Onko sinulla kasa mummon vanhoja villalankakeriä kaapissasi? Entä omistatko virkkuukoukun ja muistat, kuinka ketjusilmukoita virkataan? Haluaisitko saada langoistasi aikaan jotakin helppoa ja hauskaa? Suosittelen lämpimästi seuraavanlaisen verhon valmistamista!

Valitse ensimmäiseen verhotyöhön paksu virkkuukoukku, näin etenet työssäsi sukkelammin. Itse käytin koukkua nro 8. Valitse langoistasi kaksi kerää ja aloita ketjusilmukoiden virkkaaminen. Jätä reilun mittaiset langanpäät, ovat hyödyksi verhon kiinnitysvaiheessa. Ketjusilmukka virkataan vetämällä lanka silmukan läpi.

Sitten annat vain palaa! Virkkaat haluamasi pituisia ja värisiä ketjusilmukkapötköjä. Tämä on sopivaa puuhaa esim. leffaa katsellessa, työ ei vaadi suurta keskittymistä. Yksinkertainen työ toimii itselläni rentouttavana tekemisenä, saan käsilläni kaunista aikaan ilman suurta ponnistelua!

Kun pötköjä on riittävästi, on kiinnittämisen aika. Omani kiinnitin metallihenkariin. Koska käytin pötköissä kahta lankaa, oli kätevää solmia langanpäät rusetiksi henkariin. Toiseen päähän jätin langanpäät roikkumaan, ne voi toki myös päätellä.

Lopuksi kokosin verhon yhden pötkön avulla nippuun ja seinään kiinni. Persoonallinen parvekkeen oven verhoni oli valmis!

Omastani tuli sävyiltään maanläheinen, seuraavaksi voisin tehdä värikkäämmän version tyttöjen huoneen oviaukkoon. Tällaisen verhon valmistamiseen voivat lapsetkin osallistua. Jos virkkuukoukku ei vielä pysy käsissä, ketjusilmukoita voi virkata myös sormin. Voit tietenkin suunnitella verhostasi millaisen haluat, leveämmän tai lyhyemmän, kiinnittää sen vaikka oksaan tai mihin ikinä keksitkin.
Jämälankaverho on tekijänsä näköinen, iloinen työ ja pienentää ilahduttavasti lankavarastoja! Tartu koukkuun!

Ajatuksen ja innon verhoon sain Anu Tiilikaisen ja Tiina Toikan Ideakirjasta.

Tämän verhon valmisti, ohjeen kirjoitti ja kuvasi Satu Vikström, ohjaustoiminnan artenomi (AMK) -aikuisopiskelija
http://satunkaa.blogspot.com/2009/09/taman-tyton-verho.html