Kulttuuriomaisuuden luettelointi käynnissä

Kulttuuriomaisuuden luettelointia valmistellaan vuosina 2010–2011 Museoviraston, Kansallisarkiston ja Kansalliskirjaston toimesta yhteistyössä Valtion taidemuseon kanssa.

Kulttuuriomaisuuden kohdeluettelo on tarkoitettu viranomaiskäyttöön ja se kattaa sekä rakennetun ympäristön, kirjastot, arkistot ja museot että muinaisjäännökset. Kohdeluetteloa voidaan soveltaa sekä siviili- että sotilasviranomaisten poikkeusoloja koskevassa varautumissuunnittelussa että normaaliolojen riskienhallinnassa. Tavoitteena on välittää jatkossa tietoa kohteiden omistajille mm. paloriskeihin varautumisesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti keväällä 2010 kulttuuriomaisuuden suojelun neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan tehtävänä on koordinoida kulttuuriomaisuuden suojeluun liittyviä tehtäviä yli organisaatiorajojen sekä mm. vastata kulttuuriomaisuuden luetteloinnista.

Ministeriön lisäksi neuvottelukunnassa ovat edustettuna Museovirasto, Kansalliskirjasto, Kansallisarkisto, Valtion taidemuseo, sisäasiainministeriö, ulkoasianministeriö, puolustusministeriö, Suomen Kuntaliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry, Pääesikunta, ympäristöministeriö, Kirkkohallitus, ortodoksinen kirkollishallitus, ICOM Suomen komitea ry sekä ICOMOS Suomen osasto ry.

Neuvottelukunnan tehtävänä on mm. edistää kulttuuriomaisuuden suojeluun liittyviä kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä, tehdä esityksiä ja kehittää kulttuuriomaisuuden suojelua koskevaa tiedottamista, koulutusta, tutkimusta sekä muuta yhteistoimintaa eri tahojen kanssa ja edistää kulttuuriomaisuuden suojeluun liittyvien kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täytäntöönpanoa.

Lisätietoja luettelointihankkeesta:
- projektipäällikkö Minna Pesu, puh. 09 4050 9474 Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

Lisätietietoja neuvottelukunnasta:
- neuvottelukunnan puheen johtaja, neuvotteleva virkamies Hannele Seitsonen, puh. 09 160 77 77070 Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

Työryhmä: Hallinnonalarajat ylittävää yhteistyötä lapsi- ja nuorisopolitiikassa jatkettava tulevinakin hallituskausina

Valtioneuvostotasolla tehtyä työtä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin puolesta on jatkettava. Tavoite turvataan varmistamalla hallinnonalarajat ylittävän yhteistyön jatkuminen nykyisen politiikkaohjelman päättymisen jälkeen.

Työryhmä esittää kolmea vaihtoehtoista mallia hallinnon rakenteiden kehittämiseksi, jotta tavoite saavutetaan ja että lasten ja nuorten kasvamisesta ja hyvinvoinnista huolehditaan kokonaisvaltaiseksi. Työryhmä luovutti ehdotuksensa Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman ministeriryhmän puheenjohtajalle, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin mukaan hallituksen politiikkaohjelma on toiminut hyvin annettujen resurssien puitteissa. Vaikka politiikkaohjelmia kohtaan on esitetty kritiikkiä, Wallinin mielestä on tärkeätä, että nuorten ja lasten asiat ovat jatkossakin vahvasti esillä tulevien hallitusten työskentelyssä. – Kaikki sellainen, mitä voidaan tehdä nuorten syrjäytymisvaaran vähentämiseksi parantamalla varhaista puuttumista jo varhaislapsuudessa, on priorisoitava, Wallin sanoi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 1.10.2009 sekä ohjaus- että selvitysryhmän liittyen hallituksen politiikkariihen kannanottoon 24.2.2009. Selvitysryhmän tehtävänä oli laatia selvitys hallinnon rakenteiden kehittämisestä vastaamaan lasten ja nuorten kasvamisen ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen hoitamiseen varhaislapsuudesta työelämään.

Työryhmä esittää kolme vaihtoehtoista ratkaisumallia. Mielenkiintoa on erityisesti osoitettu Lapsi-, nuoriso- ja perheministeri -mallia kohtaan. Mallissa panostetaan poikkihallinnollisuuteen perustamalla lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ohjelmaministeri hallituskaudeksi.

Ohjelmaministerille kuuluisivat erikseen määriteltävät aihekokonaisuudet seuraavista ministeriöistä: opetus- ja kulttuuriministeriö, oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Ministerillä ei lähtökohtaisesti olisi muita vastuualueita valtioneuvostossa. Hänellä olisi kuitenkin oma virkamieskunta, joka olisi ”lainassa” neljästä osallistuvasta ministeriöstä. Talousarvion määrärahojen käytössä sekä lainsäädäntövalmistelussa käytettäisiin yhteistyömenettelyä, jolla varmistetaan sekä ohjelma- että vastuuministerin suostumus.

Selvitysryhmän muut esittämät mallit ovat koordinaation vahvistaminen Lapsi- ja nuoriso- ja perhepolitiikan kehittämisohjelman avulla tai kokoamalla lasten, nuorten ja perheiden asiat yhteen siten, että tästä kokonaisuudesta - sen talousarviosta ja sitä koskevasta lainsäädännöstä - vastaisi yksi ministeri.

Tämän lisäksi selvitysryhmä kannattaa seuraavia työryhmämuistiossa ehdotettuja esityksiä: lasten ja nuorten hyvinvointia koskevien tilastojen ja tutkimuksen tuottaminen tulee varmistaa, lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia koskevaa lainsäädäntöä tulee täsmentää, lainsäädäntöön tulee lisätä säännös lapsivaikutusten arvioinnista, lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuranta tulee ottaa tulevien hallitusten strategia-asiakirjojen erityisseurannan politiikkateemaksi. Lisäksi lapsi- ja nuorisopoliittista kehittämisohjelmaa ja kunnallista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa koskeva lainsäädäntöä tulee yhteen sovittaa.

Taiteen valtionpalkinnot 2010 Anneli Saulille, Pekka Tarkalle ja Aasia Helsingissä -yhdistykselle

Taiteen keskustoimikunta on myöntänyt taiteen valtionpalkinnot näyttelijä Anneli Saulille, filosofian tohtori Pekka Tarkalle ja Aasia Helsingissä -yhdistykselle. Suuruudeltaan 15 000 euron palkinnot luovutti ylijohtaja Riitta Kaivosoja tiistaina Helsingissä.  Taiteen valtionpalkinnot myönnetään tunnustuksena kolmen viiimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta taiteenalan hyväksi.

Palkintoperustelut:

Anneli Sauli (s. 1932) on suomalaisen elokuvahistorian merkkihenkilö, 1950-luvun Suomi-filmien valovoimainen tähti ja myös kansainvälisesti tunnettu näyttelijä. Hänen kuudelle vuosikymmenelle ulottuva uransa sisältää nelisenkymmentä elokuvaroolia, joista toistakymmentä ulkomailla tehtyä. Pitkän ja monivivahteisen uransa juuri elokuvanäyttelijänä aloittaneen Saulin ensimmäinen rooli oli elokuvassa Me tulemme taas vuonna 1953. Läpimurtonsa hän teki samana vuonna elokuvan Hilja maitotyttö nimiosassa. Rooli nosti hänet aikansa palvotuimmaksi naisnäyttelijäksi.

Sauli teki uransa kannalta kuitenkin rohkean ratkaisun ja lähti Saksaan luomaan elokuvauraa. Riskinotto kannatti: hän esiintyi yhteensä kahdessatoista saksalaiselokuvassa ja niiden lisäksi näytteli sikäläisissä tv-tuotannoissa ja teatterilavoilla. Suomeen palattuaan hän teki elokuvia, radiokuunnelmia ja teatteriesiintymisiä ennen kuin otti vakituisen kiinnityksen Joensuun Kaupunginteatteriin vuonna 1971. Joensuu piti hänet otteessaan aina vuoteen 1996, jolloin hän jäi eläkkeelle.

Annelin Saulin vahvasta panoksesta aikamme kulttuuri- ja taide-elämään kertoo hänen kykynsä heittäytyä uusiin haasteisiin yhä uudestaan. Pitkän teatteriuran jälkeen hän on näytellyt sekä tv-sarjoissa että palkintoja keränneissä elokuvissa, joista viimeisin on kuluvana vuonna ensi-iltansa saanut Saara Cantellin ohjaama Kohtaamisia. Saulin näyttelijäsuoritus elokuvassa on samalla sekä vahva että koskettava. Anneli Saulissa on edelleen sitä samaa valovoimaisuutta, jolla hän vangitsi katsojat 50-luvun valkokankaalla.

Pekka Tarkka (s. 1934) on kirjoittanut suomalaisesta kirjallisuudesta päivälehtikriitikkona yli 50 vuotta. Legendaarinen arvostelijan ura alkoi 1950-luvulla ja Helsingin Sanomista tuli vuosikymmenien mittaan hänen näkyvin ja kantavaäänisin komentokeskuksensa.

Valtalehden kulttuuritoimitus on tuulinen paikka elämäntyölle, mutta Tarkka on säilyttänyt profiilikriitikon linjansa edelleen jäätyään eläkkeelle lehtityöstä vuonna 2000.

Hän on aina kirjoittanut suomalaiselle lukevalle yleisölle kuin vertaiselleen, itseään korostamatta, kirjallisuutta palvellen. Tarkan ote nykykirjallisuuteen on syvästi traditiotietoinen ja siinä tuntuu vahvana tutkijatausta. Hänen arvostelujensa täsmällinen ja elävä ilmaisu on esikuvallista kulttuurijournalismia.

Lehtikritiikkien valtaisan määrän rinnalla hän on kirjoittanut kustannushistoriaa ja kirjallisuuden tutkimusta. Erityisesti Tarkka on teoksillaan tehnyt tunnetuksi kahden suomalaisen kirjallisuuden klassikon – Joel Lehtosen ja Pentti Saarikosken – elämää ja tuotantoa.

Aasia Helsingissä - festivaali on tarjonnut suomalaisyleisölle suurella asiantuntemuksella kuratoitua aasialaista näyttämötaidetta ja musiikkia jo 15 vuoden ajan. Tapahtuma on ollut aasialaisen teatteri- ja tanssiperinteen ainutlaatuinen esittelijä Suomessa ja koko läntisessä maailmassa. Laajan yleisöpohjan saaneelle festivaalille ovat järjestäjät vuosittain onnistuneet tuomaan huippuesiintyjiä, joita ei Pohjoismaissa muuten nähtäisi. Festivaalin erinomainen tarjonta on laajentanut yleisön käsityksiä näyttämötaiteesta yli länsimaisten käsitysten ja samalla syventänyt tietämystä aasialaisista teatteriperinteistä.

Esitysten yhteydessä on usein niiden taustoja ja kulttuuriperinnettä avaavia alustuksia, ja korkealuokkaisiin käsiohjelmiin ja verkkosivuihin on panostettu poikkeuksellisella tavalla. Monikulttuurisuutta edistävä yleisötyö ja lastenteatteriesitykset ovat olleet alusta pitäen merkittävä osa festivaalia, ja korkeakoulujen kanssa on järjestetty aihetta sivuavia kursseja ja tapahtumia. Korkeatasoinen festivaali on tehnyt työtään määrätietoisesti ja kunnianhimoisesti, pienellä budjetilla ja suurella riskillä.

Palkinnolla halutaan kunnioittaa myös festivaalin kolmea voimahahmoa ja yhdistyksen perustajajäsentä: taiteellista johtajaa Jukka O. Miettistä, jota pidetään yhtenä maailman johtavista Aasian näyttämötaiteen tuntijoista, Veli Rosenbergia joka tunnetaan erityisesti Kiina-asiantuntemuksestaan sekä musiikkitieteilijä Reijo Lainelaa, joka on indonesialaisen musiikin asiantuntija.

Lastenkulttuurin tekijöitä palkittiin

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin jakoi tämänvuotiset Lapsenpäivä-palkinnot ja lastenkulttuurin valtionpalkinnot perjantaina 19. marraskuuta Helsingissä. Lapsenpäivä-palkinnon, suuruudeltaan 8 400 euroa, saivat Oulun kaupungin Mäntylä-Snellman päiväkoti sekä joensuulainen Teatteri Satama. Taiteen keskustoimikunnan myöntämät lastenkulttuurin valtionpalkinnot, suuruudeltaan 15 000 euroa, saivat valokuvataiteilija Päivi Setälä ja Sorin Sirkus.

Lapsenpäivä-palkinto jaetaan yhteisölle, joka on tehnyt merkittävää työtä lasten taideharrastuksen ja -kasvatuksen edistämiseksi. Lastenkulttuurin valtionpalkinto puolestaan myönnetään tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta lastenkulttuurin piiriin kuuluvasta ansiokkaasta työstä tai suorituksesta tai myös pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta lastenkulttuurin hyväksi.

Lapsenpäivä-palkintojen perustelut:

Mäntylä-Snellman päiväkoti, Oulu

Saamelaiset mieltävät itsensä yhdeksi kansaksi, alkuperäiskansaksi, joka asuu neljän valtion alueella. Heitä yhdistää oma kieli, kulttuuri, historia, elämäntapa ja identiteetti. Suomessa asuu noin 9 000 saamelaista ja heistä noin 60 prosenttia kotiseutualueensa ulkopuolella. Oulun seudulla saamelaisia asuu noin 600. Kieli on tärkeä avain omaan kulttuuriin ja sen arvostamiseen sekä ymmärtämiseen. Suomessa puhutaan inarin-, koltan- ja pohjoissaamea. Suomen saamelaisista noin kolmasosa puhuu saamea äidinkielenään; saamenkielisestä väestöstä pohjoissaamea käyttää noin 70–80 % sekä inarin- ja koltansaamea vajaa 15 % kumpaakin.

Oulun kaupungin Mäntylä-Snellman päiväkodissa on vuodesta 2002 vahvistettu Oulun seudun saamelaislasten omaa kulttuurista identiteettiä sekä saamelaisuuteen kasvamista. Vuodesta 2002 lähtien päiväkodissa on toiminut 2–5-vuotiaiden sekä esiopetusikäisten saamenkielinen varhaiskasvatuskerho. Toimintaa on ollut kehittämässä saamenkielinen lastentarhanopettaja. Syksystä 2010 Mäntylä-Snellman päiväkodissa on ollut saamenkielinen kokopäivähoito 1–6-vuotiaille.

Saamen kielen varhaiskasvatus noudattaa saamelaisalueella laadittua saamelaista varhaiskasvatussuunnitelmaa, jonka pohjalta päiväkodissa annettavaan saamenkieliseen varhaiskasvatukseen on laadittu oma saamelainen suunnitelma 'ARPLA'. Lisäksi Mäntylä-Snellman päiväkodissa annetaan perusopetuksessa oleville lapsille saamen kielen kotikielen opetusta.

On myös kiitettävää, että Mäntylä-Snellmanin päiväkotiin on luotu saamelaiskulttuuriin perustuva oppimisympäristö. Esillä on mm. saamelaiseen kulttuuriin liittyviä esineitä ja materiaalia, saamelaista kirjallisuutta, kuvia, kirjaimia, kirjoitettua tekstiä sekä saamelaista käsityötä.

Teatteri Satama, Joensuu

Teatteri Satama on sitoutumaton 13–17-vuotiaille nuorille suunnattu teatteri. Satamasta on muutaman toimintavuotensa aikana tullut merkittävä monikulttuurisuuden edistäjä Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa. Toiminnassa mukana olleista nuorista on parhaimmillaan 20 prosenttia ollut maahanmuuttajia tai ainakin toisen vanhemman kautta ulkomaalaistaustaisia.

Satama on toiminnallaan luonut nuorille turvalliset ja inspiroivat puitteet ilmaista itseään teatteritaiteen keinoin ja antanut eväitä kohti aikuisuutta yhteisöllisen taideharrastuksen parissa, ammattilaisten ohjauksessa. Teatterissa on valmistuntu teatteriesityksiä, jotka antavat ajateltavaa niin tekijöille kuin yleisöllekin. Toiminnan ideana on, että kunkin produktion tavoitteiden mukaisesti valitaan sopivat teatteritaiteen keinot ja tämän myötä produktiot edustavat niin perinteistä kuin soveltavaa ja vuorovaikutteista teatteria.

Teatteri Satama on monikulttuurinen nuorten yhteisö, jossa ruokitaan avoimuutta, turvallisuutta ja välittävää ilmapiiriä. Teatterityön yhteisöllisyys opettaa merkittäviä asioita elämästä; vastuunottoa, yhteistyötaitoja, oma-aloitteisuutta, joustavuutta, pitkäjänteisyyttä ja suvaitsevaisuutta. Teatteri Satamassa taide on väline toivon herättämiseen ja ylläpitämiseen sekä keino jäsentää ympäröivää todellisuutta. Satamassa etsitään keinoja kehittää persoonallista itseilmaisua ja vuorovaikutustaitoja, jotka kantavat läpi elämän.

Lastenkulttuurin valtionpalkintojen perustelut:

Päivi Setälä (s. 1962) on näkemyksellinen valokuvataiteilija ja on tehnyt lasten omaa tekemistä näkyväksi esimerkillisellä tavalla. Hänen lähtökohtanaan on lapsi itsenäisenä ja luovana toimijana. Päivi Setälä on rikastuttanut lastenkulttuuria kahdella omalla innovaatiollaan. Hän on Vähäx valottaa -lasten ja nuorten valokuvafestivaalin sekä Vauvojen värikylpy -pajojen ”äiti”.

Valtakunnallinen ja maailman ainoa lasten ja nuorten valokuvia esittelevä festivaali Vähäx valottaa järjestettiin ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten. Vauvojen värikylpy puolestaan on laajalti Suomessa ja kansainvälisesti levinnyt vauvaperheiden kuvataidepaja, jonka metodin kehittämisestä ja ohjaajakoulutuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta Setälä on vastannut.

Setälän johdolla Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkosto on ehtinyt lyhyessä ajassa profiloitua voimakkaaksi, luovaksi ja uusia taiteenaloja huomioivaksi toimijaksi. Yhteistyössä ovat mukana - paitsi päiväkodit, koulut ja taidemuseo - myös yliopisto ja sanomalehti.

Alle kouluikäisten kuvakulmat ovat innostaneet Setälää tutkimukseen asti. Väitöskirja aiheesta on valmistumassa. Valokuvataiteilija Päivi Setälä yhdistää esteettisen osaamisen ja tiedollisen kunnianhimon vahvaan taidekasvatukselliseen näkemykseen.

Tamperelainen Sorin Sirkus on 25 toimintavuotensa aikana ollut suomalaisen nuorisosirkustoiminnan merkittävä edelläkävijä. Visionäärisessä pioneerihengessä rakennettu toiminta on vuosien mittaan tavoittanut tuhansia eri-ikäisiä harrastajia. Monet sorilaiset ovat kouluttautuneet sittemmin ammattiin maailman parhaissa sirkuskouluissa ja työskentelevät nyt sirkusalalla Euroopassa ja maailmalla.

Sorin Sirkus on kehittänyt aktiivisesti koko nuorisosirkustoiminnan rakenteita ja sisältöjä. Taiteen perusopetuksen se aloitti ensimmäisten joukossa jo vuonna 1993. Sorissa työskennellään taiteen laajan oppimäärän opetussuunnitelman mukaan viidettä vuotta. Sorin Sirkus ei ole vain sirkuskoulu, vaan pikemminkin laaja-alainen sirkuskeskus. Koulun opiskelijat osallistuvat erilaisiin taideprojekteihin ja ovat mukana organisoimassa alan tapahtumia kotimaassa ja ulkomailla. Sirkuksella on myös laaja tilausesitysten ohjelmisto sekä leiritoimintaa, johon osallistuu myös koulun ulkopuolisia harrastajia.

Uusimpana avauksena Sorin Sirkus on aloittanut työskentelyn erilaisten erityisryhmien kanssa, osana valtakunnallista sosiaalisen sirkuksen ESRO-hanketta. Eurooppalaisessa Caravan-projektissa Sorin Sirkus vie suomalaista nuorisosirkusosaamista kansainvälisille areenoille.

Kaikkien uutisten lähde: http://www.minedu.fi