CuRec-verkkolehti
  • Käden jälki
  • Ideavakka
  • Tiedon jyvät
  • Sanakannel
  • Viisasten kivi
  • Ajan pirta
  • Kulttuuripeili
  • Galleria

Iloa, itseluottamusta ja elämänhallintaa sirkuksen keinoin

Sosiaalinen tai soveltava sirkus on sirkusopetusta, jossa korostuvat muut kuin taiteelliset tavoitteet. Sosiaalinen sirkus käyttää sirkustaidetta välineenä ihmisen hyvinvointia lisäävien päämäärien edistämisessä. Päämääränä voi olla esimerkiksi itsetunnon ja itseilmaisun vahvistaminen, sosiaalisten taitojen oppiminen ja yhteisöllisyyden kehittäminen tai parempi kehonhallinta. Sosiaalinen sirkus opettaa muun muassa iloa, erityisyyden ja erilaisuuden juhlimista, yhteisöllisyyttä ja elämänhallintataitoja. Se voi myös auttaa murtamaan ennakkoluuloja ja edistää eri tekijöiden välistä yhteistyötä.

Kuka tahansa voi olla tähti

Sirkukseen kuuluu olennaisesti esiintyminen, nähdyksi tuleminen. Useimmat löytävät monien sirkuslajien joukosta sen, joka tuntuu kaikkein omimmalta. Sitä kautta voi löytyä myös oma voimauttava sirkustähteys. Toisille jo pelkkä harjoittelu sirkusopettajan läsnä ollessa voi pitää sisällään tärkeän nähdyksi tulemisen kokemuksen. Monilla tunneilla myös harjoitellaan esiintymistä tai pidetään pienoisesityksiä ryhmän kesken. Yleisölle avoimien esitysten järjestäminen on monesti sosiaalisen sirkuksen projektien riemuisa päätös.

Sosiaalinen sirkus mahdollistaa sirkusharrastuksen sellaisillekin kohderyhmille, joille se muuten ei olisi saavutettavissa. Se sopii kenelle tahansa ikään, sukupuoleen, kulttuuriin, elämäntilanteeseen, kielitaitoon, tuen tarpeeseen tai sosiaaliseen asemaan katsomatta. Sirkus toimii hyvin esimerkiksi sosiaalisen nuorisotyön menetelmänä, sillä se tuo erilaisista taustoista tuleville nuorille uusia, yhteisiä tavoitteita ja vahvistaa nuorten positiivista minäkuvaa onnistumisen elämysten kautta. Se myös vahvistaa ryhmähenkeä ja yhdessä tekemisen taitoja.

Sirkuksen mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä ovat pääosin ehkäisevässä ja ennakoivassa työssä sekä osallisuuden edistämisessä. Tulevaisuudessa sirkusta käytettäneen myös hoito- ja hoivatyön, kuntoutuksen ja työterveyshuollon osana ja tukena. Joitain kokemuksia tästä on jo laitos- ja vanhustenhoidossa.

Osaksi kuntien hyvinvointipalveluja

Sosiaalisen sirkuksen kenttä ulottuu aina Pohjois- ja Etelä-Amerikasta Australiaan, Venäjältä Lähi-itään ja Afrikkaan asti. Euroopassakin sitä on tehty jo noin 60 vuotta. Länsimaissa sosiaalinen sirkus on tarjonnut apua pääosin erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille, marginaalissa eläville nuorille ja heidän perheilleen sekä vaikeuksiin ajautuneille yhteisöille ja naapurustoille. Suomessa sosiaalisen sirkuksen jalanjäljet eivät ole vielä pitkät.

Vuonna 2009 aloitettu Sosiaalinen sirkus -hanke edesauttaa suomalaisia sirkusalan järjestöjä ja toimijoita tuottamaan laadukasta sosiaalista sirkusopetusta erityisryhmille. Samalla hanke tukee sosiaalisen sirkuksen eteen tehtävää markkinointi- ja tuotteistamistyötä. Näin halutaan vakiinnuttaa sosiaalinen sirkus pysyväksi osaksi suomalaista sirkusalaa ja kuntien ostamia hyvinvointipalveluita. ESR-rahoitteista hanketta hallinnoi Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskus.

Tulokset puhuvat puolestaan

Sosiaalinen sirkus -hankkeessa on mukana seitsemän sirkusalan toimijaa ympäri Suomen. Tähän mennessä sirkusopetusta on järjestetty hankkeen myötä jo yli 850 oppilaalle Tampereella, Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Oulussa, Lempäälässä ja Orivedellä. Pilottisirkusten kohderyhminä ovat olleet muun muassa erilaiset lapsista ja nuorista koostuvat erityisryhmät, eri syistä tukea tarvitsevien perheiden ryhmät, ikäihmiset sekä esimerkiksi näkövammaisten ja pyörätuolioppilaiden ryhmä.

Hankkeeseen osallistuneissa kunnissa on jo huomattu sosiaalisen sirkuksen mahdollisuudet. Toiminnan puolestapuhujiksi on saatu kuntien perhetyöntekijöitä, koulujen rehtoreita ja kulttuuritoimen johtajia. Hankkeen aikana on käynnistynyt myös muutamia rinnakkaisia sosiaalisen sirkuksen projekteja uusille kohderyhmille.

Tällä hetkellä sosiaalisen sirkuksen ohjaajina toimivat sirkusopettajat ja -artistit sekä teatteri-ilmaisun ohjaajat, joilla on sirkustaitoja. Sirkustaitojen hyvä hallinta on ohjaajalle tärkeää turvallisuusnäkökohtien vuoksi. Sirkusalan ammatillista koulutusta tarjoavat Koulutuskeskus Salpaus (sirkusalan perustutkinto, artistikoulutus) Lahdessa sekä Turun Ammattikorkeakoulu (AMK-tutkinto, sirkustaiteilija- ja sirkusohjaajakoulutus). Turun AMK:n täydennyskoulutuskeskus on järjestänyt Sosiaalisen sirkuksen erityisopinnot -kokonaisuuden (30 op), jota on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa.


Juttua varten olen haastatellut Sosiaalinen sirkus -hankkeen projektiassistenttia, Piia Karkkolaa.

Lisätietoja:
http://sosiaalinensirkus.fi/

Piia Karkkola
projektiassistentti
Sosiaalinen sirkus -hanke
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen


Teksti: Tanja Riutta, ohjaustoiminnan artenomi (AMK) -aikuisopiskelija
Kuva: Mia Bergius

 

 
  • CuRec 1/2009
  • CuRec 2/2009
  • CuRec 3/2009
  • CuRec 1/2010
  • CuRec 2/2010
  • CuRec 3/2010
  • CuRec 4/2010
  • CuRec 1/2011
  • CuRec 2/2011
  • CuRec 3/2011
  • CuRec 4/2011
  • CuRec 1/2012
  • CuRec 2/2012
  • CuRec 3/2012
  • CuRec 4/2012
  • CuRec 1/2013
  • CuRec 2/2013