CuRec-verkkolehti
  • Käden jälki
  • Ideavakka
  • Tiedon jyvät
  • Sanakannel
  • Viisasten kivi
  • Ajan pirta
  • Kulttuuripeili
  • Galleria

Kokemuksia paperi- ja pahvityöstä

Kokemuksia paperi- ja pahvityöstä         

Osa uusista ohjaustoiminnan oppilaista pääsi ensimmäisessä periodissa paperi- ja pahvityön pariin. Useimmat tulivat kurssille avoimin mielin ilman suurempia odotuksia, joillain oli jonkinlainen mielikuva siitä, mitä jatkossa tehdään. Joillekin kurssin nimi vaikutti hieman tylsältä, jotkut uskoivat paperi- ja pahvitöiden olevan automaattisesti mielenkiintoisia, koska kaikenlainen askartelu on mieluisaa.

Ensimmäisenä tutustuttiin erilaisiin papereihin. Saimme erilaisia vinkkejä siihen, miten paperia tutkitaan ja miksi erilaiset paperit käyttäytyvät erilailla vaikkapa niitä kastellessa. Huomasimme, että päivän aikana näemme lukuisia erilaisia papereita, emme vain kiinnitä siihen erityistä huomiota. Opimme uusia paperin kuviointitekniikoita sekä paperin valmistusta, minkä oppilaat näkevät suurena hyötynä jatkon kannalta. Monet harjoitukset ovat helppo toteuttaa työelämässä ohjattaville ryhmille. Pienellä vaivalla ja kustannuksilla voi saada paljon iloisia kokemuksia ja jakaa tietoaan muille.

 

 

 Marmorointi oli monille mieluisin tapa kuvioida paperia.

 

 

 

 

Marmorointi ja paperin kuviointi olivat monille todella kiinnostavaa, kun sai vapaasti leikkiä väreillä ja muodoilla. Uusien värjäys- ja kuviointitapojen oppiminen toi iloa ja intoa tehdä uutta. Monille okoille myös paperin valmistus oli kiva kokemus. Työ ei ollut liian pikkutarkkaa, ja omaa luovuuttaan sai käyttää rajattomasti. Se oli omalla tavallaan helppoa ja yksinkertaista, ja uusia kokeiluja pystyi tekemään uudestaan ja uudestaan.






Pahvilaatikon suunnittelu ja tekeminen oli innostavaa, ja yhden valmiin vaiheen saavuttaminen palkitsevaa. On hienoa, että saa tehdä jonkin esineen omin käsin alusta loppuun. Toisaalta rasian valmistaminen aiheutti myös paineita. Työ on pikkutarkkaa ja ehkä vaativaakin, ja halu onnistua on suuri.




Kurssin sisältöön yllätyttiin positiivisesti, se sisälsi enemmän kuin osattiin odottaa. Tavat työskennellä paperin ja pahvin kanssa ovat laajat, ja jokainen löysi kurssilta sen omimman juttunsa. Etenkin itsetehty laatikko nähdään hyödyllisenä: sille on monia käyttötapoja ja niitä on kiva antaa lahjaksi. Okot arvostavat itsetehdyn tuotteen prosessia ja uskovat, että on paljon ihmisiä, jotka ajattelevat samoin, myös niitä, jotka eivät itse juuri ole tehneet paljoa käsitöitä. Se, että osaa, herättää muissa ihmisissä kunnioitusta.

Paperi- ja pahvityön opettaja Marjo Viitanen sanoo, että OKO10:t ovat todella mukavia. Täsmällisyyttä arvostavana ihmisenä hän on tyytyväinen oppilaiden täsmällisyyteen. Hän kuvailee oppilaita myös erittäin aktiivisina ja toimeen ryhtyvinä.

Viitanen työskentelee monenlaisten asioiden parissa, joten hän ei pidä saman asian uudelleen opettamista puuduttavana. ”Kursseilta saa aina jotakin uutta”, hän sanoo. Hän ei pidä itseään äärimmäisen taiteellisena, joten toisinaan hän hämmästelee oppilaiden mielenkiintoisia ideoita ja toteutustapoja, etenkin, kun monet tekevät joitakin töitä ensimmäistä kertaa. Hänestä on mukava nähdä, että opiskelijoilla on intoa tehdä ja kokeilla uutta.

Uusille oppilaille Viitanen haluaa sanoa, että kaikkea sattuu, ja opiskeluvaiheessa kannattaa tehdä mokat mielummin kuin työpaikalla. Materiaalit eivät ole kovin hintavia, joten kannattaa leikkiä väreillä ja hakea muotoja. Paperista ja pahvista voi tehdä vaikka mitä.

 

 

Teksti: Salla Flinkman ohjaustoiminnan artenomi (AMK) - opiskelija
Kuvat: Salla Flinkman ja Tiina Manninen ohjaustoiminnan artenomi (AMK) - opiskelijat
 
  • CuRec 1/2009
  • CuRec 2/2009
  • CuRec 3/2009
  • CuRec 1/2010
  • CuRec 2/2010
  • CuRec 3/2010
  • CuRec 4/2010
  • CuRec 1/2011
  • CuRec 2/2011
  • CuRec 3/2011
  • CuRec 4/2011
  • CuRec 1/2012
  • CuRec 2/2012
  • CuRec 3/2012
  • CuRec 4/2012
  • CuRec 1/2013
  • CuRec 2/2013