CuRec-verkkolehti
  • Käden jälki
  • Ideavakka
  • Tiedon jyvät
  • Sanakannel
  • Viisasten kivi
  • Ajan pirta
  • Kulttuuripeili
  • Galleria

Opetus- ja kulttuuriministeriön uutisia

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin: Kulttuurisia oikeuksia vahvistettava

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin muistutti, että kulttuurilla on laajempi yhteytensä:
– Meistä kukaan ei elä kulttuuritta; meillä kaikilla on yksi tai useampi äidinkieli, me harjoitamme joka päivä jonkinlaista työkulttuuria ja nautimme ruokakulttuurista. Kulttuuri voi olla taidetta, mutta se voi olla myös fyysistä kulttuuria eli liikuntaa. Kulttuurin käsite on laaja: aina mustasta makkarasta Sibeliukseen.

– Kulttuuriset oikeudet tulee nähdä jokamiehenoikeuksina. Kulttuuristen oikeuksien ymmärtäminen maailmanlaajuisina ihmisoikeuksina voi toimia myös konfliktien ratkaisun avaimena niiden kärjistämisen sijaan. Nähdäkseni juuri kulttuurisia oikeuksia koskevat kiistatilanteet ovat nousemassa yhä keskeisemmiksi sekä kansojen välisissä että myös maiden sisäisissä ristiriitatilanteissa.

– Selkeimmin keskustelu kulttuurisista oikeuksista on viime vuosikymmeninä näkynyt kielellisten, etnisten ja uskonnollisten ryhmien suhteessa valtaväestöön. Kulttuuristen oikeuksien määrittely osana maailmanlaajuisia ihmisoikeuksia on tärkeä askel esimerkiksi

kansainvälisten sopimusten vahvistamisessa, sanoi ministeri Wallin kulttuurin tulevaisuusselonteon päätösseminaarissa.

Selonteko kulttuurin tulevaisuudesta -päätösseminaarissa keskusteltiin kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristöjen, kulttuurisen moninaisuuden ja monikulttuurisuuden, kulttuurituotantojen ja -palveluiden sekä kulttuuritoimialojen talouden tulevaisuudesta sekä niitä koskevien toimenpiteiden toteuttamisesta.

Seminaarissa käsiteltiin kulttuuristen oikeuksien suhdetta ihmisoikeuksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin sekä Euroopan unionin normeihin ja käytäntöihin.

Kulttuuriset oikeudet ovat osa sosiaalisia, sivistyksellisiä ja taloudellisia oikeuksia. Ne koskevat jokaisen oikeutta kieleen, kulttuuriin, luovaan työhön tai ilmaisuun, vaikka niitä koskeva keskustelu on usein liittynyt kulttuurisiin, kielellisiin tai kansallisiin vähemmistöihin.

Valtioneuvoston selonteko kulttuurin tulevaisuudesta annettiin eduskunnalle toukokuussa 2010. Edellisestä kulttuuripoliittisesta selonteosta on kulunut parikymmentä vuotta. Kyseessä on nyt ensimmäinen, varsinaisesti kulttuurin tulevaisuutta koskeva selonteko. Tämän vuoden alussa eduskunnan sivistysvaliokunta antoi mietintönsä selonteosta ja eduskunta hyväksyi tammikuussa selonteon johdosta mietinnön mukaisen kannanoton.

Eduskunnan kannanotossa nostetaan selonteosta esiin erityisesti kahdeksan toimenpidekohtaa, joilla valtio voi tukea ja parantaa taiteen ja kulttuurin elinvoimaisuutta Suomessa. Selonteossa esitetään lisäksi, että valtioneuvosto tekee opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelusta päätöksen toimenpiteistä taide- ja kulttuuripolitiikan vaikuttavuuden lisäämiseksi yhteiskuntapolitiikassa eri hallinnonalojen yhteistyönä. Tämä päätös valmistellaan seuraavaa hallitusta varten.

 

Wallin: Kulttuurien museon toiminta jatkuu - toimintavaihtoehdot selvitetään

Kulttuurien museon toiminnan päättyminen Tennispalatsin tiloissa vuonna 2013 on ollut viime aikoina puheenaiheena tiedotusvälineissä.
- Museo- ja kulttuuriperintöasioista vastaavana ministerinä olen ollut ilahtunut siitä, että museot ovat saaneet ansaitsemaansa huomiota. Myös annettu kritiikki on ollut mielestäni pääosin rakentavaa ja museoiden toimintaa arvostavaa, pohtii kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin.

Museovirasto on ilmoittanut luopuvansa nykyisistä tiloista vuoden 2013 lopussa. Museon toimintaa on tarkoitus jatkaa Kansallismuseon yhteydessä. Museoviraston pyrkimyksenä on myös saavuttaa kaikkia valtion toimintoja koskevat tuottavuusvaatimukset keskittämällä resursseja ja osaamista.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on vahvistaa Kansallismuseota monipuolisena museokeskuksena ja toteuttaa uusi näyttelytila itsenäisyyden juhlavuonna 2017.
- Olen myös pyytänyt Museovirastoa selvittämään, mihin viraston tekemä luopumispäätös perustuu ja miten Kulttuurien museon toiminta järjestetään vuodesta 2014 lähtien, ministeri Wallin toteaa. Kulttuurien museo keskittyy jatkossa näyttelytoiminnan ohella entistä enemmän myös tutkimus- ja dokumentaatiotyöhön.
Monikulttuurisuuden edistäminen ja kulttuuriperintökasvatus ovat opetus- ja kulttuuriministeriön painopisteitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on panostanut vahvasti museoiden toimintaedellytysten parantamiseen. Vuosina 2008–2010 museoiden valtionosuudet ovat kasvaneet 20 miljoonalla eurolla eli lähes kaksinkertaistuneet.
- Kulttuurien museon kokoelmat ovat ainutlaatuisia, mutta maailman kulttuurien esittely ja kansainvälisyyskasvatus ovat toki monen muunkin museon tehtävänä, muistuttaa ministeri Wallin.

Ministeri Wallin jakoi vuoden 2010 Suomi-palkinnot


Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin on palkinnut seitsemän eri taiteenalan edustajaa Suomi-palkinnoilla. Vuoden 2010 palkinnon saivat näyttelijä Hannu-Pekka Björkman, kirjailija Leena Krohn, graafiset suunnittelijat Kaisa ja Christoffer Leka, säveltäjä Magnus Lindberg, vaatesuunnittelija Marja Rak ja sarjakuvataiteilija Jussi Tuomola. Ministeri luovutti palkinnot perjantaina Helsingissä.
Suomi-palkinto myönnetään tunnustuksena merkittävästä taiteellisesta urasta. Perusteena voi myös olla huomattava saavutus tai lupaava läpimurto. Palkinto on kulttuuriministerin ja valtiovallan antama tunnustus ja samalla kiitoksenosoitus taiteellisesta luomistyöstä. Suomi-palkintoja on jaettu vuodesta 1993. Palkinnot ovat 30 500 euroa.
Palkintoperustelut
Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman
Näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin kaksikymmentä vuotta kestänyt ura on poikkeuksellisen ansiokas. Hän on noussut nopeasti oman sukupolvensa merkittävimmäksi näyttelijäksi monipuolisuutensa ja syvällisten roolitöidensä ansiosta. Hänen draaman taitonsa ja komediallinen kykynsä ovat vedonneet niin teatterissa kuin elokuvissakin.

Björkman luo koko ajan uudenlaista tapaa näytellä. Hän yllättää aina katsojansa. Hän on työryhmän sielu, joka levittää ympärilleen myönteistä henkeä ja onnistumisen halua. Näyttelijäntyönsä ohella hän on pohtinut kirjoituksissaan eettisiä ja uskonnollisia kysymyksiä.
Björkman on näytellyt kiinnitettynä KOM-teatterissa ja vapaaksi jäätyään muun muassa. Kansallisteatterissa, jossa hänen Idiootin ruhtinas Myškininsä on uudenlainen ja oivaltava näkemys Dostojevskin sankarista. Björkman on esiintynyt 2000-luvulla kahdessakymmenessä elokuvassa ja lisäksi TV-elokuvissa ja -sarjoissa. Björkman sai vuonna 2005 parhaan miespääosan Jussi-patsaan elokuvasta Eläville ja kuolleille.
Kirjailija Leena Krohn
Kirjailija Leena Krohnin ensimmäinen teos Vihreä vallankumous ilmestyi vuonna 1970. Sen jälkeen hän on julkaissut romaaneja, novelleja, lasten- ja nuortenkirjoja ja esseitä, joita on käännetty monille kielille. Hänen koko laajan tuotantonsa kantavana ideana on filosofis-eettinen pohdiskelu ihmisenä olemisen merkityksestä, ihmisen ja luonnon hauraasta suhteesta sekä tietokoneiden merkityksestä tuon suhteen mullistajana ja tekoälyn tuomista haasteista.
Leena Krohn on väsymätön, pelkäämätön ja lahjomaton totuuden etsijä. Hän on tunnettu myös kansalaisaktivistisesta toiminnastaan. Leena Krohn oli ensimmäisiä kirjailijoita, jotka rupesivat hyödyntämään blogikirjoittamista netissä. Hänen kielensä on jäljittelemätöntä kauneudessaan ja kirkkaudessaan.
Leena Krohn edustaa vaativaa kirjallisuuden lajia, joka on harvinaista suomalaisessa kirjallisessa traditiossa. Krohn johdattaa lukijansa ajattelumme rajavyöhykkeille arvoitukselliseen ja moniulotteiseen maailmaan.
Krohn on palkittu muun muassa kirjallisuuden valtionpalkinnolla vuonna 1989, Finlandia-palkinnolla vuonna 1992 esseenovellien kokoelmasta Matemaattisia olioita tai jaettuja unia ja Pro Finlandia -mitalilla 1997. Pian tämän jälkeen Krohn palautti mitalinsa vastalauseena Suomen metsäpolitiikalle Indonesiassa. Krohnin teoksia on käännetty englanniksi, ruotsiksi, viroksi, unkariksi, venäjäksi, japaniksi, latviaksi, ranskaksi, italiaksi, saksaksi ja norjaksi. Romaani Tainaron oli World Fantasy Award -ehdokkaana vuonna 2005.
Graafiset suunnittelijat Kaisa ja Christoffer Leka
Kaisa Lekalle on ominaista pelkistetty tyyli ja painavien aiheiden kepeän leikkisä käsittely. Hänen sarjakuvistaan välittyy vahvasti tekijän persoona ja maailmankatsomus. Omaelämäkerrallisten sarjakuvien keskeisiä teemoja ovat vammaisuus, politiikka ja henkinen etsiminen. Hänen sarjakuvahahmonsa ovat naivistisen yksinkertaisia eläimiä, joista tärkein on Kaisa Lekaa itseään edustava hiiri.
Omien sarjakuvakirjojensa lisäksi Leka on tehnyt sarjakuvia useisiin eri lehtiin ja sarjakuva-antologioihin. Hänen tunnetuin teoksensa on amputaatiota käsittelevä I am not these feet vuodelta 2003. Teos ilmestyi syksyllä 2006 ranskankielisenä käännöksenä Editions Cactusin julkaisemana. On the Outside Looking in -kirja sai vuonna 2007 Vuoden Huiput -kilpailussa Hopeahuippu-palkinnon, ja Audarya-Lila valittiin vuoden 2008 kauneimpien kirjojen kokoelmaan, ja se oli myös Angoulemen sarjakuvafestivaalien vaihtoehtosarjakuvakilpailun finalistien joukossa.
Yhdessä miehensä Christoffer Lekan kanssa sarjakuvataiteilija Kaisa Leka osoittaa kuinka sarjakuva voi olla loppuun saakka suunniteltua ja hienosti viimeisteltyä kirjataidetta. Suomi-palkintoa ei ole vielä koskaan annettu kirjamuotoilusta. Kirjamuotoilu on taidemuoto, jonka olemassaolosta harva tietää. Se on julkisuudessa näkymätöntä huolimatta siitä, että jokaisen kirjan ulkoasu ja typografia on jonkun muotoilijan suunnittelema. Taidemuotona se on jäänyt pahasti katveeseen, eivätkä kirjojen ostajat välttämättä aina osaa edes vaatia kunnolla suunniteltuja kirjoja.
Kirjamuotoilijat on myös se ammattikunta, joita kustantamot ovat vähentäneet palkkalistoiltaan. Kun nyt keskustellaan kirjan kuolemasta, nämä nuoret graafiset suunnittelijat ovat ryhtyneet julkaisemaan kirjataiteen parhaita perinteitä kunnioittaen kauniisti suunniteltuja, huolellisesti ja upeasti toteutettuja taide-esineitä. Oman toiminimen avulla Kaisa ja Christoffer Leka ovat pysyneet riippumattomina kaupallisen kustantamisen paineista. Heidän työnsä on tärkeä puheenvuoro kirjataiteen puolesta aikana, jolloin se on vaarassa kadota kustantamojen toiminnasta.
Kompositören Magnus Lindberg
Säveltäjä Magnus Lindberg on suomalainen taidemusiikin säveltäjä. hänet tunnetaan modernistina, jonka teoksille on tyypillistä muun muassa monimutkainen rytmiikka ja soittimellinen taituruus. Magnus Lindberg on myös kansainvälisesti yksi arvostetuimmista suomalaisista taidemusiikin säveltäjistä.. Hän kuuluu Korvat auki -yhdistyksen perustajajäseniin. Lindberg aloitti säveltämisen sarjallisuudesta, mutta on sittemmin siirtynyt vapaampien modernististen ilmaisumuotojen pariin. Lindbergin varhaiset teokset olivat luonteeltaan iskeviä ja karheita, mutta myöhemmin hänen tyylinsä on tullut monivivahteisemmaksi ja hienostuneemmaksi, ja esimerkiksi vuonna 2002 valmistuneessa klarinettikonsertossa on jopa Debussyn mieleen tuovia kuulaita ja ilmeikkäitä sointisävyjä. Lindberg on itse sanonut olleensa ennen kivenhakkaaja, mutta siirtynyt sittemmin savenvalamiseen. Lindberg on tehnyt tilausteoksia muun muassa Berliinin filharmonikoille ja 2008 hänet kutsuttiin New Yorkin filharmonikkojen nimikkosäveltäjäksi säveltämään ja johtamaan omia teoksiaan. Lindbergin tärkeimpinä sävellyksinä pidetään muun muassa orkesteriteoksia Kraft, Kinetics-Marea-Joy, Aura, Feria, Arena, Cantigas, Fresco, Sculpture, Seht die Sonne, orkesterikonserttoa, pianokonserttoa, sellokonserttoa, klarinettikonserttoa ja viulukonserttoa. Lindbergin suppeahkon kamarimusiikkituotannon ehkä arvostetuin teos on klarinettikvintetto. Lindberg on saanut työstään muun muassa Wihuri-säätiön Sibelius-palkinnon vuonna 2003 ja Teosto-palkinnon vuonna 2009.
Vaatesuunnittelija Marja Rak
Vaatesuunnittelija Marja Rak ja hänen miehensä Jonas Rak perustivat Noolan Oy:n vuonna 2000. Yrityksen lähtökohtana on pukeutumisen estetiikka. Marja ja Jonas Rakin tavoitteena on ollut kehittää tuotemerkki ja kokonainen brändi, joka rakentuu hyvälle laadulle. Suunnittelijat näkevät laatukäsitteen laajana ja kokonaisvaltaisena. Kestävä kehitys ja ekologisuus ovat itsestään selvä osa yrityksen toimintaa.
Visuaalisuus, esteettinen ajattomuus malleissa, väreissä, materiaaleissa sekä graafisessa toteutuksessa muodostavat julkisuuteen näkyvän osan yrityksen brändia. Marja Rak kuvailee mallistoa näin: ”Noolan on toimiva ja esteettinen lifestyle-mallisto, joka pyrkii parantamaan ihmisten elämänlaatua ja luomaan kestävän kehityksen kulutustottumuksia. Noolan on vaihtoehto nykyiselle tuhlaavalle trendiajattelulle, joka vaatii jatkuvaa kuluttamista ja vaatekaapin uusimista.”
Perheyritystä kehitetään taloudellisesti ja tietoisen maltillisesti, tuotantoa, markkinointia ja jälleenmyyntiverkostoja rakentaen ja alueellista yhteistyötä kehittäen. Yrityksen tavoite on alusta asti ollut pääsy kansainvälisille markkinoille. Kaikki Noolan-tuotteet valmistetaan suomalaisena laatutyönä.
Yritys on saanut tunnustuksena työstään vuoden 2010 Taito-palkinnon ja vuonna 2008 Taideteollisuuden Laatumerkin. Ja mitä "Noolan" sitten merkitsee? Noolan-sana on alueellinen murresana ja se tarkoittaa pohjoistuulta. Se on pohjoisen muodin vahva ja kestävä puheenvuoro kansainvälisessä muotimaailmassa.
Sarjakuvataiteilija Jussi Tuomola
Sarjakuvataiteilija Jussi ”Juba” Tuomola on suomalainen sarjakuvapiirtäjä. Tuomola aloitti uransa ekalla luokalla sarjakuvalla, jossa salapoliisi Pekka Peruna seikkaili ruutupaperin kahta puolta. Hän on ollut keskeisessä asemassa kun laadukas, hauska ja samalla vakavasti otettava suomalainen sarjakuva on tehnyt vahvaa nousua.
Hänen tunnetuin sarjakuvansa on Viivi ja Wagner - oivaltava ja suosittu kertomus naisen ja sian yhteiselosta. Muita hänen sarjakuviaan ovat olleet muun muassa Les Tavattomat, Pate Patonki, Vauhti-Virtanen ja Menestyksen maku. Hänen sarjakuviaan on julkaistu myös ulkomailla. Sarjakuvien lisäksi hän on tehnyt pilapiirroksia ja kuvituksia.
Vuonna 1998 hänet palkittiin Varsinais-Suomen taiteilijaseuran Vuoden nuori taitelija palkinnolla ja vuonna 1999 Kemin sarjakuvajuhlien Lempi-patsaalla. Puupäähattu-palkinnon Juba Tuomola sai vuonna 2000. 
Uutisen lähde: www.minedu.fi
 
  • CuRec 1/2009
  • CuRec 2/2009
  • CuRec 3/2009
  • CuRec 1/2010
  • CuRec 2/2010
  • CuRec 3/2010
  • CuRec 4/2010
  • CuRec 1/2011
  • CuRec 2/2011
  • CuRec 3/2011
  • CuRec 4/2011
  • CuRec 1/2012
  • CuRec 2/2012
  • CuRec 3/2012
  • CuRec 4/2012
  • CuRec 1/2013
  • CuRec 2/2013