CuRec-verkkolehti
  • Käden jälki
  • Ideavakka
  • Tiedon jyvät
  • Sanakannel
  • Viisasten kivi
  • Ajan pirta
  • Kulttuuripeili
  • Galleria

Onni, missä?


Elämä tässä ja nyt.
Onni ei tule siihen etsien.
Onni voi kulkea perässä, oikopolkuja.
Edelläsi, sinun huomaamatta
Ja tulla vastaan,
Kun sitä vähiten odotat.

Eeva, positiivarit.fi


Elämä tässä ja nyt. Onnellisuus siellä ja huomenna? Onnellisuudesta puhutaan paljon ja jokainen meistä miettii varmasti joskus, että mitä se onnellisuus on ja miten se näkyy omassa elämässä. Edellisen onnirunon kirjoittaja kokee onnen tulevan hiipien, kuin varas yöllä. Ilman että osaamme odottaa tai kaivata sitä. Tai ehkä osaammekin, mutta meidän ei kannattaisi, koska onnea on kovin hankala etsiä.

Välillä tuntuu, että onnellisuudesta on tehty iso saavuttamaton möhkäle jota on hankala saada käsiin ja lopulta kun sen saa,  on sen käsissä pitely hankalaa. En usko, että onnellisuudesta voikaan aina pitää kiinni kaksin käsin. Ehkä se on tuleva ja menevä olotila, joka joskus tulee hetkeksi, vain aamukahvin ajaksi, mutta joka voi joskus viipyä pidempäänkin…

Ystäväni vertasi onnellisuutta nälkään ja janoon. Nälkäisinä tiedämme, mitä meidän tulee tehdä jotta saavutamme jälleen tasapainoisen ja hyvän olon. Ihan yhtälailla, kun olemme onnettomia, on meidän mahdollista kuitenkin etsiä sitä ravinnetta, että olisimme onnellisempia. Usein ne pienet välipalat ympärillämme ovatkin niitä paljon tärkeämpiä ravintolähteitä kuin ne kolmen ruokalajin illalliset, jotka eivät lopulta pidä nälkää sen loitompana kuin keksisuklaatkaan.

Vaikka itsekin ajattelen, että onnellisuus on usein vain tulevaa ja menevää, en heitä silti hukkaan toivoa, että pienillä jokapäiväisillä valinnoilla voin kuitenkin parantaa sen hetkistä onnellisuuden tilaa. Ja ehkä jopa saavuttaa pitkäaikaisen onnellisuuden? Enkö voisi aloittaa jokaisen aamun päättämällä, että tänään olen onnellinen! Ilman sen suurempaa syytä.

Koska onnellisuus on kuitenkin hyvin pitkälle meidän omista pienistä valinnoista kiinni, niin miksi siis odotamme jotain suurta ollaksemme onnellisia? Istutetaan se puu tänään, eikä huomenna, sillä elämähän on tässä ja nyt. Olisiko se onnellisuuskin tässä ja nyt?

 

 

Teksti ja kuvat: Maija Autio, ohjaustoiminnan artenomi (AMK) -opiskelija

 
  • CuRec 1/2009
  • CuRec 2/2009
  • CuRec 3/2009
  • CuRec 1/2010
  • CuRec 2/2010
  • CuRec 3/2010
  • CuRec 4/2010
  • CuRec 1/2011
  • CuRec 2/2011
  • CuRec 3/2011
  • CuRec 4/2011
  • CuRec 1/2012
  • CuRec 2/2012
  • CuRec 3/2012
  • CuRec 4/2012
  • CuRec 1/2013
  • CuRec 2/2013