Joan Miró

Katalonialaisen Joan Mirón (1893-1983) näyttely keskittyy veistoksiin, joiden rinnalla nähdään veistosten muotokieleen linkittyviä maalauksia, piirustuksia ja grafiikkaa.
Miró oli yksi 1900-luvun valovoimaisimmista ja tuotteliaimmista taiteilijoista maanmiehensä Picasson rinnalla. Hän oli monilahjakkuus, taidemaalari, graafikko, kuvanveistäjä, keraamikko ja tekstiilitaiteilija, joka siirtyi sujuvasti taiteenlajista toiseen pitkän uransa aikana. Mirón paletin sininen, punainen, keltainen, vihreä ja musta ovat tulleet tutuiksi niin hänen maalauksissaan, litografioissaan, etsauksissaan kuin veistoksissaankin. Aiheissa toistuvat usein eläimet, kasvit, hyönteiset,tähdet ja komeetat.

Joan Miró: Querelle d’amoureaux I / Rakastavaisten riita I ( sarjasta "Allegro vivace"), 1981, litografia
Courtesy Galerie Lelong / Photo Fabrice Gibert.
© Successió Miró - Adagp, Paris / KUVASTO 2011

Kausi:
4.3.2011–12.6.2011
www.emma.museum


Tor Arne

Joan Mirón näyttelyn rinnalla nähdään suomalaisen Tor Arnen (s. 1934) maalausnäyttely. Arne kuuluu Vapaan taidekoulun kasvatteihin, jotka tekivät värimaalausta tunnetuksi Suomessa. Hänen abstrakteina näyttäytyvät teoksensa pohjautuvat luonnon havainnointiin.
Arnen mukaan yksi oleellinen osa hänen teostensa sisältöä on, impressionismin pyrkimysten tavoin, värin muuttuminen valoksi. Lukuisia gallerianäyttelyitä pitäneen Arnen töitä nähdään nyt ensimmäistä kertaa taidemuseonäyttelyssä

Kausi:
4.3.2011–12.6.2011
www.emma.museum


MARIMEKKOELÄMÄÄ - 60 vuotta väriä, raitaa ja muotoja

Designmuseon juhlavuotta kunnioittava näyttely Marimekkoelämää kertaa Marimekon historiaa 60 vuoden ajalta, aina sen perustamisesta 1951 lähtien.
Marimekko on jo lähes 60 vuoden ajan värittänyt suomalaisten elämää raikkaalla ja ennakkoluulottomalla suunnittelullaan. Designmuseon juhlavuotta kunnioittava näyttely Marimekkoelämää kertaa Marimekon historiaa 60 vuoden ajalta, aina sen perustamisesta 1951 lähtien. Näyttely herättää nostalgisia muistoja niissä, jotka ovat eläneet yrityksen historian alkuvuosikymmeninä, ja tutustuttaa Marimekon historiaan ne, joilla ei ole omakohtaisia kokemuksia tuolta ajalta. Näyttely on runsas, värikäs, hätkähdyttävä ja hauska aikamatka Marimekon historiaan. Tarinat, tapahtumat ja legendat luovat pohjan näyttelylle, joka esittelee myös vuosikymmeniä unohduksissa ollutta materiaalia.

Vuokko Nurmesniemi, Jokapoika paidat / shirts 1956,
Piccolo painokangasmalli / pattern 1953.
Photo Rauno Träskelin.

Kausi:
17.3.2011–29.5.2011
www.designmuseum.fi


Kontakti

Mari Isotalo, Satu Kiuru, Salla Laurinolli, Samuli Laurinolli, Antti Oikarinen, Pilvi Ojala, Vilja Tamminen ja Mirva Valvanto
"Kontakti" kokoaa yhteen kahdeksan mielenkiintoista, keskenään erilaista, taiteentekijää Kanta-Hämeestä. Kuvataiteen eri osa-alueet ovat näyttelyssä monipuolisesti edustettuina maalausten, valokuvien, videoiden, veistosten ja installaatioiden kautta.

Kausi:
25.2.2011–25.4.2011
www.hameenlinna.fi/taidemuseo


Punahilkka

Punahilkka esittelee seitsemän naistaiteilijan tuotantoa. Mukana Kaarina Alsta, Anna-Liisa Hakkarainen, Petra Innanen, Pirkko Lepistö, Stiina Saaristo, Heli Tuhkanen ja Katja Tukiainen.
Seitsemän taiteilijaa, kaikki naisia. Kaikilla on tarinoita kerrottavanaan, omalla tyylillään ja tavallaan. Tämä on taidehistorioitsija Satu Itkosen kuratoiman Punahilkka-näyttelyn lähtökohta.

Näyttelyn nimi, Punahilkka, löytyi Petra Innasen animaatiosta, aikuisille tehdystä Grimmin klassikkosadun uustulkinnasta. Nimi sopii myös ulottuvuuksiin ja teemoihin, jotka yhdistävät näyttelyn taiteilijoita: naiseus, satumaisuus, värikkyys, kertovuus ja tarinallisuus, viattomuuden ja vaaran yhdistelmät. Ja tärkeimpänä: lupaus onnellisesta lopusta. Sadun Punahilkka ei ole oppinut varomaan pahaa, ja satua on luettu myös nuoren tytön matkana omaan itseensä ja sisäisen maailmansa mörköihin sekä kasvuna seksuaalisuuteen, naiseksi.

Vaikka satu ei anna armoa pahantekijälle, uskaltavat Punahilkan taiteilijat - kukin omalla erityisellä tyylillään - uskoa onnelliseen loppuun. Se johtuu ehkä halusta ymmärtää toista ihmistä kuin myös viisaan ja suvaitsevan huumorin sävyttämästä suhteesta kuvattaviin aiheisiin ja myös itseen taiteilijana. Useissa teoksissa katsojaa haastetaan lapsenuskoiseen katsomiseen, leikkiin ja eläytymiseen.

Punahilkka-näyttely oli esillä Oulun taidemuseossa kesällä 2010 kuuden taiteilijan voimin; Lahteen kutsuttiin mukaan myös Heli Tuhkanen. Osa Lahdessa nähtävistä teoksista on uusia, näyttelyyn varta vasten valmistettuja

Kausi:
11.2.2011–25.4.2011
www.lahdenmuseot.fi

Katja Tukiainen
Strawberry Bomb
2009
öljy kankaalle

kuvat: ko. museoiden lehdistökuvat
teksti: Kukka Heiskanen ohjaustoiminnan artenomi- opiskelija (AMK)