Esimies toimii työyhteisössä esimerkkinä alaisilleen, joten hänen teoillaan, sanoillaan ja nonverbaalisella viestinnällään on koko työyhteisön hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys. Esimiehen työ on siten vastuullista myös muun kuin yrityksen tekemän tuloksen suhteen, ja oikeastaan nämä kaksi eivät olekaan toisistaan irrallisia asioita, vaan työyhteisön hyvinvointi vaikuttaa suoraan yhteisön tekemään tulokseen.

Esimiehen tulee kyetä tarkkailemaan ja tunnistamaan työyhteisön dynamiikkaa ja työntekijöiden välisiä sosiaalisia suhteita, puuttua yhteisöä vahingoittavaan toimintaan sekä edesauttaa hedelmällisen yhteistyön ja toiminnan syntymistä. Esimiehen tulee myös ymmärtää työyhteisön hyvinvoinnin arvo yhteisön tulokselle ja laadukkaan työn tekemiselle.

Esimiehen tulee olla kohdattavissa

On selvää tieteellistä näyttöä sille, että ihminen joka tuntee olonsa arvostetuksi ja panoksensa tarvituksi työpaikallaan, tekee työnsä tehokkaammin ja on siinä tuotteliaampi kuin sellainen työntekijä, joka tuntee olevansa työyhteisössä kasvoton. Siksi esimiehen tulee olla perillä siitä, ketkä hänen työyhteisössään työskentelevät ja tehdä itsensä saavutettavaksi näille ihmisille. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimiehen kanssa pääsee halutessaan kontaktiin mielekkäällä tavalla.

Mielekäs tapa voi olla se, että esimiehen ovi on auki aina silloin, kun hänellä ei ole muuta tapaamista. Se voi olla myös sähköposti, johon saa vastauksen 48 tunnin sisällä tai mikä tahansa muu fyysinen tapa. Tärkeintä on se, että siitä välittämättä, missä kohtaa yhtiön organisaatiorakennetta työntekijä työskentelee, hänellä on tasavertainen oikeus ja mahdollisuus tavata esimiehensä ja oikeastaan vielä tärkeämpää on se, että tämän kohtaamisen aikana työntekijä tulee nähdyksi ja kuulluksi eli esimies on tilanteessa läsnä muutenkin kuin fyysisesti.

Ryhmän ja yksilön ohjaamista

Esimiehen tehtävänä on omalla käyttäytymisellään luoda ja edesauttaa turvallisen ilmapiirin syntyä työpaikalla. Tämä tapahtuu ryhmänohjaustaitojen, kuten vaikkapa konfliktien puuttumiseen oikealla tavalla, tai ryhmämotivoinnin avulla, mutta myös avoimella ja pitkäjänteisellä yksilöohjauksella.

Yksilöohjaaminen merkitsee tässä yhteydessä sitä, että työntekijälle annetaan sopivan haasteellisia tehtäviä ja aikatauluja, jotka motivoivat työntekoon eivätkä sabotoi sitä, mutta myös työntekijälle annettuja mahdollisuuksia kehittyä työssään ja edetä työpaikallaan.

Yksilöohjaukseen, kuten ryhmänkin ohjaamiseen, liittyvät olennaisesti myös tunnetaidot. Työpaikalla tunteiden ei pitäisi olla kiellettyjä tai niitä ei tulisi pyrkiä kääntämään ”pois päältä”, vaan työyhteisössä tulisi keskittyä tunteiden hallitsemiseen ja niiden valjastamiseen hyötykäyttöön. Esimiehen tulisikin osoittaa tässä mallia mutta myös tukea ja kannustaa työntekijöitään pääsemään tunteidensa liki siten, että niiden tuomat viestit työyhteisössä voitaisiin avata ja käsitellä ja näin ollen yhteisön hyvinvointia ja toimivuutta kehittää.

Esimiehen tehtävä on myös antaa avointa ja rakentavaa palautetta työntekijän suorituksesta ja toiminnasta työyhteisössä. Tähän mielestäni kuuluu myös velvollisuus kohdata mahdolliset ongelmat, jotka johtuvat työntekijän tavasta toimia sosiaalisissa tilanteissa ja ohjata häntä muutokseen. Esimerkkinä voidaan ajatella vaikka työpaikkakiusaajaa. Läsnäoleva esimies huomaa kyllä työyhteisönsä pahoinvoinnin. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan esimiehen on ryhdyttävä ilmapiirin parantamiseksi myös sanoista tekoihin, jos hän mielii pitää yhteisönsä tuotteliaana ja kasvattaa sitä.

Työyhteisön edun ajattelu tulee olla esimiehen mielessä jo työntekijöitä rekrytoitaessa. Hyvä esimies valitsee tiimiinsä sellaisia osaajia, jotka täydentävät paitsi toisiaan myös esimiehen omaa osaamista. Erilaisuudessa on siis voimaa. Yhtä tärkeää on myös se, että työntekijöiden persoonallisuudet toimivat yhdessä yrityksen ja työyhteisön parhaaksi. Se ei välttämättä tarkoita sitä, että kaikki ovat kuin samasta puusta veistettyjä, mutta toimivassa yhteisössä ihmisten arvopohjat ovat lähellä toisiaan.

Esimiehen tulee ansaita luottamus

Esimies on siis esimerkki, tukija, näkijä, kokija, tuntija ja asioiden liikkeellepanija sekä vastaanottaja. Hän on jatkuvassa kommunikaatiossa työyhteisönsä kanssa ja sen dynaaminen toimija ja parantaja. Esimiehen tulee olla reilu ja luotettava, hänen tulee suhtautua alaisiinsa tasavertaisesti ja hänen päätöksensä tulee olla kautta linjan oikeudenmukaisia ja perusteltavissa. Vain siten hän voi ansaita työntekijöidensä luottamuksen.

Ilman luottamusta esimiehen työnteko muuttuu hedelmättömäksi ja työyhteisön motivaatio vähäiseksi. Työnteko ei ole tällöin tapa toteuttaa osaamistaan vaan väline aineellisen saavuttamiseksi. Tällainen työyhteisö saattaa kyllä pysyä näennäisesti kasassa, mutta sen on mahdotonta yltää huippusuorituksiin tai mihinkään innovatiiviseen työskentelyyn.

Teksti: Julia Turunen, ohjaustoiminnan artenomi (AMK) -opiskelija

Lähteet:
Järvinen, P. 2004. Onnistu esimiehenä. Helsinki: WSOY.
Puro, J.-P. 2002. Esimiehen viestintätaidot. Helsinki: WSOY.