä. Uudenlainen, entistä vahvempi pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön arvostus tukee rakenneuudistusta, jonka kulttuuriministerit aloittivat neljä vuotta sitten.

Tuoreen raportin mukaan kulttuurikentän avustusten saajat ovat tyytyväisiä ministerineuvoston kulttuuriohjelman selkeyteen, joustavuuteen ja käyttäjäystävällisyyteen. Tasapaino poliittisen ohjauksen ja taiteellisen autonomian välillä on vahvistunut vuoden 2007 jälkeen. Samalla raportti painottaa, että kulttuuripolitiikan entistä selkämpään priorisointiin tulisi jatkossakin kiinnittää huomiota.

Pohjoismaiden kulttuuriministerien neuvosto kokoontui 4. huhtikuuta Turussa kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin isännöimänä.

Kokouksessa ministerit päättivät jatkaa pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön rakenteiden kehittämistä. Tavoitteena on luoda kulttuurin eri toimialoille entistä enemmän joustavuutta ja lisätä niiden uudistumismahdollisuuksia.

- Otimme tyytyväisinä vastaan norjalaisen tutkimuslaitoksen arviointiraportin pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön rakenneuudistuksen onnistumisesta. Arvioinnin mukaan olemme luoneet kulttuuripoliittisilla linjauksillamme hyvät edellytykset kulttuurin ja taiteen toimijoiden yhteistyölle ja verkottumiselle Pohjoismaissa. Ministerineuvosto pitää arvokkaana, että pohjoismaista kulttuuri- ja taideohjelmaa hallinnoidaan Suomesta käsin, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin toteaa.

Ministerineuvosto päätti jatkaa pohjoismaiselle tietokonepeliohjelmalle myönnettyä tukea seuraavan neljän vuoden ajan. Pohjoismaiden ministerineuvosto on tukenut tietokonepeliohjelmaa vuodesta 2006 alkaen kaikkiaan lähes 65 miljoonalla Tanskan kruunulla (noin 8,5 miljoonalla eurolla).

- Haluamme edistää ministerineuvoston tuella pohjoismaisten alan toimijoiden kehittymistä ja kansainvälistymistä ja siten lisätä työpaikkoja tällä luovan talouden alalla. Haluamme tulevalla kaudella laajentaa tietokonepeliohjelman rahoituspohjaa siten, että alan pohjoismainen kehitys turvataan pitkällä aikavälillä, ministeri Wallin korostaa.

Kulttuuriministerit päättivät Turussa myös vuoden 2012 pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön budjetin kehyksistä.

- Pyrimme Suomen puheenjohtajakaudella entisestään selkiyttämään kulttuuribudjetin linjauksia siten, että voimme edistää pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön vaikuttavuutta ja lisätä sen tunnettuutta globaaleilla areenoilla. Luova talous on kasvava ala myös pohjoismaissa. Esimerkiksi Suomi on tuonut sirkuksen uudeksi pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön alueeksi erityisesti lapsia ja nuoria ajatellen, ministeri Wallin toteaa.

Lähde: www.minedu.fi