Ennalta ehkäisevä työterveyshuolto tehostuu

Ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista maksetaan 60 prosentin korvaus niille työnantajille, jotka ovat sopineet yhdessä työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamisesta työpaikalla.

Jos työkyvyn hallinnan toteuttamisesta ei sovita, Kansaneläkelaitoksen maksama korvaus ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista on 50 prosenttia.

Työkyvyn hallinnalla, seurannalla ja varhaisella tuella tarkoitetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhdessä sopimia työpaikan tarpeisiin perustuvia käytäntöjä, joiden avulla huolehditaan työntekijöiden työkyvyn edistämisestä ja työkyvyttömyyden ehkäisemisestä.

Uudistus on osa Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA) ja hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen työelämätyöryhmän ehdotuksia.

Hallitus esitti lain vahvistamista torstaina 2. joulukuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina.

Laki tulee voimaan 1.1.2011.

Yksityisten sosiaalipalvelujen omavalvontaa vahvistetaan

Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajalla tulisi olla omavalvontasuunnitelma toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi. Lisäksi heidän olisi vastattava siitä, että asiakkaalle järjestettävä palvelukokonaisuus täyttää sille asetetut vaatimukset.

Hallitus esitti torstaina 2. joulukuuta uuden lain säätämistä yksityisistä sosiaalipalveluista. Sillä kumottaisiin voimassa oleva laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle perjantaina.

Esityksen tavoitteena on vahvistaa palvelujen tuottajan velvollisuutta oma-aloitteisesti huolehtia asiakkaalle tarjoamiensa palvelujen laadusta sekä vahvistaa ohjausta ja neuvontaa ensisijaisina valvonnan keinoina. Palvelujen valvontaan käytettävissä olevat voimavarat kohdennettaisiin nykyistä tehokkaammin sinne, missä valvonnan tarve on asiakkaiden hyvinvoinnin kannalta suurin.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) myöntäisi toimiluvan tuottajille, jotka tuottavat ympärivuorokautisia palveluja useamman kuin yhden aluehallintoviraston toimialueella.

Ilmoituksenvaraisten palvelujen rekisteröintiä ja valvontaa koskevia säännöksiä selkeytettäisiin. Kotipalvelun tukipalveluista ja vastaavista palveluista sekä yksityisestä päivähoidosta tulisi edelleen tehdä ilmoitus kunnalle, mutta näitä palveluja ei merkittäisi yksityisten palvelujen antajien rekisteriin. Ensisijainen valvontavastuu säilyisi kunnalla. Verohallituksen on tarkoitus tarkistaa omaa ohjeistustaan niin, että rekisteriin merkitseminen ei enää olisi edellytys palvelujen arvonlisäverottomalle myynnille.

Kotihoitokokeilua jatketaan myös seuraavina vuosina

Vuoden 2005 alusta aloitettua kotihoidon kokeilua ehdotetaan jatkettavaksi vuoden 2014 loppuun. Kokeilu on tarkoitus vakinaistaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, valvontaa ja rakenteita koskevan lainsäädännön valmistelun yhteydessä.

Kotihoidon kokeilulain avulla on muun muassa helpotettu yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välillä. Asiakkaiden ja potilaiden tiedot on voitu koota kotihoidon toimintayksikössä yhteen rekisteriin, joka on kaikkien kotihoidon työntekijöiden käytössä.

Kokeilussa jo mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät voisivat jatkaa kokeilua varten rakennettujen asiakas- ja potilasrekisteriensä käyttöä kokeilulakien mukaisesti. Jos kokeilun aikana toteutuisi kuntien yhdistymisiä, muutoksen jälkeen muodostuvassa uudessa kunnassa olisi mahdollista soveltaa kokeilua koskevia säännöksiä. Kotihoitokokeilu voisi jatkua myös uusilla yhteistoiminta-alueilla.

Hallitus päätti torstaina 2. joulukuuta asiaa koskevan esityksen sisällöstä. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle perjantaina.

Syrjäytymistä torjuvia käytäntöjä palkittiin

Stop köyhyys! -teemavuoden kolme parasta köyhyyttä ja syrjäytymistä torjuvaa käytäntöä palkittiin tiistaina 30. marraskuuta Unelmat käytäntöön -tilaisuudessa Helsingissä. Kilpailun voitti Oulun kaupungin yhteisötoiminta, jossa oululaiset on otettu mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan lähiympäristössään. Toisen sijan jakoivat Vailla vakinaista asuntoa ry:n liikkuva Laguuni-kahvila ja naantalilaisen Waihtoehto ry:n joulutapahtuma niille, joilla ei ole mahdollisuutta kokea joulun tunnelmaa kotona.

Palkintojenjakotilaisuudessa puhuneen peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan Euroopan unionin köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi on tuonut köyhyyteen liittyvät ongelmat näkyviksi.

"Köyhyys on moniulotteinen ilmiö, joten myös ratkaisukeinoja tarvitaan monenlaisia. Pelkällä rahalla köyhyyden ja syrjäytymisen ongelmista ei selvitä. Sen sijaan moniammatillisella otteella päästään pureutumaan taloudellisen ahdingon lisäksi ihmisen terveyden, työn, koulutuksen ja sosiaaliturvan kokonaisuuteen. Nyt palkitut hyvät käytännöt ovat esimerkkejä innovatiivisista tavoista lisätä osallisuutta", ministeri sanoi.

Kilpailun järjesti Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry), ja siihen osallistui yli 50 hanketta. Kilpailun 12 parasta käytäntöä on koottu esitteeseen "Osallisuus kiinnittää elämään", joka löytyy Stop köyhyys! -verkkosivuilta.

Vuosi 2010 on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Suomessa teemavuoden pääaiheeksi on valittu osallisuus ja yhteenkuuluvuus. Tapahtumissa ja hankkeissa puheenvuoro annetaan köyhille ja syrjäytyneille sekä heidän kanssaan työskenteleville vapaaehtoistyöntekijöille, järjestöille ja sosiaalityöntekijöille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi teemavuoden toteutusta Suomessa. Hanketta rahoittavat sosiaali- ja terveysministeriö ja Euroopan unioni.

Neuvottelukunta: Palvelujen kohdentaminen ja nuorten omien verkostojen hyödyntäminen ehkäisevät syrjäytymistä

Palvelujen ulkopuolelle jäävien ja erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tulee edistää kohdentamalla ja vahvistamalla heille suunnattuja ennalta ehkäiseviä palveluja. Näin ehdotetaan lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan raportissa, joka luovutettiin peruspalveluministeri Paula Risikolle 26.11.2010. 

Raportissa esitettävät toimenpiteet koskevat muun muassa koko perheen hyvinvointia tukevien terveystarkastuksien toteuttamista, oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämistä sekä terveystarkastuksien järjestämisestä 17-vuotiaille opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville. 

- Toistaiseksi palvelujen ulkopuolelle jäävien ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin on kiinnitetty liian vähän huomiota. Heidän tavoittamisensa ja tukemisensa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää, sillä ongelmien ehkäisy on aina ensisijaista ja helpompaa kuin niiden korjaaminen. Palveluita on tarpeen kohdentaa niille, jotka tarvitsevat erityistä tukea, totesi Risikko.

Neuvottelukunta ehdottaa uusien ennakkoluulottomien ratkaisujen kehittämistä ja matalan kynnyksen paikkojen lisäämistä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Palveluista tiedottamisessa ja nuorten tavoittamisessa voisi heidän mukaansa hyödyntää nuorten käyttämiä omia verkostoja, kuten sosiaalista mediaa.

- Meidän on kiinnitettävä huomiota lasten ja nuorten psyykkistä kasvua ja kehitystä edistäviin vuorovaikutussuhteisiin ja näitä suhteita tukevaan ympäristöön. Lasten ja nuorten mielenterveyttä tulisi vahvistaa myös siten, että lapset ja nuoret kokevat tulevansa kuulluiksi ja voivansa vaikuttaa omiin asioihinsa, totesi Risikko.

Neuvottelukunta myös ehdottaa palvelujen yhteensovittamista, moniammatillisen osaamisen kehittämistä lääkärien, hoitajien ja sosiaalialan ammattilaisten kesken sekä eri hallinnonalojen yhteistyön edistämistä.

Neuvottelukunnan laatiman raportin "Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi - lasten ja nuorten neuvottelukunnan toimenpide-ehdotukset" tarkoituksena on tukea lainsäädäntöön ja jo olemassa oleviin esimerkiksi Kaste-ohjelman kehittämislinjauksiin sisältyviä uudistuksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

STM kerää kommentteja Lastensuojelun kansallisista laatusuosituksista

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kansalaisilta ja lastensuojelun ammattilaisilta kommentteja luonnokseen Lastensuojelun kansallisista laatusuosituksista. STM:n, Kuntaliiton ja eri toimijoiden yhdessä valmistelema ehdotus laatusuosituksiksi on kommentoitavana 17.12.2010 saakka Lastensuojelun käsikirjassa.

Kansallisten laatusuositusten tavoitteena on tukea arjen lastensuojelutyötä ja lapsi- ja perhelähtöistä toimintatapaa sekä varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa ajoissa tarvitsemansa avun tai palvelun. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa kuntien ehkäisevä työ, lasten, nuorten ja perheiden varhainen tukeminen sekä lastensuojelutyön kustannustehokkuus.

STM toivoo kommentteja erityisesti siitä, kuinka esitetyt laatusuositukset tukevat tavoitteiden toteutumista, miten laatusuositusten toimeenpanoa voidaan tukea ja kuinka suositusten toteutumista pitäisi seurata paikallisesti ja kansallisesti.

Kansalaisten ja ammattilaisten kommentit kerätään kyselylomakkeen avulla osoitteessa www.lastensuojelunkasikirja.fi

Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2011

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti tänään 24. marraskuuta elinaikakertoimen vuodelle 2011. Elinaikakerroin on 0,98689.

Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu. Jos keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä.

Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1949 syntyneiden vuonna 2011 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 1,311 prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2011 myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta.

Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaa ensi vuonna myönnettäviin työeläkelakien mukaisiin perhe-eläkkeisiin ja luopumistukiin.

Elinaikakerrointa sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Tavoitteena on, että työntekijät korvaisivat elinaikakertoimen eläkettä pienentävää vaikutusta olemalla työelämässä nykyistä pidempään.

Lapsen edun on ohjattava varhaiskasvatuksen kokonaisuudistusta 

 Lapsen edun huomioon ottaminen on tärkein periaate varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamisessa. Sosiaali- ja terveysministeriössä on yhteistyössä kaikkien keskeisten sidosryhmien kanssa valmisteltu päivähoitolain kokonaisuudistusta varhaiskasvatusta koskevaksi laiksi jo monen vuoden ajan. Uudistettavan lain on turvattava lapsen oikeus laadultaan hyviin varhaiskasvatuspalveluihin sekä vanhempien oikeus saada lapselleen päivähoitopaikka.

Kokonaisuudistus tarvitsee tuekseen rahoituksen, jota ei tässä taloudellisessa tilanteessa saatu valtion kehysneuvotteluissa eikä ensi vuoden talousarviossa. Sosiaali- ja terveysministeriössä tehtyjen alustavien laskelmien mukaan esitetyt päivähoitolain uudistamistoimet maksaisivat noin 200 miljoonaa euroa.

Tavoitteita pyritään saavuttamaan ilman lain osittaisuudistuksia

Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä laajan valmistelutyön eteenpäin viemistä. Suunniteltuja lain osittaisuudistuksia ei kuitenkaan nyt viedä eteenpäin, vaan STM:ssä pohditaan, millä muulla tavoin näitä hyviä tavoitteita voisi saavuttaa. Tavoitteena on edistää erityistä tukea saavien lasten asemaa päivähoidossa sekä varhaiskasvatuksen suunnittelua niin valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden kuin lapsikohtaisen suunnitelman kautta.

Peruspalveluministeri Paula Risikko tapaa asian tiimoilta varhaiskasvatuksen neuvottelukuntaa sekä alan ammattijärjestöjä.

Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä

Varhaiskasvatuksessa toimii monia eri ammattiryhmiä, joiden näkemykset eivät aina kohtaa. Valtioneuvoston asettaman varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan keskeisin tehtävä on ollut sekä ensimmäisellä toimikaudella (2005-2007) että nyt toisella toimikaudella (2008-2010) löytää yhteisiä näkemyksiä siitä, miten varhaiskasvatusta tulee kehittää. Neuvottelukunnassa on edustajia kaikista varhaiskasvatuksen keskeisistä sidosryhmistä.

Varhaiskasvatuksen kokonaisuudistuksen tarpeellisuudesta on laaja yksimielisyys, mutta näkemykset kehittämistoiminnasta ovat vaihdelleet sekä varhaiskasvatusta käsittelevissä useissa eri työryhmissä että neuvottelukunnassa.

Keskustelut varhaiskasvatuksen/päivähoidon hallinnoinnista ovat hidastaneet päivähoitolain uudistamista. Valtionhallinnossa päivähoidon hallinnoinnista sen eri muotoineen vastaa sosiaali- ja terveysministeriö, jonka vastuulla on myös pääosa perheiden palveluista. Esiopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan hallinnoinnista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Hoito ja opetus toteutetaan ehyenä kokonaisuutena

Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, joka koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen muodostamasta kokonaisuudesta ja joka edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Julkisia varhaiskasvatuspalveluita ovat päiväkotihoito, perhepäivähoito, avoimet varhaiskasvatuspalvelut, esiopetus sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta.

Kansainvälisesti Suomea pidetään edelläkävijänä varhaiskasvatuksen järjestämisessä. Muissa maissa vasta tavoitellaan jokaisen lapsen yhtäläistä oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen.

Suomessa pienten lasten hoito- ja kasvatusjärjestelmän kehittämisen keskeisiä periaatteita ovat olleet palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuus, lasten välisen tasa-arvon turvaaminen, erityistä tukea tarvitsevien lasten mukaan ottaminen, vaihtoehtojen luominen perheille ja palvelujen kohtuullinen hinta. Suomalaisen varhaiskasvatuksen ehdottomana vahvuutena on se, että päivähoidossa lasten hoito ja opetus toteutetaan ehyenä kokonaisuutena, mikä on myös lapsen etu.

Kaikkien uutisten lähde: http://www.stm.fi